Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Vesikriisi uhkaa yli puolta maailman väestöstä vuonna 2050, jos nykyinen kehitys jatkuu

Jos nykyinen globaali kehitys jatkuu ilman olennaisia parannuksia, jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vuonna 2050 jatkuvasta veden niukkuudesta ja pilaantuneista vesistä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan koulutettua, pätevää henkilökuntaa kaikilla tasoilla sekä nykyistä paremmin pelisäännöin toimivia organisaatioita. Vesihuolto käsittää vedenhankinnan ja viemäröinnin lähtien raakavedenotosta puhdistetun jäteveden purkuun. Tämän lisäksi yhdyskuntien integroitu vesien hallinta kattaa hulevedet. Nämä ovat korvaamattomia palveluita ja edistävät ratkaisevasti jokapäiväistä hyvinvointiamme. Veden kiertoa kehitettävä Vesiasiat ovat suurten haasteiden edessä kaikkialla. Kehittyneissä maissa kuten Suomessa vesijohtoja ja viemäreitä tulisi saneerata nykyisestään yli kaksinkertaisesti. Kehittyvissä maissa haasteet ovat vieläkin suuremmat järjestelmien puutteellisen kattavuuden ja heikon toimivuuden vuoksi. Vesi on myös oleellinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Meillä taajamissa hulevedet lisääntyvät ja esimerkiksi Afrikassa kuivuuden vuoksi vähenevät. Vedenkierrätys- ja uudelleenkäyttöteknologiaa on monin paikoin kehitettävä. Tampereella huippuosaajia Vesihuollon osaamisesta on maailmalla huutava pula, jota suomalaisella tietotaidolla voidaan helpottaa. Suomen vesiasioiden suotuisan kehityksen kulmakivinä ovat olleet teknologian kehitys, rahoitus jätevesimaksulain kautta, lainsäädäntö ja valvonta sekä koulutus ja tutkimus. Tampereen teknillisessä yliopistossa on jo vuosikymmeniä harjoitettu monimuotoista kansainvälistä, kohdemaiden tarpeisiin räätälöityä vesihuollon koulutusta muun muassa Itä-Afrikassa, Namibiassa, Kosovossa ja Baltiassa. Niistä on saatu hyviä tuloksia huolimatta tukijoiden usein lyhytjänteisestä toiminnasta. Tehtävissämme havaitsimme jo varhain, että teknologia ei yksin riitä. Vaikeimmat ongelmat ovat luonteeltaan institutionaalisia: hallintoon, hinnoitteluun, organisointiin, toimintapolitiikkaan ja hallintaan liittyviä haasteita. Vuonna 1998 perustamamme tutkimusryhmä tuottaa alan moni- ja poikkitieteistä koulutusta ja tutkimusta mainituista aihepiireistä. Ryhmämme on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Aito poikkitieteellisyys tärkeää Tutkitun tiedon merkitys kasvaa, koska julkisuudessa esiintyy vääristeltyjä totuuksia ja kuvitelmia siitä, että monimutkaisiin ongelmiin olisi yksinkertaisia vastauksia. Juhlapuheiden tasolla moni- ja poikkitieteistä tutkimusta on korostettu jo vuosikymmeniä. Maamme tiedepolitiikka painottaa kuitenkin eksakteja tieteitä, jotka keskittyvät määrälliseen tutkimukseen. Vesihuoltoa koskevissa ongelmissa laajempi lähestymistapa mukaan luettuna laadulliset menetelmät tuottavat parempaa ymmärrystä. Mielestämme tieteellisen tutkimuksen tuloksia tulee julkaista useilla foorumeilla useammalla kielellä. Tieteen linjaukset ovat suosineet kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleita. Niiden ohella pitäisi kannustaa nykyistä monimuotoisempaan julkaisutoimintaan. Näin hoidettaisiin paremmin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Uudesta yliopistosta potkua tutkimukseen Suomen vesihuollon pitkän aikavälin kehitystä kuvaa oleellisesti jatkuvan kehittämisen periaate. Merkittävimmistä muutoksista mainittakoon päätökset perustaa kunnallisia vesihuoltolaitoksia sekä vuoden 1961 vesilain vaatimus puhdistaa jätevesiä. Rohkeampaa uudistusta jatkossa vaatii ikääntyvien verkostojen saneeraus, minkä tukemiseksi sääntelyä tulee kehittää. Paremman huomisen luomiseksi toimialan tulee vaikuttaa aktiivisesti tulevaisuuden kehityspolkuihin. Alan koulutusta ja tutkimusta, joka tällä hetkellä painottuu käsittelytekniikoihin, tulisi kytkeä nykyistä paremmin myös rakennettuun ympäristöön. Vesihuoltolaitokset ovat jo osaltaan panostamassa tähän toimintaan. Nyt uudessa Tampereen yliopistossa olisi oiva mahdollisuus tarttua tilaisuuteen: kouluttaa vesihuollon tulevaisuuden tekijöitä, kokonaisuuksia ymmärtäviä maailman muuttajia. Kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston dosentteja vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmästä.