Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tamperelaisen Ravintola Heinätorin varauskalenteri on dramaattista luettavaa – Nyt ravintoloitsija Lauri Väänänen, 78, sanoo suorat sanat: ”Kuin syöpää hoidettaisiin aspiriinilla”

Lauri Väänänen selaa Ravintola Heinätorin varauskirjaa puhelin korvallaan. Liike pysähtyy elokuun 29. päivän kohdalle. Hän kirjaa ylös 20 henkilön varauksen. Sen jälkeen Väänänen palaa toukokuun 30. päivään ja ruksii yli aiemman tekstin. Jälleen yksi varaus on siirretty tulevaisuuteen. Ravintola Heinätorin puhelin on soinut kesken haastattelun, jossa Väänänen on luvannut kertoa, miten koronavirus on vaikuttanut tamperelaisravintolan arkeen. Vastaus kuuluu: juuri näin. Mustakantinen varauskalenteri ei valehtele. Maaliskuun toiseksi viimeisen viikonlopun kohdalla varauskirjan sivut ovat täynnä merkintöjä. Niistä jokainen on vedetty yli. Samoin on tehty monille kesän hää- ja syntymäpäivävarauksille. Heinätori sulki ovensa toistaiseksi keskiviikkona 18. maaliskuuta. Mitä pidemmälle sivuja selaa, sitä enemmän ne ovat tyhjää täynnä. Kaikki muuttui päivässä Väänänen perusti Heinätorin yhdessä vaimonsa Irjan kanssa Pyynikintorin laidalle Tampereella vuonna 2008. Ravintola oli ja on Lauri Väänäsen vuosikymmenten haave. Hän sanoo, että ajatus juuri tämän kaltaisesta ravintolasta tuli sydämestä, aivoista tai ehkä selkäytimestä. – Maailmassa on tapahtunut 12 vuodessa jos vaikka mitä. Meillä mikään ulkopuolinen tekijä ei ole vaikuttanut ravintolaan näin, Väänänen sanoo nyt. Heinätorilla maailma muuttui yhdessä päivässä, tiistaina 17. maaliskuuta. Suomi oli edeltävänä päivänä julistettu poikkeusoloihin koronaviruksen takia. Tiistaina hallitus vahvisti kymmenen henkilön kokoontumisrajoituksen ja suositteli välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Lauri Väänänen kertoo saapuneensa tiistaina töihin täysin rinnoin. Saman päivän aikana oli selvää, että ravintola suljetaan. Työntekijöille maksettiin loppukuun palkka, ja heistä jokainen lomautettiin. Keskiviikkona 18. maaliskuuta ovet olivat kiinni. Oljenkorsi hukkuville ravintoloille Hallitus kertoi viime viikolla 123 miljoonan euron tukipaketista ravintoloille. Tukipaketissa on kaksi osaa, joista toinen tukee työntekijöiden uudelleentyöllistämistä ja toinen hyvittää ravintolatoiminnan rajoittamisen vaikutuksia. Hyvitys lasketaan vertaamalla huhtikuun myyntiä tammi–helmikuun keskimääräiseen myyntiin. Alkuvuoden keskimääräisen myynnin ja huhtikuun myynnin erotuksesta hyvitetään 15 prosenttia. Myös Heinätorin ravintoloitsijat aikovat hakea tukea. Heinätorin tammi–helmikuun liikevaihto oli noin 100 000 euroa. Kuukauden keskimääräinen liikevaihto oli siten 50 000 euroa. Huhtikuussa liikevaihtoa ei ollut lainkaan, sillä ravintola oli kiinni. Luvattu 15 prosentin tuki 50 000 eurosta tarkoittaisi noin 7 500 euron tukea. – Tämä on siis korvaus, jolla pyritään paikkaamaan huhti–toukokuun tai meidän tapauksessamme jo maaliskuun puolivälissä alkanut nollatulos. Seuraavan kommentin Väänänen sanoo lausuvansa kaikkien ravintoloitsijoiden puolesta. – Se on kuin syöpää hoidettaisiin aspiriinilla. Väänänen katsoo silmiin ja lausuu toisen kielikuvan. – Kuin heittäisi oljenkorren hukkuvalle. Tukisumma tuntui kutistuneen Väänänen ihmettelee, missä vaiheessa ravintoloille kohdistettu siivu kutistui 123 miljoonaksi. Hallitus kertoi 20. maaliskuuta