Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Näistä ilmiöistä päättyvä 2010-luku muistetaan – some vei yksityisyyden, valeuutiset hämäsivät ja ilmastonmuutos ahdisti

Maailma kulkee taskussa: älypuhelimet ovat yleistyneet nopeasti 2010-luvulla. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista 83 prosentilla oli vuonna 2019 käytössään älypuhelin, kun vielä vuonna 2013 kosketusnäytöllinen älypuhelin oli vain 55 prosentilla. DNA:n koululaistutkimuksen mukaan oma älypuhelin on lähes kaikilla yli 8-vuotiailla lapsilla, ja lähes puolet lapsista on käyttänyt älypuhelinta ensimmäisen kerran jo alle kuusivuotiaana. Koko ajan mukana kulkeva internet on synnyttänyt omia ilmiöitään, ja sosiaalinen media on muuttanut tapaamme elää. Some on päiväkirja, yhteydenpitoväline ja väittelyalusta. Somen kautta voi ansaita myös elantonsa, kuten moni esimerkiksi Youtubessa ja Instagramissa julkisuuteen noussut sisältövaikuttaja on tehnyt. Yksityisyyden loppu Kesäkuussa 2013 yhdysvaltalainen tietotekniikka-ammattilainen Edward Snowden paljasti maailmalle, että Yhdysvaltain turvallisuuspalvelu NSA vakoilee maailmanlaajuisesti ihmisten sähköposteja ja puhelutietoja. Sittemmin on selvinnyt, että muutkin kansalliset tiedustelupalvelut valvovat tavallisten kansalaisten puhelin- ja verkkoliikennettä. Myös yritykset, kuten Facebook ja Google, ovat keränneet tietoja käyttäjistä ja luovuttaneet niitä eteenpäin muun muassa mainostarkoituksiin. Google tallentaa myös käyttäjien puhetta ja sijaintitietoja. Samaa tekevät ainakin Amazon ja Apple. Tänä vuonna Facebookille langetettiin Yhdysvalloissa ennätyssuuret viiden miljardin dollarin sakot yhteisöpalvelun käyttäjien yksityisyyden loukkaamisesta. Tutkinta alkoi, kun paljastui, että Facebook oli luovuttanut ilman lupaa kymmenien miljoonien käyttäjien tietoja Cambridge Analytica -yritykselle. Se on ollut osa muun muassa Donald Trumpin presidentinvaalikampanjaa vuonna 2016 ja liitetty myös Britannian brexit-äänestyksen kampanjointiin. Snowdenin paljastukset aloittivat keskustelun yksityisyydestä ja sen suojaamisesta verkkoajalla. Monia parannuksia on jo saatu aikaan, kuten vuonna 2018 voimaantullut EU:n tietosuoja-asetus GDPR. Pakolaiskriisi 2010-luvun alussa arabikevään kansannousut ravistelivat Lähi-itää. Vuosikymmenen puolivälissä alueen konfliktit paisuivat pakolaiskriisiksi, joka ylitti Euroopan rajat. Pakolaiskriisi sai alkunsa loppukesästä 2015, kun Eurooppaan saapui yli miljoonaa turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Suomesta turvapaikkaa haki vuoden 2015 loppuun mennessä lähes 32 500 ihmistä eli lähes kymmenen kertaa edellisvuotta enemmän. Ympäri maata perustettiin vastaanottokeskuksia tulijoille. Useilla paikkakunnilla järjestettiin maahantuloa vastustavia mielenosoituksia, ja Rajat kiinni -kansanliike perustettiin. Turvapaikkakriisin jälkeen alkoivat kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamiset, jotka eivät aina sujuneet ilman ongelmia tai vastustusta. Nyt vuosien 2015 ja 2016 ennätysmäiset pakolaisvirrat Eurooppaan ovat jo hiipuneet. Tulevaisuudessa pohjoiseen odotetaan kuitenkin vielä suurempia turvapaikanhakija-aaltoja, kun ilmastonmuutos uhkaa muuttaa monen maan liian kuumaksi elää. Populismin nousu 2010-luvulla populististen liikkeiden kannatus on noussut ympäri maailmaa ja erityisesti Eurooppaa. Populismia on vaikea määritellä, mutta pääpiirteittäin populistisille liikkeille on