Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Liettuassa julistettiin hätätila kuivuuden vuoksi – kasvustoja korventava kuumuus näkyy myös Suomen viljamarkkinoilla

Keski-Euroopan pohjoisosia ja Liettuaa kurittava kuivuus heijastuu viljamarkkinoille myös Suomessa. – Se voi avata rehuviljan, ja jopa leipäviljan, markkinoita suomalaisille. Kun puhutaan Liettuasta, sinne tulee varmasti menemään mallasohraa, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman sanoo. Suomessa toimivalla Pohjoismaiden suurimmalla maltaiden valmistajalla Viking Maltilla on mallastamo myös Liettuassa. Liettuassa hätätila kuivuuden vuoksi Liettuaan julistettiin viime keskiviikkona hätätila kuivuuden vuoksi. Kuivuuden pelätään tuhoavan jopa puolet maan tämän vuoden sadosta. Virallinen hätätilan julistaminen antaa Liettuan hallitukselle mahdollisuuden korvata viljelijöille osan näiden menetyksistä. Tämän lisäksi viljelijät voivat välttää EU:n rangaistukset tuotantotavoitteiden täyttämättömyydestä. – Osa itäistä ja pohjoista Saksaa sekä Saksan ja Hollannin raja ja Pohjois-Puola ovat myös alueita, joissa viljakasvustot kärsivät tällä hetkellä kuivuudesta ja korkeista lämpötiloista, Euroopan viljamarkkinaryhmän kokoukseen loppuviikolla Brysselissä osallistunut Schulman jatkaa. Kuivuus on iskenyt Euroopassa kevätviljoihin ja maissiin, en niinkään vehnään. Schulman muistuttaa, että määrän lisäksi on syytä miettiä säiden vaikutusta viljojen laatuun. – Valkuaista voi varmaan olla, mutta jyväkoko on jäämässä pieneksi. Juuret syvällä auttavat Vaikka epäedulliset kasvuolosuhteet piinaavat osaa Eurooppaa, kokonaisuudessaan vuoden sadossa ollaan näillä näkymin lähellä viiden vuoden keskiarvoja. Melko hyvältä näyttää myös Suomessa, varsinkin jos verrataan viime kesän tilanteeseen. Lisää sadetta kaivattaisiin pelloille toki nytkin etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa. – Jos sadetta ei tule riittävästi, niin huippusadot leikkaantuvat kyllä. Ja riskinä on myös pakkotuleentuminen eli että kasvustot valmistuvat ennen aikojaan, arvioi Pro Agrian johtava asiantuntija Sari Peltonen. Peltosen mukaan viime vuoden kuivuus heijastuu yhä kasvustoihin vähentyneinä vesivaroina. – Hyvä puoli tässä keväässä oli, että kylvöihin päästiin ajoissa. Näin kasvit ehtivät kasvattaa juuret syvälle, mikä auttaa veden saannissa, Peltonen tähdentää. Öljykasvit ongelmissa Suomessa ei enää näe yhtä paljon keskikesällä keltaisena loistavia rypsipeltoja kuin muutama vuosi sitten. – Nyt Suomessa on öljykasveja kylvössä vain vajaat 40 000 hehtaaria, ja se menee vielä alaspäin. Sama suuntaus on joka puolella Eurooppaa, Max Schulman toteaa. Tähän on syynä niin sääolosuhteet kuin käytössä olevien torjunta-aineiden valikoiman pienentyminen. Schulmanin mukaan kasvinviljelyssä torjunta-aineiden työkalupakki pienenee Euroopassa nyt niin nopeasti, ettei jalostuspuoli ehdi osaltaan vastamaan siihen. – Kasvinjalostuksen pitäisi samanaikaisesti pysyä mukana myös nopeissa säämuutoksissa. Siihenkään meillä ei ole työkaluja. Schulman kertoo, että Suomi aikoo nostaa kasvinjalostusmenetelmien kehittämisen esille EU-puheenjohtajakaudellaan. – Jos halutaan vähentää torjunta-aineita ja lannoitusta, kasvinjalostus on ainoa asia, jolla eurooppalainen maatalous voi pärjätä. Onneksi meillä Suomessa on oma kasvinjalostaja. Suomen eniten viljelty vilja on ohra ja toiseksi suosituin kaura. Kauran merkitys vientituotteena on kasvanut koko EU-jäsenyyden ajan. Mallasohran tuotannolla on myös suuri merkitys. Vehnänviljely on keskittynyt paljolti maan eteläosiin. Rukiissa omavaraisuus ja viljelyala ovat vaihdelleet suuresti vuosittain. Koko maailmassa lähes 90 prosenttia sadosta saadaan kolmesta viljalajista, vehnästä, maissista ja riisistä. EU:ssa Ranska on iso viljantuottajamaa. Viljan hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Tällä hetkellä niin myyjien kuin ostajien sanotaan olevan odottavalla kannalla. Suomessa sademäärä jäi viime vuonna etenkin maan länsiosassa poikkeuksellisen pieniksi. Sellainen toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.