pitämässään tiedotustilaisuudessa 15 miljardin tukitoimista , joilla autetaan koronaviruksen vuoksi ahdinkoon ajautuneita yrityksiä ja ihmisiä. Huolensa ravintolatuen riittämättömyydestä ovat ilmaisseet myös matkailu- ja ravintola-alan toimijoiden etujärjestö Mara ja Keskuskauppakamari. Keskuskauppakamari vaati ravintoloiden tuen tuplaamista, Mara tuen korottamista 350 miljoonaan. Heinätorin ravintoloitsija sanoo ymmärtävänsä, että tukea tarvitsevia kohteita on paljon. Silti hän pelkää, että jos ravintola-alaa ei hoideta kuntoon, maksetaan seuraavaksi työttömäksi jäävien työntekijöiden työttömyysmaksuja. Rahaa tarvitaan – ja nopeasti Mitä sitten pitäisi tehdä? Väänäsen mielestä nyt on myöhäistä ryhtyä rakentamaan täysin uusia instrumentteja. Rahaa tarvitaan alalla heti. Väänänen palaa 15 prosenttiin. Se on hänestä pelkkä marginaalinen summa, jos se maksetaan ravintoloille korvauksena koko koronavirusajalta. – Tilanne voi jatkua kesäkuussakin. Menevätkö nekin vahingot saman korvauksen piikkiin? Väänänen esittelee Heinätorin huhtikuun tuloslaskelmaa, jonka mukaan rahaa kului viime kuussa noin 10 000 euroa muun muassa vesimaksuihin, vartiointiin, siivoukseen, pesulaan, verkkosivuston uudistamiseen sekä terveyshuoltoon. Samaan aikaan tulot olivat nolla euroa. Väänäset omistavat Heinätorin kiinteistön itse, mutta moni muu tamperelaisravintola toimii vuokratiloissa. Vuokranantajat ovat suhtautuneet vuokranalennuksiin vaihtelevasti. Tukisumman lisäksi Väänäsen mukaan pitäisi viilata ajankohtaa, jonka perusteella tukisumma lasketaan. Heinätorin ravintolasali on hiljaisin tammi–helmikuussa ja syys–lokakuussa. Väänänen sanoo, että tammikuussa myynti voi jäädä vuoden keskimyynnistä kuuteenkymmeneen, jopa viiteenkymmeneen prosenttiin. Tammikuussa ovet avataan vasta loppiaisen jälkeen, pikkujoulukausi on takana ja kevään merkkipäivät ystävänpäivä, pääsiäinen, vappu ja äitienpäivä vasta edessä. Aika näyttää, toteutuuko arvaus Heinätorin liikevaihto on liikkunut 580 000–740 000 euron välissä avaamisvuodesta alkaen. Vaikka ravintola voitaisiin avata 1. kesäkuuta, vuoden 2020 liikevaihdosta leikkaantuu vähintään kahden ja puolen kuukauden myynti. Se tarkoittaa arviolta 150 000 euron pudotusta liikevaihtoon. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on arvioinut, että koronaviruskriisin aikana syntyy patoutunutta kysyntää, joka näkyy ravintoloiden auetessa. Väänänen ei siihen usko. Hänen arvauksensa on, ettei toiminta pyöri normaalisti vielä kesäkuussakaan. Heinätoria ei kuitenkaan aiota sulkea lopullisesti koronaviruksen vuoksi. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ennakoi toukokuun alussa, että ravintoloiden asteittainen avaaminen kesäkuussa voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakaspaikoista on käytössä vain puolet. Hallitus jatkoi neuvotteluja ravintoloiden avaamisen yksityiskohdista keskiviikkona . Väänäset ovat jo varautuneet siihen, että aluksi ravintolan pöydistä puolet on tyhjänä. Asiakaspaikkoja ravintolassa on 65, ja asiakkaita käy keskimäärin viitisenkymmentä päivässä. Liian äänekäs miestarjoilija Irja ja Lauri Väänänen ovat tavallisesti hyvin kiinni ravintolassaan. – Sanotaan, että ei meidän olisi pakko olla, mutta tykkäämme olla. Heinätorin sulkemisen jälkeen ensimmäiset pari–kolme, jopa neljä viikkoa, menivät vauhdilla. Väänänen ajatteli vapaa-ajan olevan