Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Esko Huhta, 67, rakensi Punkalaitumella kodin tontille, jonka omistikin joku muu ja nyt hänen on lähdettävä – Asiantuntija kertoo, miten näin on voinut käydä

67-vuotias Esko Huhta häädetään pois omasta kodistaan. Erinäisten sotkujen vuoksi hän kertoo menettäneensä ainakin 50 000 euroa. Kyse on siitä, että Huhta on kaupanvahvistaja tukenaan tehnyt kaupan Punkalaitumella olevasta tontista vuonna 2015. Hän sai tontille rakennusluvan. Huhta maksoi tontista 500 euroa. Jo samana vuonna kiinteistökauppaa harjoittava oy Pro Ictus ab haki tontille lainhuutoa perustuen 20 vuotta aiemmin eli vuonna 1995 tehtyyn kauppaan. Yhtiö ilmoitti kunnalle omistavansa kiinteistön. Neljän vuoden riidan jälkeen maaoikeus päätti, että kauppa, johon yritys vetosi, oli oikea ja pätee edelleen. Huhta joudutaan häätämään pois kodistaan. Miten ihmeessä näin on voinut tapahtua? Epähuomio? Maanmittauslaitoksen kirjaamisasioita vastaava johtaja Janne Murtoniemi vahvistaa, että tapauksessa oli käynyt niin, että tontti oli ensin myyty tietylle taholle ja myöhemmin toiselle taholle. Nämä tahot ovat juuri oy Pro Ictus ab ja Esko Huhta. – Jos mietitään yleisellä tasolla, niin myyjähän on aina vastuussa myymästään kohteesta, Murtoniemi sanoo. On siis mahdollisesti mennyt niin, että myyjä on luullut olevansa omistaja sillä hetkellä, kun hän on myynyt tontin. – Tietysti jos mietitään yleisellä tasolla, niin siinähän voi olla, että jos on vilpillinen tarkoitus ja myydään tarkoituksella useammalle. niin sittenhän saattaa olla kyse rikoksesta. Sellainen on tyypillisempi kaksoisluovutus, Murtoniemi sanoo ottamatta kantaa siihen, olisiko tässä kaupassa ollut tällaista taustalla. Jos kyseessä ei ole rikos, vaan vilpittömästä syystä tehty kaksoisluovutus, niin kyseessä on Murtoniemen mukaan epähuomiosta tai olosuhteisiin liittyvästä syystä. Puutteellinen rekisteritieto Toisaalta maanmittauslaitos on myöntänyt Huhdan ostamalle tontille lainhuudon vuonna 2011. – Lähtökohtaisesti, kun lainhuutoa haetaan, niin kaupan pätevyys tutkitaan. Eli että myyjä on oikeutettu myymään ja ostaja ostamaan ja että kauppa on muodollisesti pätevä, Murtoniemi selventää. Tässä tapauksessa lainhuuto oli kuitenkin myönnetty vanhasta kaupasta johtuen muulle henkilölle tai taholle kuin tontin omistajalle. Lainhuutodistuksella näytetään toteen kiinteistön omistusoikeus. Maanmittauslaitos nojaa lainhuudon myöntämispäätöksessä selvitykseen hakijalta sekä rekisteritietoihin. Tässä tapauksessa näillä ei ollut estettä lainhuudolle. Syynä on ainakin se, että vuonna 1995 tehty kauppa oli niin sanottu paperikauppa, jolloin sitä ei välttämättä näy maanmittauslaitoksen rekisterissä. – Tuollainen vanha kauppa, niin siitä kaupasta ei sinänsä ole tietoa julkisessa rekisterissä. Murtoniemen mukaan on mahdollista, että joistain muistakaan vanhoista kaupoista ei ole tietoa rekisterissä. Tänä päivänä tällaiset kaupankäynnit menevät kaupanvahvistajan ilmoituksella rekistereihin, jolloin niihin tulee merkintä, että tällainen luovutus on tehty. Toisaalta Maanmittauslaitokselle oli jätetty toisen tahon tekemä lainhuutohakemus hieman ennen kaupantekopäivää vuonna 2015. Jos ostaja tai myyjä olisivat tarkastaneet tämän lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä kaupantekopäivänä, niin kauppaa ei olisi voitu tehdä. – Kun sellainen näkyy, niin osapuolten täytyy selvittää, mistä asiassa on kyse Muun muassa näiden asioiden johdosta Huhta joutuu muuttamaan juhannuksen jälkeen pois tontilta. Hän joutuu myös siirtämään tontille rakentamansa rakennukset mukanaan. Tälle ei nyt voi sitten mitään? – Siltä se näyttää, Murtoniemi sanoo.