Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tamperelainen Joonas Olli on joutunut kahdesti pyöräturmaan ja tuntee polkijan vaaranpaikat – Nämä vakavia onnettomuuksia yhdistävät riskit kannattaa pyöräilijän tietää

Ensimmäistä turmaa oli mahdoton välttää. Pyörätielle oli viritetty ansa. – Kouluaikana Kuopiossa valopylväs oli kaadettu poikittain pyörätielle. Ajoin tietä illalla kello 23, ja valotkin olivat päällä. Pylvästä en ehtinyt havaita, Hervannassa nyt asuva Joonas Olli kertoo. Pyörä osui pylvääseen, ja Olli kiepsahti tangon yli suoraan katuun. Tilanteesta olisi voinut seurata vaikka mitä, mutta ilmeisesti laskeutumiskulma oli oikea. Hän säästyi pahimmalta. – Olin yön sairaalassa, ja naama oli kaksi viikkoa turvoksissa. Ruoka meni tehosekoittimen läpi pari viikkoa, kun hampaat heiluivat. Rengas lipesi jäällä Toisen kerran Olli meni pyörällään nurin Tampereella keväällä 2014. – Olin juuri vaihtanut pyörään kesärenkaat ja ajoin kotiin yövuoron jälkeen kuudelta aamulla. – Tiellä oli mustaa jäätä, ja etupyörä lipesi alta. Löin pään katuun, mutta pääsin naama verta vuotavana kotiin Hämeenpuistoon. Olli soitti Acutaan ja kävi kuvattavana ja tikattavana. Kasvot ja polvi turposivat, ja hän sai viikon sairaslomaa. – Molemmilla kerroilla kypärä puuttui. Se olisi pelastanut aika paljon. Nykyään käytän kypärää useimmiten, mutta joskus kauppareissuilla se jää kotiin. – Tässä voisi kyllä petrata. Usein juuri se tavallinen kauppareissu on pyöräilijälle vaarallisin, hän miettii. "Tiedosta riskit” Joonas Ollin turmat ovat pyöräilijöille hyvin tyypillisiä. Pyöräkolari tapahtuu tavallisimmin taajamassa, ja yli puolet loukkaantuneista on miehiä. Suurin osa pyöräilijöiden turmista, kolhuista ja nirhaumista jää kuitenkin tilastoimatta. Näin käy varsinkin kaatumisille ja muille pienehköille yksittäisonnettomuuksille vapaa-ajalla tai harrastuksen parissa. Haastattelututkimuksen aineiston perusteella Suomessa arvioidaan sattuneen noin 50 000 pyöräilijän tapaturmaa vuonna 2017. Niistä 20 000 tapahtui liikenteessä. Viralliseen liikenneonnettomuustilastoon päätyi kuitenkin vain 656 loukkaantumista. – En halua pelotella pyöräilyn vaarallisuudella, mutta sen todelliset riskit on hyvä tiedostaa, liikenneturvallisuusasiantuntija Noora Airaksinen suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Sitowisesta sanoo. – On päivänselvää, että pyöräilijöiden turmat lisääntyvät nyt, kun yhä useampi pyöräilee koronariskien takia ja pyöräilyä muutenkin pyritään lisäämään. Onnettomuudet eivät todennäköisesti sentään kasva samassa suhteessa kuin pyöräilyn määrä. Tampereella on vuodesta 2015 lähtien tullut poliisin tietoon keskimäärin 34 polkupyöräilijän loukkaantumista vuodessa. Viiden vuoden jaksolla turmissa on menehtynyt vain kaksi pyöräilijää. Polkijoille vaarallisimpia paikkoja vuonna 2019 olivat ydinkeskusta ja Lielahti. Eniten turmia sattui tienylityksissä suojateillä. Vammoja jää piiloon Noora Airaksinen on tutkinut pyöräilijöille sattuneita tapaturmia ja tehnyt aiheesta väitöskirjankin. Materiaalina käytetty sairaala-aineisto sisälsi kaikkiaan 217 pyöräilijöiden potilaskertomusta. Näistä pyöräilijöistä neljä viidestä oli joutunut hoitoon kaatumisen takia. Joka kolmannessa tapauksessa polkija sai päävamman, useimmin lievän aivovamman eli ”aivotärähdyksen”. Tuorein käytössä oleva aineisto vakavista