yhteistä "kansan" tahdon ja suoran demokratian ajaminen, eliittien vastustaminen sekä oman ryhmän nostaminen muiden yläpuolelle. Unkarissa populistit ovat olleet vallassa vuodesta 2010 ja Puolassa vuodesta 2015. Suomessa populismin nousu johti vuonna 2011 perussuomalaisten "jytkyyn". Vuonna 2015 puolue pääsi hallitukseen ja viime keväänä se nousi eduskunnan toisiksi suurimmaksi, vaikka jäikin oppositioon. Ruotsalaisen ajatushautomon Timbron mukaan populismi on noussut kolmanneksi suureksi poliittiseksi aatesuuntaukseksi konservatismin ja sosiaalidemokratian rinnalla. Vuoden 2017 lopussa kymmenen eurooppalaisen maan hallituksessa istui populistiseksi luokiteltava puolue, enemmän kuin kertaakaan Timbron indeksin vuodesta 1980 alkavalla tarkastelujaksolla. Vain kreikkalainen Syriza oli vasemmistopopulistinen puolue, loput olivat oikeistopopulistisia. Minä myös Vuoden 2017 lokakuussa metoo-kampanja nosti seksuaalisen ahdistelun uhrien kokemukset ja levisi sosiaalisessa mediassa ympäri maailmaa. Keskustelu jatkuu yhä. Kaikki sai alkunsa yhdysvaltalaisen näyttelijän Alyssa Milanon twiitistä, jossa hän kannusti seksuaalisen ahdistelun uhreja vastaamaan, että ”me too”, ”minä myös”. Kolme päivää aiemmin The New York Times uutisoi ensimmäisenä Hollywoodin vaikutusvaltaisimpiin elokuvatuottajiin kuulunutta Harvey Weinsteinia kohtaan esitetyistä seksuaalisen ahdistelun syytöksistä. Lukuisista syytteistä huolimatta tuomioita ei ole vielä tullut. Ahdistelu- ja häirintäkokemuksia alkoi sadella Yhdysvaltain elokuva-alan huipulta ja lopulta myös muilta aloilta. Vuonna 2018 suomalaista kulttuurikenttää kuohuttivat professori Lauri Törhösen ahdistelusyytökset ja ohjaaja Aku Louhimiehen kyseenalaiset ohjausmetodit. Ilmastonmuutos 2010-luku on mittaushistorian kuumin vuosikymmen, kertoo Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n tuore raportti. Tällä vuosikymmenellä ilmastonmuutos on kiihtynyt, mutta se on myös alettu ottaa vakavasti. Vuonna 2015 lähes kaikki maailman maat sitoutuivat ensimmäistä kertaa päästöjen vähentämiseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi Pariisin ilmastosopimuksessa, jonka tavoitteet ovat historiallisen kunnianhimoisia. 195 maan hallitukset sitoutuivat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen selvästi alle 2 asteeseen, ja tavoite on pitää se 1,5 asteessa. Sopimusta ei ole vieläkään pantu täytäntöön, ja kädenvääntö päästövähennyksistä on jatkunut tähän päivään asti. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti vuonna 2017, että maa vetäytyy sopimuksesta. Vetäytyminen tulee virallisesti voimaan 4. marraskuuta 2020. Päivää aikaisemmin pidetään Yhdysvaltain presidentinvaalit. Ilmastonmuutos huolettaa erityisesti nuoria. Myös suomalaiset koululaiset ovat osallistuneet viime vuosina kansainvälisiin ilmastolakkoihin, joita on innoittanut ruotsalainen aktivisti Greta Thunberg . Myös aikuiset kokevat ilmastoahdistusta, ja etenkin lentämisestä koetaan omantunnontuskia. Tasa-arvo etenee hitaasti Tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan Suomessa 2017. Vuonna 2014 kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta oli ensimmäinen eduskunnan hyväksymä kansalaisaloite. Tahdon2013-kampanjalla kerättiin aloitteeseen yhteensä ennätykselliset 166 851 allekirjoitusta. Myös monessa muussa maassa seksuaalivähemmistöt ovat saneet 2010-luvulla avioliitto-oikeuden, viimeksi Irlannissa tänä vuonna. Vuoden 