tervetullutta. – Ei tarvinnut katsoa kelloa, että milloin täytyy mennä sinne tai tänne. Nyt ravintola on kiinni yhdeksättä viikkoa. Mieli on kääntynyt odottavalle kannalle. – Että jos päivissä olisi muutakin ohjelmaa kuin kaupassa käynti. Erityisen ikävä hänellä on Heinätorin asiakaskuntaa, ”entistä väkeä”. Väänänen kertoo, että tavalla tai toisella monesta asiakkaasta on tullut pitkäaikainen tuttavuus. Väänänen uskoo, että halu asioida ihmisten kanssa juontaa karjalaistaustasta. Hän tarjoillee ravintolassa joka päivä. – Senkin olen oppinut, ettei aina tarvitse puhua ja hölöttää. Kerran saimme palautteen, että ruoka oli hyvä ja ravintola viihtyisä, mutta vanhempi miestarjoilija voisi puhua vähän vähemmän, hän nauraa. Kaikki on kuten ennenkin Kun Väänänen avasi ravintolan 12 vuotta sitten, hän ei asettanut varsinaisia tavoitteita. – En sitäkään, että tämä loppuisi, hän hymyilee. Väänänen nimittää Heinätoria loppuelämän elämäntavakseen. Hän lupaa, että kun Heinätorin ovet aukeavat taas, kaikki on kuten ennenkin. Ei kymmenen euron arkilounaita tai gourmet-ruokaa, vaan suomalainen perinneruokaravintola 1960-luvulta. Käsityönä tehtyä ruokaa omasta keittiöstä. Puhtaita raaka-aineita torilta ja kauppahallista. Pääsiäisaterioita varten Kangasalta Ponsan kylältä Aholaidan tilalta ostetut 11 karitsaa odottavat pakkasessa. Tänä vuonna karitsat syödään poikkeuksellisesti kesällä. Siinä kolmas omituisuus, joka Väänäsen mukaan on taannut ravintolan kannattavuuden: hävikki on pyöreä nolla. Ravintolakriisi Noutoruoka auttaa vain harvoja Ravintola-alan etujärjestön mukaan rajoitusten purkaminen ei auta, jos ravintoloiden kassat ovat kesäkuussa tyhjiä. Koronavirus on leikannut ravintola-alan myynnistä jopa 90 prosenttia. Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran karun arvion mukaan ravintoloiden tilanne ei ole sen parempi Pirkanmaalla kuin muualla maassa. Ulosmyynnin salliminen on Maran toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan ollut useimmille ravintoloille laiha lohtu. Vaikka noutoruoka on ollut paljon esillä, se on Lapin mukaan auttanut lähinnä minimoimaan tappioita ja työllistämään yksittäisiä työntekijöitä tai yrittäjäperheen jäseniä. Alkoholimyynnin keskeytyminen on kova kolaus. Alkoholia ei saa myydä kotiinkuljetuksella, ja alkoholin myynti asiakkaan noutaessakin vaatii vähittäismyyntiluvan ja koskee enintään 5,5 prosentin vahvuisia juomia. Moninaisuus huomioitava Ravintolat eivät Lapin mukaan pystyneet sopeuttamaan henkilöstökulujaan koronaviruskriisin alkuvaiheessa niin nopeasti kuin olisi pitänyt. Siksi suoraa korvausta pitäisi osoittaa nopeasti. Hallituksen korvauspaketin pitäisi Maran mukaan olla 350 miljoonaa euroa. Lappi sanoo, että jos ravintolan kassa on tyhjä 1. kesäkuuta, eikä ravintolalla ole siten rahaa hankkia elintarvikkeita tai maksaa työntekijöiden palkkoja, ravintolan avaaminen on vaikeaa. Hän toivoo, että toimijoiden erilaisuus huomioidaan, kun ravintoloiden rajoituksista päätetään. – 20 ja 1 000 asiakaspaikan ravintoloita ei voida kohdella samalla sapluunalla, Lappi sanoo. Lapin mielestä on selvää, että liian tiukoista rajoituksista seuraa se, että osa ravintoloista ei avaa oviaan lainkaan. Suurin merkitys on sillä, miten asiakkaat päättävät toimia, kun rajoituksia puretaan. – Vaikka rajoitukset ovat minkälaisia, sillä ei ole väliä, jos asiakkaat eivät liiku.