Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Analyysi: Suomen EU-puheenjohtajakautta ei huomaa kukaan, eivätkä eurooppalaiset lehdet revittele siitä juttuja – ja hyvä niin

Kysyin Strasbourgissa europarlamentin viime viikon istunnossa korkealta EU-virkailijalta, oliko hän käynyt kuuntelemassa, kun pääministeri Antti Rinne (sd.) esitteli Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa. – En. Oliko siinä mitään historiallista, hän vastasi. Suomen alkanut EU-puheenjohtajakausi ei ole suuremmin villiinnyttänyt ketään, eivätkä Euroopan lehdet olet juuri revitelleet siitä juttuja. Kiinnostus ohjautuu muualle. Hyvä niin. Se, että Suomen puheenjohtajakausi ei juuri saa ihmisiä kohisemaan, tarkoittaa, että Suomeen luotetaan. Suomelta ei odoteta mitään käänteentekevää vaan sitä, että asiat menevät eteenpäin niin kuin pitääkin. EU ei kaipaa yllätyksiä vaan sitä, että pahimpien ongelmien ratkaisu edistyy. Ilmastoasioissa, EU:n rahoituksessa, oikeusvaltioasioissa ja pakolaisasioissa on ihan riittävästi tekemistä mille tahansa puheenjohtajalle. Edellinen puheenjohtajamaa sai paljon huomiota EU:n päätöksenteko tapahtuu – monin poikkeuksin – seuraavasti: Komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä. Tämän jälkeen EU-jäsenmaat päättävät neuvostossa ehdotukseen oman kantansa ja muutostarpeensa, ja europarlamentti tekee samoin. Lopulta neuvosto ja parlamentti sopivat keskenään kompromissista, joka sopii kummallekin, ja näin lainsäädäntö tulee hyväksytyksi. EU-puheenjohtajuus tarkoittaa, että nyt Suomi neuvoston puheenjohtajana neuvottelee muiden jäsenmaiden kanssa, jotta asioista syntyy enemmistölle sopiva yhteisymmärrys ja päätöksiä saadaan aikaan. Maa, joka hoitaa puheenjohtajatehtävänsä kunnolla, ei yleensä jää mieleen. Yhteiset asiat vain edistyvät niin kuin pitääkin. EU-puheenjohtajamaa pääsee otsikoihin laajemmin lähinnä silloin, kun asiat eivät etene. Romania sai Suomea edeltävänä EU-puheenjohtajamaana poikkeuksellisen paljon huomiota mediassa. Maa on Transparency Internationalin arvioissa EU:n neljänneksi korruptoitunein. Romaniassa johtava puolue on yrittänyt muuttaa rikoslakia niin, että korruptiosta selviäisi jopa kokonaan ilman tuomiota. Maan presidentti ja hallitus ovat olleet keskenään täydessä taistelussa. Kun Romania aloitti puheenjohtajana, Euroopan lehdissä vilisi juttuja, joissa niin romanialaiset itse kuin EU-johtajat epäilivät Romanian kykyä johtaa Euroopan asioita. Viro yllätti epäröijät Kiitetystä puheenjohtajamaasta hyvä esimerkki on vastaavasti Viro. Hyvissä ajoin ennen EU-puheenjohtajakautta maassa kauhisteltiin, miten pieni maa onnistuu hoitamaan puolivuotiskautensa Euroopan johdossa. Poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa syntyi halu näyttää, mihin pieni maa pystyy. Asiat järjesteltiin Suomenlahden eteläpuolella niihin kunnolla paneutuen. Lopputuloksena Viron puheenjohtajuudesta tuli erityisen kiitetty. Maa vei ajankohtaisia isoja asioita eteenpäin. Lisäksi se sai nostettua keskeisemmin esille Euroopalle tärkeää, mutta usein hieman sivuun jäävää aihetta, digitalisaatiota. Mutta vaikka EU-käytävillä Viron kautta muistetaan edelleen hyvällä, aika vähiin jäivät puheenjohtajakautta koskevat lehtijutut Euroopassa. Unkarilainen media kritisoi Suomea Tähän mennessä ainoa poikkeus, jossa Suomi on EU-puheenjohtajamaana saanut erityistä huomiota, on Unkarin media. Sekä valtapuolue Fideszin hallussa oleva Origo-lehti että Unkarin hallinnon ylläpitämä About Hungary -blogi ovat arvostelleet Suomea räimäkästi. Taustalla on Unkarin huoli siitä, että Suomi EU-puheenjohtajamaana leikkaa varoja EU:n kolmanneksi korruptoituneemmalta ja oikeusvaltion romuttaneelta maalta. Suomen johdolla yritetään saada aikaan sopua EU:n pitkäaikaisista budjettilinjoista vuosille 2021–27. Byrokratian kielellä kyseessä on monivuotinen rahoituskehys. Jos Suomi saa edistettyä tähän suunniteltua järjestelmää, jossa EU-rahoja leikataan oikeusvaltioperiaatetta rikkovilta mailta, puheenjohtajuuskautta voidaan pitää onnistuneena. Palkkiona tästä Suomi saisi roimasti kipakkaa kirjoittelua Unkarin hallituksen ohjaamalta medialta. Se olisi kielteistä julkisuutta, josta Suomi voisi olla ylpeä.