Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Posti haluaa jakaa kirjeet nykyistä harvemmin, mutta ei haikaile Tanskan mallia – vuosi 2021 on kriittinen etappi

Posti Group on historiansa vakavimmassa murroksessa. Yhtiötä puristaa kiristynyt kilpailu ja ennätysvauhtia laskeva kirjeiden jakelumäärä. Postia koskee viiden päivän yleisjakeluvelvoite. Toiminnan rahoituspohja on Postin yhteiskuntasuhdejohtaja Timo Anttilan mukaan perustunut yli miljardin kirjeen jakelumäärään. Rahoituspohja on murentunut kirjeiden jakelumäärän puolituttua, ja laskun ennakoidaan edelleen kiihtyvän. – Jakeluvelvoitetta tulisi joustavoittaa, sanoo Anttila. Tanskassa kirjeitä jaetaan yhtenä päivänä viikossa. Norjassa postilakia uudistetaan ja tavoitteena on muuttaa kirjejakelu tapahtuvaksi joka toinen päivä. Suomessa ei Anttilan mukaan ole mitään järkeä mennä Tanskan malliin, koska Suomessa jaettavaa on vielä paljon enemmän kuin Tanskassa. – Suomessa yleisjakeluvelvoitetta tulisi keventää suhteessa kirjemäärään, sanoo Anttila ja toteaa, että tulovirran pitäisi rahoittaa kustannukset, koska Posti ei saa valtiontukea. – Jos nykyinen kirjemäärän kova lasku jatkuu, vuosi 2021 on kriittinen etappi. Silloin pitäisi pystyä uudistamaan sääntelyä, Anttila sanoo. Uudistamisesta päättää eduskunta. Kustannussäästöjä Vuosien 2019–2021 aikana Posti tavoittelee noin 150–200 miljoonan euron kustannussäästöjä. Summa kertoo Anttilan mukaan sen, paljonko Posti arvioi osoitteellisten lähetysten määrän vähentymisen vähentävän liikevaihtoa kolmen vuoden aikana. Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola totesi tiistaina olevansa tyytyväinen kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) kannanottoon, että maan hallitus aikoo käynnistää selvityksen Postin aseman ja nykyisten yleispalveluvelvoitteiden yhteensovittamisesta. Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että postilakia tarkastetaan säilyttäen yleispalveluvelvoite. Samoin luvataan, että postinjakelu turvataan harvaan asutuilla alueilla. Paljon puhutulla Postin jakelukeskusten työntekijöiden työehtosopimuksen siirtämisellä toiseen liittoon haetaan Anttilan mukaan enemmänkin joustavuutta kuin kustannussäästöjä. Hän kuitenkin toteaa, että jos tes-ratkaisulla ei saada kustannuksia hillittyä tai vajetta saada muuten kurottua umpeen, tarvitaan muita toimenpiteitä. – Hinnankorotuksilla ongelmia ei voida ratkaista, Anttila toteaa. Epätarkkuutta eläkeiässä Posti Groupin toimitusjohtaja Heikki Malisen eläkeikää koskevissa tiedoissa on epätarkkuutta. Malinen aloitti Postin konsernijohtajana 11. joulukuuta 2012. Yhtiön vuoden 2012 ja vuoden 2014 palkitsemistiedoissa todetaan, että Malisen eläkeikä on työntekijän eläkelain mukainen. Vuoden 2017 palkka- ja palkkioselvityksen mukaan vuoden 2012 jälkeen nimitetyillä johtoryhmän jäsenillä, mukaan lukien toimitusjohtaja, ei ole lisäeläkettä. Heidän eläkkeensä määräytyy täysin lain mukaisesti. Viime vuoden selvityksessä todetaan, että toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Malisen eläkeikä olisi lain mukaan 65 vuotta. Onko Malisen eläkeikää alennettu? – Malisen eläkeikää ei ole muutettu. Se on ollut koko ajan 63 vuotta. Anttilan mukaan aiempien vuosien palkkioselvityksissä muotoilu "on ollut epätarkka". Vuoden 2018 palkkioselvityksessä on eritelty toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten eläketiedot hallintokoodin mukaisesti, aiemmin näin ei ole ollut.