Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tiananmenin verilöyly kesäkuussa 1989 yhä avoin haava Kiinalle – Kommunistipuolue tekee kaikkensa, jotta Taivaallisen aukion verilöylyn 30. vuosipäivä sujuu ilman välikohtauksia

Mitään ei nyt jätetä sattuman varaan Pekingissä. Keskustassa vilisee turvallisuuspoliiseja, sensuuria on kiristetty äärimmilleen ja lukuisia ihmisiä on suljettu kotiarestiin. Kiinan hallitseva kommunistipuolue tekee kaikkensa, jotta Taivaallisen aukion verilöylyn 30. vuosipäivä tiistaina sujuu välikohtauksitta. Yritykset järjestää mielenosoituksia tai muistohetkiä ovat tuomittuja epäonnistumaan. – Puolueen johto pitää vieläkin vuosipäivää poikkeuksellisen arkaluonteisena. Johtajat pelkäävät puolueen menettävän moraalisen oikeutensa hallita maata, jos kansalaiset saisivat tietää mitä Kiinassa tapahtui 30 vuotta sitten, autonomisessa Hongkongissa asuva ay-aktivisti Han Dongfang kommentoi. Telttoja aukion laidalla Han Dongfangin johtama työläisryhmä oli liittynyt mieltään osoittaneiden opiskelijoiden joukkoon kaksi viikkoa ennen kuin sotilaat ryhtyivät voimakeinoin tyhjentämään aukiota 4. kesäkuuta 1989. Han halusi tukea opiskelijoita ja samalla näyttää, että myös työläiset olivat tyytymättömiä. – Pystytimme muutamia telttoja aukion laidalle. Emme voineet kuvitella, että sotilaita käskettäisiin pian ampumaan meitä, Han kertoo. Kommunistipuolueen mukaan reilut 240 ihmistä kuoli, kun puolitoista kuukautta kestäneet mielenosoitukset tukahdutettiin kesäkuun neljännen vastaisena yönä 1989. Kymmenettuhannet mielenosoittajat olivat vaatineet lehdistönvapautta, demokratiaa ja kaikkialle levinneen korruption kitkemistä. Vankilassa iski tuberkuloosi Han sanoo puolueen vääristelevän totuutta. Mahdollisesti jopa tuhansien ihmisten uskotaan kuolleen Pekingissä ja muutamissa muissa kaupungeissa, joissa myös järjestettiin mielenosoituksia. Han maksoi kovan hinnan aktiivisuudestaan. Häntä pidettiin vangittuna kaksi vuotta ilman oikeudenkäyntiä syytettynä vastavallankumouksellisesta toiminnasta. – Vankilassa sairastuin tuberkuloosiin, jonka jälkeen minut karkotettiin Yhdysvaltoihin saamaan hoitoa. Parannuin nopeasti, mutta menetin toisen keuhkoni, Han kertoo. Heti kun Han kykeni, hän lensi Hongkongiin toivoen voivansa palata Kiinaan. Häntä ei kuitenkaan päästetty rajan yli, joten hän jäi Hongkongiin, jossa hän vetää kiinalaisia työläisiä tukevaa järjestöä. Muutamat tutkijat epäilevät, että Hanin johtamien työläisten läsnäolo sai puoluejohdon tekemään päätöksen mielenosoitusten tukahduttamisesta. Puolue ei myönnä virheitä Opiskelijoita pidettiin vaarattomina, mutta puolueen asema olisi ollut uhattuna, jos työläisetkin olisivat alkaneet protestoida laajemmin. – Valtamonopolinsa säilyttäminen on aina ollut puolueen tärkein päämäärä. Se on vieläkin valmis toimimaan yhtä häikäilemättömästi kuin 30 vuotta sitten, Han toteaa. Verilöylyn jälkeen puolue leimasi mielenosoittajat vastavallankumouksellisiksi Kiinan vihollisiksi. Puolue ei ole muuttanut kantaansa, eikä Han usko sen olevan valmis myöntämään virhettään pitkään aikaan. – Tämä ei tiedä hyvää Kiinan tulevaisuudelle. Puolue ei voi ryhtyä toteuttamaan poliittisia uudistuksia ennen kuin se on puhdistanut mielenosoittajien maineen, Han sanoo. Hongkongissa osoitettiin mieltä Mielenosoitusten tukahduttaminen sai aikaan ennennäkemätöntä tunnekuohua silloisessa brittiläisessä siirtomaassa Hongkongissa. Satojatuhansia ihmisiä kokoontui keskustan kaduille osoittamaan mieltään kommunistipuoluetta vastaan. – Olimme todella vihaisia ja huolestuneita. Tiesimme joutuvamme Kiinan alaisuuteen vain muutamien vuosien kuluttua, ja yhtäkkiä saimme kokea, miten julma maata hallitseva puolue saattoi olla, entinen parlamentinjäsen Lee Cheuk-yan kertoo. Lee johti pitkään järjestöä, joka tukee Kiinassa toimivia ihmisoikeusaktivisteja. Järjestö on kielletty Kiinassa, mutta autonomisessa Hongkongissa se saa toimia vapaasti. Pekingin verilöylyn jälkeen järjestö osallistui niin kutsuttuun Keltainen lintu -operaatioon. Sen tarkoituksena oli salakuljettaa pois Kiinasta etsintäkuulutettuja henkilöitä, joita puolue syytti mielenosoitusten järjestämisestä. – Onnistuimme pelastamaan satoja ihmisiä pitkiltä vankeustuomioilta. Toiset pistivät henkensä peliin auttaakseen opiskelijoita pakenemaan rajan yli, Lee toteaa ylpeänä. Kommunistipuolueen väite, että mielenosoittajat olivat Kiinan vihollisia, suututtaa vieläkin Leetä ja lukemattomia muita hongkongilaisia. Heidän mielestään puolueen on kerrottava totuus, jotta Kiina voisi kehittyä kansalaisten oikeuksia kunnioittavaksi maaksi. Kiinan kommunistipuolue tekee kaikkensa pitääkseen kansaa epätietoisena Tiananmenin aukion tapahtumista. Internetiä sensuroidaan tarkasti, eivätkä puolueen hallinnassa olevat perinteiset joukkotiedotusvälineet mainitse niitä ikinä. Pekingissä vanhemmat sukupolvet ovat luonnollisesti kuulleet verilöylystä, mutta kaikille on tehty selväksi, ettei siitä pidä puhua varsinkaan julkisesti. Valtaosa nuorista kiinalaisista ei tiedä juuri mitään opiskelijoiden järjestämistä mielenosoituksista. Jokaista vuosipäivää edeltävillä viikoilla poliisi ottaa poliittisesti epäluotettavina pidettyjä henkilöitä puhutteluun. Heitä kehotetaan pysymään kaukana Pekingin keskustasta, ja useita suljetaan aina kotiarestiin. Lapsensa verilöylyssä menettäneet omaiset ovat muodostaneet Tiananmenin äidit-nimisen ryhmän, joka vaatii puoluetta tunnustamaan tapahtumat. Aktiivisimpia jäseniä valvotaan tarkasti toukokuun alusta lähtien, ja yleensä heidän ei anneta edes surra lapsiaan julkisesti.