Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Lue tästä kootusti tuhti paketti tuoreesta hallitusohjelmasta ja sen lupauksista – nämä asiat muuttuvat ja tällaiset ovat vaikutukset

Antti Rinteen (sd.) tulevan hallituksen 19 ministerin salkkujako puolueittain ja ohjelma julkistettiin maanantaina aamupäivällä keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Hallitusohjelman esittelivät Rinne ja muut hallituspuolueiden puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.), Li Andersson (vas.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) Koko yli 190-sivuisen hallitusohjelman pääset lukemaan suoraan täältä . Kokosimme tähän juttuun ohjelman oleellisia kohtia. Kysyimme Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtajalta Teemu Lehtiseltä ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajalta Elina Pylkkäseltä , miten hallitusohjelman linjaukset ja erityisesti veroratkaisut vaikuttavat eri väestöryhmien arkeen. Työssäkäyvät Lehtinen: Yleislinja on, että työssäkäyvät ovat enemmän maksupuolella sekä tuloverotuksen kiristyspaineen että kulutusverojen kiristyksen kautta. Vain pienituloisilla palkansaajilla saatetaan päästä lähelle nollaa. Täytyy muistaa, että sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa korottaa palkansaajien verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Tarkkaa tulorajaa, mistä työssäkäyvän verotuksen kiristyslinja alkaa, ei voida vielä sanoa. Moniin työssäkäyviin kotitalouksiin iskevät myös kotitalousvähennyksen muutokset. Jos aiemmin on saanut kotitalousvähennystä 1 000 euroa, tämän jälkeen saa enää 780 euroa. Pylkkänen: Työssäkäyvien ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin muutos on pitkälti riippuvainen ansioiden kehityksestä, verotuksesta ja lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen palveluista. Verojen korotuksia on odotettavissa, mutta ne ovat erittäin maltillisia. Työmatkoihinkaan ei tarvitse kiinnittää huomiota, sillä vaikka fossiilisten polttoaineiden veroja korotetaan, korotukset seuraavat yleistä hintakehitystä, joka on yleensä hitaampaa kuin ansiokehitys. Ansiotulojen verotus ei kiristy, vaan jopa kevenee vähäsen. Omakotiasujia ei myöskään pelotella kiinteistöveron korotuksella. Työttömät Lehtinen: Rinteen hallituksen pienituloisille lupaamalla perusvähennyksen nostolla ei ole vaikutusta, jos työttömän tulot jäävät niin pieniksi, ettei niistä makseta lainkaan valtio- ja kunnallisveroa, Haittaverojen kiristykset iskevät polttoaineveron kautta myös työttömiin, jotka asuvat pitkien etäisyyksien päässä ja hyvin toimivan joukkoliikenteen ulkopuolella. Polttoaineverotuksen nosto vie kukkarosta keskimääräisillä ajokilometreillä noin 70-80 euroa vuodessa. Tämä kohdistuu kaikkiin ryhmiin samalla tavalla. Hallitusneuvotteluissa päätetty työttömien aktiivimallin 4,65 prosentin tukileikkurin poistuminen tarkoittaa kuukaudessa vähän yli 30 euron "paluumuuttoa" omaan käyttöön. Pylkkänen: Negatiivinen tulovero eli niin kutsuttu työtulotuki auttaa työttömiä työllistymään sen vuoksi, että työn tekemisestä tulee taloudellisesti kannattavampaa etuuksien varassa olemiseen verrattuna. Työtulotuki tosin otettaisiin käyttöön vasta 2022. Työllistymistä avitetaan myös alueellista liikkuvuutta helpottamalla työnantajan mahdollisesti maksamien muuttokustannusten korvausten veronalaista osuutta kohtuullistamalla. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen palvelee työttömien pienten lasten vanhempien työnhaussa sekä tilapäisten ja määräaikaisten töiden vastaanottamisessa. Eläkeläiset Lehtinen: Eläkeläisille vaikutukset ovat näillä näkymin neutraalit ensi vuonna. Ansioperusteisiin eläkkeisiin tehdään indeksitarkistukset. Tasaisen vauhdin taulukolla edetään. Kaikkein pienituloisimmille on tulossa nyt alkuvaiheessa viisikymppiseksi kuihtunut Rinteen vappusatanen eli lupaus pienituloisten eläkkeen korotuksesta. Myös eläketulovähennykseen on tulossa korotusta. Eläkeläiset käyttävät paljon kotitalousvähennystä, joten muutokset siinä tuntuvat myös heidän lompakossaan. Viimeksi toimitetussa verotuksessa vuonna 2017 suomalaiset tekivät kotitalousvähennyksiä yhteensä 444 000, joista 167 000 oli eläkeläiskotitalouksista. Pylkkänen: Eläkeläiset saavat selkeästi taloudellista hyvinvointia lisää. Erityisesti pienituloisimpien eläkeläisten taloudellinen hyvinvointi paranee. Muutos ei tosin ole radikaali, koska veronkevennystä ei toteuteta heti kaikkein pienituloisimpien osalta, vaikka eläkkeiden korotus toteutetaankin. Siivous-, hoiva- ja hoitopalveluihin kohdistettava kotitaloustuki tulee niin ikään käyttöön vasta myöhemmin, mutta on kuitenkin lupaus kasvattaa kotona asuvien vanhusten hyvinvointia ja toimintakykyä. Hoitajamitoitus puolestaan turvaa laitoksissa asuvien vanhusten hyvinvointia. Opiskelijat Lehtinen: Opiskelijoille verotus ei yleensä ole kaikkein keskeisin asia. Helle opintotuki ja sosiaalietuuksien taso ovat tätä tärkeämpiä. Hallitusohjelman lupaamasta 200 miljoonan veronkevennyksestä pienituloisille on hyötyä myös työttömille ja opiskelijoille, jos heillä on vähäisiä tuloja, mutta kuitenkin sen verran, että veroja menee. Alkoholi-, tupakka- ja virvoitusjuomaverojen korotukset voivat toki tuntua myös opiskelijoiden vapaa-ajan vietossa. Esimerkiksi virvoitusjuomaveron korotus on Veronmaksajien keskusliiton laskelman mukaan nostamassa 1,5 litran pullon hintaa 10 sentillä. Pylkkänen: Opiskelijoiden toimeentuloa ei lyhyellä aikavälillä juurikaan paranneta, jos opintoraha sidotaan indeksiin vuonna 2020 puolikkaana ja vasta siitä eteenpäin täysipainoisesti. Opintotuen ostovoima heikkenee. Opiskelumahdollisuuksia sen sijaan lisätään ja tutkintojen loppuunsaattamisesta aletaan huolehtia. Koulutukseen suunnatuista määrärahoista suuri osa kanavoidaan toisen asteen koulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Lue lisää teemoittain: Pääekonomisti kertoo, millaiseen henkilöön hallitusohjelman linjaukset vaikuttavat eniten – katso listasta: Näin monta euroa käytännössä ansaitset ja menetät uudistusten myötä Tamperelaisella huoltoasemalla polttoainevero saa risuja, mutta myös ruusuja – eläkkeisiin luvattua 50 euron korotusta pidetään liian pienenä Hallitus aikoo kokeilla negatiivista tuloveroa: toimii kuin perustulo, mutta vain pienituloisimmille – Näin asiantuntija arvioi järjestelmää Mitä koulutukselle luvattiin milläkin asteella? – Näin opettajien ja koulujen edustajat kommentoivat hallitusohjelman lisäyksiä koulutukseen TTT:n rahoitus kirjattiin hallitusohjelmaan – ”Tämä on järjettömän helpottavaa” Yleislääkäreiden määrä kasvaa koko maassa – Hallituksen uudet linjaukset voivat helpottaa päivystyksen ruuhkia Tampereella Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki epäilevät, että uuden hallitusohjelman rahoituspohja perustuu liian positiiviselle näkemykselle Suomen ja koko maailman tulevasta talouskasvusta. – Hallitus perustaa ohjelmansa sille suhteellisen optimistiselle oletukselle, että niin maailman kuin Suomenkin talouskasvu jatkuu ja työllisyysaste paranee reilusti. Meidän laskelmamme kertovat toista, ja turhan positiivisiin laskelmiin luottaminen tässä vaiheessa johtaa vain lisävelan ottoon, Kuoppamäki sanoo. Työllisyysaste on ollut nousussa viime kuukausiin saakka ja hallitus nojaa laskelmansa siihen, että työllisyysaste nousee nykyisestä 72,6 prosentista hallituskauden aikana 75 prosenttiin. – Ymmärtääkö hallitus lainkaan mihin suuntaan maailmantalous on menossa? Investoinnit sekä maailman kauppa- ja teollisuuskehitys eivät anna minkäänlaisia viitteitä siitä, että optimismiin olisi syytä. Jos näillä aloilla menee huonosti, niin Suomellakin