Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Parlamentarismi ei pelasta sote-uudistusta - luottamus uudistukseen on luotava laajalti

Edellisellä hallituskaudella sote-uudistusta yritettiin saada maaliin ilman parlamentaarista valmistelua. Nyt käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa on sovittu, että sote-uudistusta valmistellaan myös jatkossa 18 maakunnan pohjalta ja että maakuntaverotusta ja rahoitusta aletaan selvittää parlamentaarisesti. Parlamentaarisuudella pyritään varmistamaan, että kaikilla on uudistettavasta asiasta yhteisymmärrys. Tämä on erityisen tärkeää suurissa uudistuksissa, joiden valmistelu vie ainakin yhden ja toimeenpano jopa kaksi tai kolme hallituskautta. Valmistelulla varmistetaan, että uudistus hyväksytään eduskunnassa ja että sen toimeenpanoa jatketaan yli hallituskausien. Yksinään valmistelutapa ei kuitenkaan riitä. Suuren uudistuksen eteneminen edellyttää lisäksi laajaa luottamuksen ilmapiiriä ylhäältä alaspäin eli hallituksesta maakuntiin ja edelleen kuntiin ja kansalaisiin asti. Onko suuria uudistuksia edes ylipäätään mahdollista saada maaliin? Esimerkkinä onnistuneesta uudistuksesta pidetään 1970-luvun peruskoulu-uudistusta, jossa parlamentaarinen työskentely vaati vuosikymmenen työn. Onnistunut valinta uudistuksen toimeenpanossa oli sen vaiheittainen toteuttaminen pohjoisesta etelään. Toteutustapa antoi mahdollisuuden oppia ja kehittää toimintatapoja uudistuksen edetessä. ”Uusi hallitus säästää aikaa, mikäli se jatkaa sote-uudistusta ainakin osin Sipilän hallituksen pohjalta.” Toinen uudistuksessa tehty merkittävä ratkaisu oli vallan ja vastuun siirtäminen ruohonjuuritasolle eli kuntiin ja kouluihin. Näin uudistuksen toteuttajista tehtiin objektien sijaan subjekteja. Kuntaliiton koordinoimassa ARTTU2-tutkimusohjelmassa seurattiin Kataisen ja Sipilän hallitusten uudistushankkeita vuosina 2014-2018. Tutkimuksessa havaittiin puutteita etenkin yleisessä luottamusilmapiirissä. Puolet vuoden 2017 kuntalaiskyselyyn vastanneista esimerkiksi epäili, ettei sote-uudistus paranna sosiaali- ja terveyspalveluja. Myös kuntalaisten huoli uudistuksesta vaikutusmahdollisuuksien heikentäjänä oli suurta. On luonnollista , että suuret uudistukset saavat osakseen muutosvastarintaa, mutta sen määrä ja laatu olivat eritoten Kataisen ja Stubbin hallituksen suuriin kuntaliitoksiin perustuvassa uudistuksessa poikkeuksellisen rajua. Kovin kritiikki Sipilän hallituksen uudistusta kohtaan konkretisoitui suurimmissa kaupungeissa ja kaksikielisissä kunnissa. Uusi hallitus tulee säästämään aikaa, mikäli se jatkaa sote-uudistuksen valmistelua ainakin osin Sipilän hallituksen luomalta pohjalta. Näin ollen hallituksella on hyvät edellytykset paneutua luottamuksen vahvistamiseen sekä sivusuunnassa parlamentaarisesti että pystysuunnassa ylhäältä alaspäin. Toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, joten sopeutumista uusiin olosuhteisiin joudutaan varmasti tekemään vielä 2020-luvulla. Jatkuviin kokonaisuudistuksiin meillä ei kuitenkaan ole enää aikaa eikä rahaa. Tuskinpa ministerien ja kansanedustajien luottamuspääomakaan enää riittäisi kokonaan uuden uudistuksen aloittamiseen.