Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Laura Karhola ja Hanna Mäkelä ovat satavuotiaan Tammelan Voiman rakennuksen tyytyväisiä asukkaita – He tekevät nyt kotitalostaan kirjaa

Suorastaan legendaarinen Tammelan Voiman talo täyttää tänä vuonna sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Voiman talosta kirjoitetaan historiikki. Historiikin päätyöstäjä on talon asukas Laura Karhola , ja toinen asukas Hanna Mäkelä antaa panoksensa editoimiseen, oikolukuun, kieliasun viilaamisen ja yleiseen säätämiseen. He pyysivät Moron kautta tarinoita talosta. Niitä tuli runsaasti, kiitos kaikille! Tässä jutussa on muisteloista palanen. Heti tiesi, että tässä on koti Laura Karhola tiesi heti astuttuaan omaan asuntoonsa, että tässä on koti. Tarkoitus oli asua vain pari vuotta, mutta nyt hän viihtynyt jo viisi vuotta. Viime viikolla Laura oli matkan jälkeisessä omaehtoisessa karanteenissa. Hän mietti sohvalla yksi ilta, että on se vaan onni, että on koti, jossa on hyvä olla. Samoin varmaan ajattelee juuri nyt moni muukin. – Kotini on pieni, 36 neliötä. Huonekorkeus, isot ikkunat ja fiksu pohjaratkaisu antavat avaruutta. Keittiö on erikseen. Sen ikkuna antaa sisäpihalle ja huoneen ikkuna on puistoon. Tämä on läpitalon asunto. Vaatehuone on erikseen. Kuulin kirjaa tehdessäni isänäitini siskolta, että isänäitini on asunut lapsuuden perheensä kanssa samassa talossa. Jännittävä seikka, ehkä se sai kodin tuntumaan heti kodilta. Hanna asuu kolmiossa Hanna Mäkelä asuu puolisonsa kanssa kolmiossa. Isoja asuntoja talossa on vähän. He muuttivat Tammelaan vuonna 2015 helmikuussa kosken toiselta puolelta, muuttomatka oli lyhyt, mutta onhan se iso askel vaihtaa lännestä itään. – Tykästyimme kotiimme heti, ja onneksi sen saimme. Meillä on kolmeen suuntaan ikkunoita. Minä pidän tästä eniten siksi, että tämä ei ole pelkkä asuintalo. Tässä on vanha tunnettu pubi ja myymälä. Pubi kulkee varmaan ikuisesti nimellä Tammelan Voima. Pubitilan nimi on nyt virallisesti kuitenkin Wanha Mestari. Sen laajennus entisen ravintola Ainon ja Ilmarin tilaan on nimeltään Wanha Mestari/Tammelan Voima. Ihmisten elämän makua Historiikin tekijöitä kiinnostavat tiedot talosta ja asukkaiden elämä siinä. Nyt ei ole tarkoitus tehdä kuivakkaa taloyhtiön historiikkia. – Saamme aivan valtavasti apua Ville-Mikael Tuomisen tekemästä 80-vuotishistoriikkiluonnoksesta. Hän on käynyt huolella läpi Helsingissä osuusliikkeen arkistot ja paljon muuta materiaalia. Minulle ei tullut tyhjän arkin kammoa, kun valmiina oli paljon ja hyvää tekstiä. Hanna sanoi, että siinä ei ollut juuri mitään editoitavaa, kertoo Laura Karhola. Sekin on jännittävä tarina, miten Ville-Mikael Tuomisen luonnos päätyi Laura Karholalle ja Hanna Mäkelälle. Oli olemassa Ville-Mikael Tuomisen suunnitelma historiikin rakenteesta ja maininta valmiina olevan tekstin määrästä, se siirtyi erään asunnon mukana aina ketjussa myyjä ja ostaja. Tuominen ei enää asu Tammelan Voiman talossa. – Minä kuulin epäsuorasti rapussa seinänaapurilta, että Tammerkoski -lehdessä on ollut juttua ja tällainen historiikkiluonnos on jo olemassa. Tuomisen ja tekstin löytäminen oli oma prosessinsa, mainitsee Laura Karhola. Painokustannukset peittoon Suunnitelma on, että teos olisi kuvineen noin 80 sivua. Toiveena on, että painokustannukset pystytään peittämään. Tässä tilanteessa on puute rahasta, koska korona-aikoina ei oikein voi odottaa yrityksiltä sponsorointia kirjahankkeelle. Joka tapauksessa julkaisu menee loppuvuoteen. Yksi muistelon lähettäneistä on Veikko Gustafsson . – Muutimme Vammalasta vuonna 1957 Voiman taloon. Asuimme ensin A-rapussa asunto A 5 ja 1960-luvun alussa muutimme B rappuun asuntoon B 13. Isäni oli Voiman viljavarastonhoitaja. Äitini oli Voiman ravintolassa keittiöllä töissä. Asunto oli työsuhdeasunto, jossa isäni ja äitini asuivat eläkkeelle jääntiin asti. – Talon toinen kerros oli kysyttyä, koska siellä oli keskuslämmitys. Lämmintä vettä ei tullut, mutta kylmä vesi tuli kaikkiin asuntoihin. Kirjan tekijät ovat haastelleet Veikko Gustafssonia ja täydentäneet kirjaa varten hänen kertomustaan. Tarinoita Tammelan Voiman talosta voi edelleen lähettää: moro@aamulehti.fi. Toimitus välittää valokuvat ja kertomukset kirjan tekijöille. Syyskuussa 1920 valmistuneen 1920-luvun klassisismia edustaneen talon suunnitteli rakennusmestari Frans Jousi. Talo rakennettiin 3. syyskuuta 1917 perustetun tamperelaisen Osuusliike Voiman keskustoimitaloksi. Paikalla aiemmin sijainneet puutalot olivat palaneet Suomen sisällissodan aikana Tampereen taistelussa valkoisten pommittaessa Tammelaa. Alimmassa kerroksessa sijaitsivat osuusliikkeen ruoka-, kangas- ja sekatavaramyymälät ja niiden varastot sekä annosruokala. Toisessa kerroksessa oli kahvila ja kaupungin sanomalehtilukusali.