Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Nokian erilaisesta kotiseutukirjasta tuli korona-ajan ilmiö – lasten kuvittama kirja viedään käsistä

Nokia-seuran kustantama tavallisuudesta poikkeava kotiseutukirja Nokia - 101 tarinaa saatiin painosta maaliskuussa juuri, kun koronapandemia alkoi saada otettaan maassa. Kirjan julkistukset lässähtivät koronan takia, ja seurassa pelättiin nelinumeroiseen nousevan painoksen jäävän pölyttymään varastoihin, mutta toisin kävi. Nokia-seuran sihteerin Maritta Pahlmanin toimittamasta värikkäästä ja raikkaasta kotiseutukirjasta on tullut Nokialla korona-ajan ilmiö. – Nokian 101 tarinasta puhutaan nyt kaduilla ja toreilla. Ihmiset tuntuvat pystyvän samaistamaan itsensä sadan eri aloilla vaikuttavan nokialaisen tarinoihin ja 130 lapsen luomiin tarinoiden kuvituksiin, toteavat Maritta Pahlman ja Nokia-seuran puheenjohtaja Veijo Hynninen . Seuran sihteeri on korona-aikana kiikuttanut henkilökohtaisesti lukuisan määrän kotiseutukirjaa paperipussissa ovien taakse halukkaille lukijoille. ”Halusimme kevyempää ja monipuolisempaa kuvaa” Kotiseutuyhdistyksistä ja -seuroista välittyy yleensä pölyttynyt, kuivakas ja vanhanaikainen mielikuva. – Kirjaa ideoidessamme havaitsimme varsin nopeasti, että perinteisen kotiseutukirjan aika on ohitse. Halusimme koota nokialaisuudesta kepeämmän ja monipuolisemman kuvan, mutta tallentaa kuitenkin niissä tarinoissa paikallista historiaa ja kulttuuria, seuran voimakaksikko toteaa. Veijo Hynnisen mukaan aluksi oli tavoitteena koota 50 tarinaa kahden vuoden aikana, mutta kokoon saatiinkin 101 tarinaa vuodessa. ”19 varausta jonossa kirjaston auetessa” Kun tarinoiden kirjoittajia metsästettiin, useimmat kokivat kirjan olevan hyvä tapa osallistaa nokialaisia paikallisen historian tallentamiseen. – Kun kirjasto- ja kulttuuritalo Virta kesällä avattiin, lasten piirtämistä kirjan kuvista järjestettiin pääkirjaston ensimmäinen näyttely. Ovien avautuessa kotiseutukirjasta oli jonossa 19 varausta. Tarjolla kirjastossa oli kaksi kirjaa, sanoo Maritta Pahlman. Kuvitusta miettiessään Nokia-seura kääntyi Pirkan opiston lasten ja nuorten kuvataidekoulun ja sen 130 lapsen puoleen. Kuvia haluttiin myös työ- ja päivätoimintakeskus Hempankaaren kuvataideryhmän kuvittajilta. ”Lasten kuvitus on koko kirjan juju” – Juuri nuo lasten ja hempankaarelaisten tekemät kuvat ovat koko kirjan juju. Luimme tarinoita ääneen kuvataidekoululaisille – ja kuinka ollakaan, kynät alkoivat liikkua valkoisilla piirustuspapereilla. Materiaalia saimme paljon, ja valitsimme niistä tarinoihin parhaimmin sopivat kuvat julkaisuun, Pahlman ja Hynninen sanovat. Noin 25 000 euron sijoittaminen kotiseutukirjaan oli Nokia-seuralle taloudellisesti iso hanke, mutta avustusta saatiin Nokian kaupungilta, Alfred Kordelinin säätiön Nokian rahastolta, Suomen kulttuurirahaston Pirkanmaan rahastolta, Hämeen museoseuralta ja Suomen kotiseutuliitolta. Nokia-seurassa kiitellään erityisesti tamperelaista graafista suunnittelijaa Nalle Ritvolaa kirjan onnistuneesta ulkoasusta ja taitosta. Nokia-seura päättää kotiseutukirjan toisen painoksen ottamisesta vielä elokuussa. Lue myös: Nokialla tehtiin ainutlaatuinen kirja, joka saa nokialaiset näkemään kaupunkinsa täysin uusin silmin – 101 tarinaa paljastaa, mitä nokialaisuus tarkoittaa