Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kulttuuripääkaupungiksi haluava Tampere tarvitsee terävän tarinan pärjätäkseen kilpakumppaneille – Pormestari Lyly: ”Tehdään tästä ny numeroo”

Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaku nytkähti eteenpäin perjantaina. Hankkeen neuvottelukunta kokoontui ensi kertaa pohtimaan, millaisella tarinalla Tampere erottuu kilpakumppaneistaan Oulusta ja Savonlinnasta. Tampere hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 yhdessä Mänttä-Vilppulan ja 15 muun pirkanmaalaisen kunnan kanssa. Työnsä aloittaneessa neuvottelukunnassa on tällä hetkellä 77 jäsentä. Kirjava kokoonpano koostuu muun muassa kuntapäättäjistä, taiteen ja kulttuurin asiantuntijoista, elinkeinoelämän edustajista sekä pirkanmaalaisista kansanedustajista. Urheilua ja kansalaisjärjestöjäkään ei ole unohdettu. Hankkeen luova johtaja Juha Hemánus korostaa, että näin laaja asiantuntijajoukko tarvitsee työnsä tueksi selkeästi rajatun ja kiinnostavan tarinan. Se syntyy vastauksesta kysymykseen: Mitkä ovat tamperelaisuuden ja pirkanmaalaisuuden ydintekijät ja arvot, joita kannattaa nostaa esiin? Lue myös: Juha Hemánuksen harteilla on tehdä Tampereesta Euroopan kulttuuripääkaupunki – siihen hommaan hän tarvitsee nyt kipeästi kaupunkilaisten apua Ensitapaamisessa neuvottelukunnan jäsenet ideoivat Tampereen hissipuhetta ryhmittäin. Alueen vahvuuksina esille nostettiin muun muassa laaja koulutustarjonta, vesistö, saunat, tamperelainen huumori ja teollisuushistoria. Yhtä mieltä oltiin siitä, että Tampere tarvitsee lisää näkyvyyttä niin kansainvälisesti kuin kotimaassa. – Käännetään tamperelainen sanonta toisin päin: tehdään tästä ny numeroo, tiivistää pormestari Lauri Lyly . Mainetta etsimässä Neuvottelukunnalla on suuri työ edessään ja vain pari vuotta aikaa. Ensimmäinen hakemus täytyy jättää keväällä 2020. Lopullinen valinta tehdään keväällä 2021. Taiteilija Osmo Rauhalan mukaan Pirkanmaalla on hyvät lähtökohdat kansainvälisen maineen kohottamiseen. Kun ulkomailla edes Suomesta ei tiedetä juuri mitään, ennakko-odotuksia Pirkanmaastakaan ei juuri ole. Työn voi aloittaa lähes puhtaalta pöydältä. Suomi menestyy kansainvälisessä brändikilpailussa heikosti verrattuna esimerkiksi naapuriin Ruotsiin. Rauhalan mukaan yksi syy on siinä, että emme tunne eri maiden kohdeyleisöjä riittävän hyvin. Moni hyvä idea tai tuote jää hyllylle, koska se ei vetoa ranskalaiseen, amerikkalaiseen tai kiinalaiseen ostajaan. Esimerkkinä Rauhala nostaa Suomen ruokaviennin. Se on olematonta suhteessa siihen, että Suomessa tehdään kansainvälisesti vertailtuna erittäin laadukkaita tuotteita. – Meidän omat mielikuvamme estävät löytämästä tuotteet, joista kansainvälinen asiakas olisi valmis maksamaan, Rauhala sanoo. Pirkanmaalla riittää kiinnostavia kohteita Serlachius-museoista Sara Hildéniin ja luontoelämyksiin. Kulttuuripääkaupungiksi mielivän Tampereen yhteistyökumppaneineen täytyy keksiä, miten ne saadaan nivottua yhteen kansainvälisesti kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Muuttuva kaupunki Tampereen muuttuvaa kaupunkikuvaa on mahdotonta ohittaa, kun pohditaan kulttuuripääkaupungin tarinaa. Kaupunkiin on syntymässä kaksi keskustaa: Kannen ja areenan ympäristön moderni keskusta ja Koskenrannan historiallinen teollisuuskeskusta. Uuden keskustan noustessa vanhaa kannattaa Juha Hemánuksen mukaan brändätä eurooppalaisittain. – Tämä tulee olemaan historiallisesti kerroksellinen kaupunki, kuten suuri osa eurooppalaisista kulttuurikaupungeista on. On jännittävää, miten ihmiset mieltävät sen. Tampereen areenan bisnestä kehittävä Mika Sulin ehdottaa suoraan Kannen ja areenan kokonaisuutta kulttuuripääkaupungin tarinan lipputuotteeksi. Hanke on valmiiksi iso puheenaihe ja maailmalla tapahtumajärjestäjien kesken tunnettu. Hemánus korostaisi myös luonnon läheisyyttä ja parantaisi pääsyä järville. Tampereen lukuisia julkisia saunojakaan ei sovi unohtaa. – Maaseudun arvot vetoavat esimerkiksi amerikkalaisiin. Meidän täytyy saada myös enemmän aasialaisia matkailijoita, jotka menevät nyt Lappiin tai Helsinkiin. Seuraavien kuukausien aikana mukana olevat organisaatiot päättävät yhdessä, millaisella hissipuheella kulttuuripääkaupunkiehdokasta ryhdytään markkinoimaan. Erityisen tärkeää neuvottelukunnan jäsenten mielestä on, että Tampereen tarinassa näkyisivät alueen asukkaat ja heidän toiveensa. Kulttuuri kun kumpuaa ihmisistä. Neuvottelukunnassa on tällä hetkellä 77 jäsentä. Jäsenlista voi muuttua, kun hanke etenee. Lauri Lyly , Tampereen pormestari (puheenjohtaja) Markus Auvinen , Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja (1. varapuheenjohtaja) Helena Hiilivirta , Tampere Filharmonin intendentti (2. varapuheenjohtaja) Paulina Ahokas , Tampere-talon toimitusjohtaja Marjo Ahonen , Yle Tampereen päällikkö Jari Alanen , Keskon aluejohtaja Antero Alenius , Hämeenkyrön kunnanjohtaja Oskari Auvinen , Kangasalan kaupunginjohtaja Reino Bragge , Tampereen teatterin teatterinjohtaja Antti Eskelinen , Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Vesa Haapamäki , Virtain kaupunginjohtaja Marianne Haapoja , Pirfest ry:n puheenjohtaja Olli Hallikainen , ev.lut. seurakuntien tuomiorovasti Esa Halme , Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Satu Hassi , kansanedustaja Tomas Hedenborg , Fastems Oy:n toimitusjohtaja Jari Heiniluoma , Parkanon kaupunginjohtaja Erika Hilden , Tampere tunnetuksi ry:n puheenjohtaja Tuomas Hirvonen , Vesilahden kunnanjohtaja Taija Holm , Propromotionin toimitusjohtaja Anna-Kaisa Ikonen , kansanedustaja Mervi Janhunen-Ruusuvuori , Setlementti Tampere ry:n toiminnanjohtaja Marko Jarva , Pirkkalan pormestari Kalle Kallio , Työväenmuseo Werstaan johtaja Outi Kallioinen , Tredun johtaja Mustafa Kara , Tampereen Islamin yhdyskunnan puheenjohtaja Otso Kautto , Tampereen Työväen Teatterin teatterinjohtaja Riku Kemppinen , Opiskelijan Tampereen toiminnanjohtaja Pauli Kiuru , kansanedustaja Esa Koivisto , Koovee ry:n puheenjohtaja Taina Kopra , Sorin Sirkuksen taiteellinen johtaja Ari Koskinen , HLU:n aluejohtaja Anniina Kumpuniemi , tanssiteatteri MD:n toiminnanjohtaja Juha Kuusisto , Oriveden kaupunginjohtaja Eeva Kyrönviita , Ruoveden kaupunginjohtaja Taina Laaksonen , Pirkanmaan taidetoimikunnan puheenjohtaja Kaisa Laaksonen , Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Timo Laatunen , Sara Hildénin säätiön puheenjohtaja Antti Lahti , Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Markku Lahtinen , Tamkin rehtori Jarkko Malmberg , Sastamalan kaupunginjohtaja Rosa Meriläinen , KULTA ry:n pääsihteeri Juha Merta , Tampereen Taiteilijaseura ry:n puheenjohtaja Päivi Myllykangas , Suomen Teatterit ry:n hallituksen jäsen Pasi Mäkinen , Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Petteri Mäkinen , Tamperelaisen vastaava päätoimittaja Timo Mäki-Ullakko , Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Veijo Niemi , kansanedustaja Jarmo Nieminen , Partnos Oy:n toimitusjohtaja Tiina Nyrhinen , Mäntän kuvataideviikkojen toiminnanjohtaja Jouni Ovaska , kansanedustaja Arto Pirttilahti , kansanedustaja Panu Raipia , Tampereen Komediateatterin teatterinjohtaja Osmo Rauhala , taidemaalari Kaija Reiman-Salminen , MLL Tampereen osaston toiminnanjohtaja Matti Repo , ev.lut. seurakunnan piispa Heidi Rämö , Lempäälän kunnanjohtaja Juho Saari , Tampereen yliopiston dekaani Arto Satonen , kansanedustaja Pentti Savolainen , SPR Hämeen piirin toiminnanjohtaja Miikka Seppälä , Särkänniemen toimitusjohtaja Matti Sommarberg , Tampereen yliopiston professori Jarkko Sorvanto , Ylöjärven kaupunginjohtaja Mika Sulin , Starsquadin toimitusjohtaja Aku Syrjä , Akun Tehtaan toimitusjohtaja Teppo Tapani , TAKK:n rehtori Jussi Teittinen , Pälkäneen kunnanjohtaja Kari Tolonen , Ikaalisten kaupunginjohtaja Aleksi Valta , Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toiminnanjohtaja Jukka Varonen , Valkeakosken kaupunginjohtaja Pia Viitanen , kansanedustaja Sofia Vikman , kansanedustaja Ilkka Vilonen , Tampereen Pyrinnön puheenjohtaja Hannu Vähätalo , Tampereen Messujen toimitusjohtaja Tuija Välipakka, Pirkkalaiskirjailijat ry;n puheenjohtaja Eero Väätäinen , Nokian kaupunginjohtaja Mari Walls , Tampereen yliopiston rehtori