loukkaantumisista on vuodelta 2018. Tuolta vuodelta on tilastoitu virallisesti vain 56 polkupyöräilijöiden vakavaa loukkaantumista eli kolaria, joissa poliisi on käynyt paikalla ja joiden syyt ja seuraukset ovat siten tarkasti tiedossa. Kolarit, joiden taustoista, syistä ja olosuhteista ei ole tarkempaa tietoa, päätyvät Tilastokeskuksen ylläpitämään rinnakkaiseen onnettomuustilastoon. Sen tiedot perustuvat terveydenhuollon keräämään potilas-, vamma- ja hoitoaineistoon. Rinnakkaistilastossa oli mukana 218 vakavasti loukkaantunutta polkupyöräilijää vuonna 2018. – Tässä joukossa olevissa pyöräilijöissä on selvästi enemmän iäkkäitä kuin virallisen tilaston puolella, samoin yksittäistapaturmia kuten kaatumisia, Airaksinen vertaa. – Kaatumiset usein mielletään lieviksi pikkukolhuiksi, mutta mukana on paljon vakaviakin loukkaantumisia. Niistä olisi tärkeä saada enemmän tietoa kuten oliko syytä liikenneympäristössä, kunnossapidossa tai pyöräilijän omassa käytöksessä vai monessa tekijässä yhtä aikaa. Ajokunto ratkaisee Rinnakkaistilastoon päätyy liikennemuodoista eniten juuri polkupyöräilijöiden vakavia turmia. Kun kahden onnettomuustilaston luvut lasketaan yhteen, pyöräturmien osuus kaikista liikenteen vakavista loukkaantumisista nousee 29 prosenttiin – siis 2,5 kertaa suuremmaksi, kuin viralliset luvut väittävät. – Polkupyörä on ajoneuvo. Hyvä ajokunto, maltti ja tilanteiden ennakointi ovat pyörällä ihan yhtä tärkeitä kuin autollakin. Noora Airaksinen neuvoo. Hänen mielestään liikenteen promillerajat olisi pitänyt ulottaa polkupyöräilyyn, kun tieliikennelaki uudistui. Nyt poliisi voi vain keskeyttää ajamisen, nuhdella polkijan ja laittaa kävelemään, ellei humalainen pyöräilijä ole aiheuttanut selkeästi kolaria ja vaaraa muille. – Meidän pitäisi koko ajan edistää ei vain pyöräilyä, vaan nimenomaan turvallista pyöräilyä. Päivittäin Tampereella pyöräilevä Joonas Olli on samaa mieltä. – Se, miten sujuvaa ja turvallista pyöräily on, ratkaisee lopulta kuinka paljon ihmiset oikeasti pyörää käyttävät. Korkea ikä. Viime vuonna Suomessa liikenteessä kuolleista 27 pyöräilijästä vain kaksi oli alle 45-vuotiaita, mutta yli 65-vuotiaita yli puolet. Taajamaliikenne. Keskimäärin seitsemän kymmenestä pyöräilijän kuolonkolarista tapahtuu taajamissa, loukkaantumisista jopa 90 prosenttia. Risteysajo. Pyöräilijän henkilövahingoista 70 prosenttia tapahtuu risteyskolareissa. Auton kääntyminen. Ison ajoneuvon kääntyessä oikealle samaan suuntaan ajava pyöräilijä jää helposti peilien katveeseen. Auto on osallisena noin joka toisessa pyöräilijän kuolemantapauksessa. Tankojuoppous. Tutkijalautakunnat löysivät viiden vuoden tutkimusjaksolta kahdeksan pyöräilijän kuolonkolaria, joissa polkija oli ollut 1,0–2,5 promillen humalassa. Kypärän puuttuminen. Viime vuosien pyöräkolareissa menehtyneistä joka kolmas olisi eri todennäköisyyksillä säilynyt hengissä, jos he olisivat käyttäneet pyöräilykypärää. Keskity ja ennakoi Tutustu uuteen tieliikennelakiin ja pyöräilijän liikennesääntöihin. Keskity pyöräilyyn, ei kännykkään tai musiikin kuunteluun. Huomioi muut tiellä liikkujat, älä pujottele ja jätä tilaa ohituksissa. Ennakoi risteys- ja kohtaamistilanteet, hidasta vauhtia ajoissa. Tietä ylittäessä varmista, että auto hidastaa. Hae katsekontakti autoilijaan ennen ylitystä. Pidä pyörä kunnossa, käytä kypärää ja pimeällä valoja.