Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Nuoria ulkomaalaisia lahjakkuuksia pitää auttaa, jotta maahan saadaan lisää veronmaksajia – Tampereen korkeakoulujen yhteishanke Hidden Gems kouluttaa myös puolisoja suomen kielessä ja kulttuurissa

Tulonjako on yksi sosiaalisen hyvinvointivaltion tärkeimmistä periaatteista. Tulojen jakautumisen pitäisi olla oikeudenmukaista, mutta ei kuitenkaan liian tasapäistävää. Kaikki valtiot tähtäävät nykyään sosiaaliseen hyvinvointiin, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Tarvitsemme lisää tällaista apua ulkomaalaisille nuorille lahjakkuuksille, jotta he integroituisivat suomalaiseen järjestelmään ja heistä tulisi veronmaksajia sen sijaan, että he olisivat riippuvaisia sosiaalieduista. Hyvinvointivaltioiden tulojen jakaminen tapahtuu veronkantoa ja hyötyjakaumaa käyttäen. Korkeampi verotus ja suurempi hyvinvointi kulkevat käsi kädessä hyvinvointivaltioissa, kuten Suomessa. Suurimman osan valtion verotuloista kerryttävä tulovero kerätään progressiivisesti. Progressiivisen verotuksen tarkoituksena on vähentää sosiaalisten ryhmien tuloeroja. Suomi on kehittynyt hyvinvointivaltio. Hyvinvointi kuitenkin maksaa, se ei tule ilmaiseksi. Ilman veronmaksajia sosiaalinen hyvinvointivaltio ei toimi eikä selviä. Jatkossa hyvän sosiaaliturvan ylläpitäminen vaatii paljon veronmaksajia. Syntyvyys Suomessa vähenee koko ajan ja viime vuonna se oli alhaisimmalla tasolla vuosikymmeniin. Naiset saavat ensimmäisen lapsensa yhä vanhempina ja samalla naiskohtainen lapsimäärä vähenee. Toisaalta vanhusten määrä kasvaa koko ajan suhteessa työikäisiin. Jos suuntaus jatkuu, se voi johtaa rajuun eläkemaksujen kasvuun tulevaisuudessa. Ratkaisu voisi olla syntyvyyden nostaminen, mutta se on vaikeaa, koska ihmisiä ei voi pakottaa synnyttämään lapsia vastoin heidän tahtoaan. Toinen vaihtoehto voisi olla lahjakkuuteen perustuva maahanmuuttopolitiikka. Suomi houkuttelisi ammattitaitoisia ja ansioituneita nuoria ympäri maailman töihin yrityksiin ja opiskelemaan korkeakouluihin. Ihmisten liikkuvuus kehittyneiden maiden välillä ei ole niin voimakasta kuin kehitysmaista kehittyneisiin maihin. Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat asettaa tavoitteen houkutella opiskelijoita ja tutkijoita ympäri maailman. Siitä olisi monipuolisia etuja Suomen taloudelle. Tulijat maksaisivat lukukausimaksua koulutuksesta, tekisivät osa-aikatyötä, josta maksaisivat veroja, ja valmistumisen jälkeen osallistuisivat työelämään tai perustaisivat oman yrityksen ja maksaisivat veroja. Kaikkien suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän puolisojensa tulisi saada suomen kielen opetusta, mahdollisuuksia tutustua kulttuuriin ja rakentaa verkostojaan yhteiskunnassa. Nämä kolme ovat tärkeimpiä esteitä, joiden vuoksi nuoret ulkomaalaiset kokevat integroitumisvaikeuksia. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat tarjota etuja tai laskea lukukausimaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta, jotka aktiivisesti opiskelevat ja käyttävät suomen kieltä arkielämässään. Tampereen korkeakouluyhteisön toteuttama ESR-rahoitteinen Hidden Gems -hanke tarjoaa eri maista tulleiden ulkomaalaisten tutkijoiden puolisoille suomen kielen, kulttuurin ja verkostoitumisen koulutusta. Tarvitsemme lisää tällaista apua ulkomaalaisille nuorille lahjakkuuksille, jotta he integroituisivat suomalaiseen järjestelmään ja heistä tulisi veronmaksajia sen sijaan, että he olisivat riippuvaisia sosiaalieduista. Kirjoittaja on Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori.