Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kohutun maskiselvityksen tehnyt professori kiistää poliittisen ohjauksen – tulos maskien vähäisestä hyödystä "ei ole muuttunut mihinkään"

Kokoomus esitti perjantaina epäluottamuslausetta eli käytännössä erovaatimusta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.) maskisuosituksiin liittyvän sotkun takia. Kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.) sanoi perjantaina, että Kiuru ohjasi keväällä tietoisesti STM:n päätöstä maskisuosituksesta tavalla, joka ei vastannut parasta silloin ollutta tietoa. STM julkaisi toukokuun lopussa maskiselvityksensä tulokset, joiden mukaan maskien hyöty arjessa on vähäinen tai olematon. – Nyt kerrotaan, että ei ollutkaan kysymys pelkästään siitä, etteikö olisi tiedetty, että maskeilla voidaan estää tartuntojen leviämistä vaan kysymys oli jostain muusta, erityisesti saatavuudesta, Mykkänen totesi. Kokoomuksen mukaan kansalaisten on voitava luottaa ministeriön antamiin tietoihin eri suojautumiskeinojen hyödyistä. STM:n kohuttua maskiselvitystä oli tekemässä Summaryx-yritys ja siellä myös emeritaprofessori Marjukka Mäkelä. Hänen mukaansa selvityksen katsaus tehtiin järjestelmällisesti kansainvälisten käytäntöjen mukaan ja tutkimusten valinnalle oli ennalta sovitut kriteerit. – Tämä kaikki on raportoitu avoimesti ministeriön julkaisussa. Meillä ei ollut minkäänlaista poliittista ohjausta. Saimme vastata kysymykseen ilman, että ministeriö tai mikään muu taho olisi vaikuttanut siihen millään tavalla, Mäkelä kertoo. Mäkelän mielestä maskikohussa ongelmana on se, että keskustelussa sekoitetaan näyttö ja sen perusteella tehdyt päätökset. – Voin itse olla vastuussa tuottamastamme näytöstä, ja hallitus vastaa päätöksistä. Päätöksentekijät yhdistävät näytön, voimavarat ja arvot. Näyttö ei tee päätöksiä vaan ihmiset, joten näyttö on vain osa perusteluja. "Suositusta ei pidetty perusteltuna" STM:n koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan hallituksen päätöksenteko nojaa vahvasti virkavalmisteluun. – Kuten hallituksen 3.6. linjaus toteaa, asiaa tarkastellaan epidemiatilanteen muuttuessa, ja näin on tehty, Pohjola kertoo sähköpostitse. Kesäkuun linjauksen aikaan epidemia oli ollut laskusuunnassa kuukauden ja uusia tapauksia diagnosoitiin puolet vähemmän kuin elokuussa. THL oli ohjeistanut jo keväällä maskien käytöstä tarpeen mukaan. Myös hallituksen linjaus totesi, että käyttö on mahdollista, ja että maskit voivat suojata tartunnoilta, jos etäisyyksiä ei voi pitää. Hallituksen linjaus oli lisäksi yhdenmukainen WHO:n 5. kesäkuuta päivittämän ohjeistuksen kanssa. – Koska oikeuskanslerinkin mukaan toimenpiteiden ja rajoitusten koronaepidemian hoitoon pitää olla perusteltuja epidemiatilanteen mukaan ja olemassa olevilla toimilla epidemiatilanne oli saatu varsin rauhalliseksi, maskisuosituksen antamista ei pidetty perusteltuna, Pohjola kertoo. Elokuun alussa muun muassa HUS antoi arvion, että koronan toinen aalto on käynnistynyt Suomessa. Elokuun puolivälissä THL antoi koko maahan maskisuosituksen, ja hallitus puolsi periaatepäätöksessään 13. elokuuta. Suositus on edelleen voimassa, ja maskia tulisi käyttää nyt julkisilla paikoilla sekä julkisessa liikenteessä. Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana koronatartuntojen määrä Suomessa on kaksinkertaistunut verrattuna aiempaan kahden viikon ajanjaksoon. "Ei uutta tutkimusnäyttöä" Emeritaprofessori Mäkelä kertoo, että maskien käytön hyödyistä ei ole tullut uusia satunnaistettuja tutkimuksia keväisen selvityksen jälkeen. – Johtopäätös ei ole muuttunut mihinkään. Kaiken kaikkiaan ei ole uutta tutkimusnäyttöä siitä, että maskit väestössä käytettyinä vaikuttaisivat infektion leviämiseen, Mäkelä kertoo. – Ministeriö pyysi selvitykseen juuri satunnaistettuja tutkimuksia, koska ne antavat luotettavimman ja vähiten harhaa sisältävän vastauksen. Mäkelän mukaan katsauksia on tehty myös havainnoivista tutkimuksista, joissa ihmiset ovat käyttäneet maskeja omalla tavallaan ilman vertailuryhmää. – Tiedetään, että tällaisessa tutkimusasetelmassa saadaan paljon todennäköisemmin positiivinen tulos. Kesälomakauden lopussa koronatartuntojen määrä alkoi kasvaa Suomessa. Heinäkuun lopussa STM:n selvityksen aineistosta julkaistiin ulkopuolinen tutkimus, jonka tulos puolsi maskien käyttöä. Mäkelän mukaan uusi analyysi aineistosta oli tehty tarkoitushakuisesti. – Siihen oli valittu vain tietyt osat meidän löytämistämme tutkimuksista ja käytetty metodeita, joilla saatiin näyttämään siltä, että maskeilla olisi vaikutusta, Mäkelä sanoo. Teho selviää epidemian jälkee – Viidestä löytämästämme tutkimuksesta neljässä kasvomaskit eivät estäneet tartuntoja ja yhdessä vaikutusta oli jonkin verran pienessä valikoituneessa alaryhmässä. Tutkimusten perusteella kokonaisuutena ei voi katsoa, että kasvomaskit estäisivät hengitysinfektioiden tartuttamista, Mäkelä kertoo. Selvityksessä tarkasteltiin myös kahdeksaa järjestelmällistä katsausta, joissa oli mukana havainnoivia tutkimuksia. Niistä viidessä ei löytynyt näyttöä siitä, että kasvomaski auttaisi vähentämään tartuntoja. Kolme katsausta oli varovaisen myönteisiä maskien hyödyistä, mutta niissä tarkasteltiin erityisryhmiä ja tilanteita, kuten luuydinsiirron saaneita potilaita sairaaloissa tai pyhiinvaeltajia. Mäkelä toivoo, että epidemian jälkeen voidaan arvioida, miten eri maiden maskisuositukset ja -pakot ovat vaikuttaneet. – Kun nyt katsoo tilannetta Euroopassa, suositus tai pakko ei liity mitenkään siihen, että epidemia leviäisi hitaammin. Mäkelä itse käyttää maskia virallisen suosituksen mukaisesti, vaikka on yhä sitä mieltä, että näyttö maskien hyödyistä on vähäistä. – Muistuttaahan maski epidemiasta näkyvästi, mutta tärkeämpiä ovat tapaamisrajoitukset, käsien pesu ja turvavälit. Yhteisvaikutus on varmasti epidemiaa hidastava, mutta maskin osuus näyttää aika vähäiseltä tutkimustiedon perusteella.