menee huonosti, Koivu toteaa. Näin tiedotustilaisuus eteni: 11.43 Hallituksen tiedotustilaisuus on päättynyt ja myös Aamulehti päättää seurantansa tältä erää. 11.39 Tilaisuudessa kysytään myös, miten hallituspuolueiden keskinäiseen luottamukseen on vaikuttanut se, että hallitusohjelmaluonnoksia vuodettiin julkisuuteen jo ennen maanantaiaamupäivän tilaisuutta. – Aina tapahtuu vuotoja. Emme ole lähteneet selvittämään, kuka on vuotaja. Tutkintaa ei ole käynnissä. On ikävä, että että näin tapahtui, mutta aina tulee vuotoja. Sen voin sanoa, että kukaan meistä viidestä ei ole mitään vuotanut, Antti Rinne toteaa. 11.37 Juha Sipilältä kysytään täsmennystä hänen heittoonsa siitä, että on tulee ”takarivistä tarkkailemaan hallituksen toimintaa”. Sipilä täsmentää heittoaan toteamalla, että hän johti keskustan kevään eduskuntavaaleissa vaalitappioon. – Siksi en ole käytettävissä vastuupaikoille. En tule olemaan ministerinä, enkä puhemiehenä. Tämä on tapani tässä tilanteessa kantaa vastuuta, Sipilä kertoo. 11.33 Kysymys hallitusohjelmana kirjatusta työllisyystavoitteesta kerää runsaasti kommentteja puoluejohtajilta. – Tällä hetkellä suurin asia on saada vaikeimmin työllistyvät, kuten osatyökykyiset ja maahanmuuttajat, työmarkkinoille. Heidän tukemiseensa tarvitaan palveluita ja tukitoimia, jotka tarvitsevat rahoitusta, Li Andersson kommentoi. – Olemme päättäneet myös vähentää työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa. Sekin saattaa positiivisesti vaikuttaa työllisyystilanteeseen, Pekka Haavisto lisää. 11.28 Seuraavaksi infossa siirrytään median kyselyvuoroon. Onko uusi hallitus muuttamassa Suomen suhdetta sotilasliitto Natoon? – Ei ole, Rinne toteaa. 11.25 Viimeisen yleisökysymyksen esittäjä sanoo olevansa huolissaan opiskelijoiden sosiaaliturvasta. Minkälaisia panostuksia opiskelijan sosiaaliturvaan ollaan tekemässä? – Opintotuki sidotaan indeksiin ja sinne tulee huoltajakorotus. Yliopistojen rahoitukseen tulee lisää rahaa, mikä toivottavasti säteilee myös opiskelijoiden puolelle. Sosiaaliturvauudistus käynnistyy komiteatyönä ja tarkoituksena on miettiä opiskelijoiden asemaa sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä, Rinne vastaa. 11.22 Seuraava yleisökysymys koskee sähköä. Mistä sähköautojen tarvitsema sähkö aiotaan hankkia? – Energiapolitiikan osalta totean, että uusiutuvien lisärakentaminen on keskeinen osa hallitusohjelmaa. Meillä on valmistumassa muutama uusi ydinvoimala. Lisäksi sähkön siirtomaksuja tullaan tarkastelemaan uudella tavalla ja haluamme saada ne tulemaan alemmas, Rinne vastaa. 11.18 Seuraavaksi tilaisuudessa siirrytään yleisön esittämiin kysymyksiin. Ensimmäisenä puheenvuoron saanut yleisön jäsen kysyy, onko tavoite tulevaisuuden hiilineutraalista Suomesta oikeasti toteutumassa. – Tavoite on hallitukselle yhteinen. Esimerkiksi turve tullaan energiakäytöstä tämän hallituksen päätöksellä poistamaan jollakin aikavälillä, vastaa Antti Rinne. 11.15 Antti Rinteen mukaan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen tulee hallituskauden lopussa olemaan 57,1 prosenttia, jos hallitusohjelman mukaiset kirjaukset toteutuvat. – Tulemme myös tekemään yhteistyössä kuntien kanssa lapsiperhestrategian, jolla tulee olemaan rooli vaikutusarvioita ja päätöksiä tehdessä. 11.13 – Sen lisäksi että tämä hallitus haluaa panostaa koulutukseen ja osaamiseen, olemme päättäneet, että ministerit tulevat kiertämään Suomen kirjastoissa kertomassa työstämme. Kiertuematkailu alkaa kun uudet ministerit ovat astuneet remmiin, Henriksson kertoo. 11.11 Henriksson nostaa esiin myös hallitusohjelmassa tehdyt turvallisuuskirjaukset. Muun muassa poliisien määrää aiotaan nostaa ja rikoslainsäädäntöä muuttaa. – Muun muassa raiskauslainsäädäntöön lisätään suostumusperuste. 11.08 Puheenvuoron saa seuraavaksi RKP:n Anna-Maja Henriksson, joka aloittaa kehumalla Antti Rinnettä hyvästä neuvottelujohtamisesta. – Meille äärimmäisen tärkeää on se, että työllisyyteen panostetaan niin paljon, että pääsemme 75 prosentin työllisyysasteeseen. Uskon siihen, että pystymme siihen. – Panostamme osaamiseen ja annamme yrittäjille mahdollisuuksia kehittyä. Helpotetaan pienyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista. 11.05 Sote-uudistus tullaan Anderssonin mukaan tekemään maakuntapohjaisesti julkisen palvelutuotannon pohjalta. – Ihmisten pallottelu vähenee ja saamme vahvistettua ihmisten hoitoon pääsy, Andersson summaa. 11.03 – Ennen kaikkea ohjelmassa on linjattu lisäpanostuksista koulutukseen ja osaamiseen, mistä olen erityisen iloinen, Andersson sanoo. 11.02 Puheenvuoron saanut vasemmiston Li Andersson nostaa esiin hallitusohjelmaan tehdyn kirjauksen, jonka mukaan työttömyysturvan aktiivimalli aiotaan purkaa. Myös hoitajamitoitus aiotaan kirjata lakiin. 10.58 Koulutuksen osalta keskeisimpiä uudistuksia ovat Haaviston mukaan se, että peruskouluun lisätään resursseja, subjektiivinen päivähoito-oikeus palaa ja toisen asteen koulutuksesta tulee maksutonta. 10.57 Haaviston mukaan hallitusohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota myös ihmisoikeuksiin ja koulutukseen. Muun muassa kiintiöpakolaisten määrä tulee nousemaan ja turvapaikanhakijoiden oikeusturva paranee. 10.55 –Ilmastonmuutoksen torjunnan osalta tämä hallitusohjelma on ehkä maailman kunnianhimoisin, aloittaa puheenvuoronsa vihreiden Pekka Haavisto. 10.54 – Tämä porukka on selkeästi koko Suomen asialla. Nostaisin toisena asiana lapsiperheet, jotka ovat olleet kaikkien sydämen päällä, Sipilä summaa. 10.52 Erityisen ylpeä Sipilä sanoo olevansa hallitusohjelmaan sisältyvästä yrittäjyyspaketista. 10.51 Ministeripaikoista opetusministerin ja sosiaali- ja terveysministerin paikat menevät vasemmistoliitolle. RKP saa oikeusministerin ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin paikat. 10.50 – Keskustalle ei ollut helppo paikka lähteä näihin keskusteluihin, kommentoi puheenvuoron saanut keskustan Juha Sipilä. – Sote jäi viimeksi kesken. Nyt se tehdään korjattuna valmiiksi. 10.49 Vihreät saa ministerijaossa ulkoministerin, ympäristö- ja ilmastoministerin sekä sisäministerin paikat. 10.48 Keskusta saa valtiovarainministerin, tiede- ja kulttuuriministerin, elinkeinoministerin, puolustusministerin ja maa- ja metsätalousministerin salkut. 10.47 Ministerisalkkujaossa SDP saa pääministerin, eurooppaministerin, kunta- ja omistajaohjausministerin, kuntayhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin, perhe- ja peruspalveluministerin, liikenneministerin ja työministerin salkut. 10.45 Ministerijako: SDP:lle ministeripaikkoja tulee seitsemän, keskustalle viisi, vihreille kolme sekä vasemmistoliitolle ja RKP:lle kaksi. 10.44 Rinne esittelee hallituksen verouudistuksia. – Koko veropaketti pienentää tuloeroja. Tämä hallitusohjelma tulee kaventamaan tuloeroja suomalaisessa yhteiskunnassa. 10.41 Erityisesti hallitus aikoo satsata ikääntyneiden ja muuten vaikeasti työllistettävien työllisyyden lisäämiseen. Se tarkoittaa Rinteen mukaan muun muassa työttömyysjaksojen lyhentämistä ja työttömyyden pitkittymisen estämistä. 10.39 Hallituksen työllisyystavoite tarkoittaa Rinteen mukaan noin 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä. 10.38 Rinteen mukaan hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä. 10.37 Rinteen mukaan hallituksen tavoitteena on ylläpitää korkea työllisyysaste, kestävä julkinen talous ja vakaa investointiympäristö. – Jotta talous kasvaa kestävästi, tuottavuuden pitää kasvaa, Rinne toteaa. 10.34 Antti Rinne aloittaa ja käy läpi hallitusohjelman talousasioita. 10.29 Antti Rinne ja hallituspuolueiden johtajat saapuvat keskuskirjasto Oodiin yleisön eteen.