2015 alusta alkaen Suomen tasa-arvolaissa on kielletty syrjintä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi. Vaikka tietoisuus sukupuolen moninaisuudesta on kasvanut, vielä on tehtävää. Suomen nykyinen translaki, joka esimerkiksi edellyttää sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona lisääntymiskyvyttömyyttä, on saanut lukuisia huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä. Kulutusjuhlaa kellon ympäri Tällä vuosikymmenellä suosiotaan kasvattaneen verkkokaupan takia kivijalkaliikkeet ovat olleet ongelmissa, ja monessa kaupungissa uudet suuret ostoskeskukset ovat autioittaneet keskustoja. Tähän lääkkeeksi kauppojen aukioloajat vapautettiin kokonaan vuoden 2016 alusta lähtien. Nyt vähittäiskaupat sekä parturi- ja kampaamoliikkeet saavat olla auki vapaasti myymälän koosta, sijainnista ja päivämäärästä riippumatta. Uudistuksen jälkeen myynti on siirtynyt jossain määrin pienemmistä kaupoista suurempiin, mutta kuluttajan valinnanvara on kasvanut. Kaupan liiton teetättämän kyselyn mukaan noin puolet kuluttajista koki vapaan aukiolon helpottaneen arkeaan, kun liikkeissä voi asioida itselleen sopivana ajankohtana. Viihteen vallankumous Netflix aloitti Suomessa suppealla valikoimalla 2012, ja sen jälkeen tv-sarjojen kulutus on muuttunut täysin. Nyt sarjoja voi ahmia kokonaisia kausia kerralla silloin, kun itselle parhaiten sopii. Suoratoistopalveluiden voittokulun aikana videovuokraamot ovat kadonneet katukuvasta. Tilastokeskus kertoo, että vuonna 2019 televisioyhtiöiden nettitelevisiopalveluja oli katsonut 70 prosenttia suomalaisista ja maksullisia tilausvideopalveluita 47 prosenttia. Internetin videopalveluita, kuten Youtubea, oli katsonut 71 prosenttia. Netflix on lohkaissut siivun myös elokuvamarkkinoista. Viime vuonna parhaan ulkomaisen elokuvan ja parhaan ohjaajan pystin nappasi Netflixin tuottama Roma. Seuraavaan Oscar-kisan ennakkolistoilla on suoratoistojätin elokuvia kaikissa isoimmissa palkintokategorioissa. Suomi on Audience Projectin tutkimuksen mukaan ainoa maa maailmassa jossa Netflix ei ole suosituin verkon suoratoistopalvelu. Meillä ykkössijan vie verovaroin kustannettu Yle Areena 65 prosentilla, kun Netflixiä katsoo 56 prosenttia suomalaisista. Totuuden jälkeinen aika Tällä vuosikymmenellä perinteisen journalistisen tiedonvälityksen ylivalta on kaventunut, kun printtilevikit ovat laskeneet ja verkossa kuka tahansa saa äänensä kuuluviin. Vuonna 2016 Kotimaisten kielten keskus lisäsi sanatietokantaansa termit valemedia ja valeuutinen. Keskuksen mukaan valemedia on viestintäkanava, joka perustuu mielipiteisiin ja toimii vastoin hyvää journalistista tapaa. Valemediaa voidaan käyttää välineenä informaatiosodassa, ja sen ylläpitäjät ja tukijat käyttävät itse usein nimitystä vastamedia tai vaihtoehtomedia. Valeuutisten ja propagandan ajatus ei ole uusi, mutta sille antoi uuden sysäyksen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käydessään sotaa perinteisiä ja häntä kriittisesti käsitteleviä mediataloja kohtaan. Tahallisen harhaanjohtamisen ja yleisesti hyväksyttyjen totuuksien vastaisen tiedon lisäksi moni ajattelee, että valeuutisia ovat myös journalismin virheet ja myöhemmin vääriksi osoittautuvat tiedot. Vuonna 2017 Euroopan neuvoston raportissa todettiin, että valeuutinen-termiä käytetään myös sellaisista uutisista, jotka eivät esimerkiksi sovi jonkun poliitikon omaan maailmankuvaan. Tänä vuonna sosiaalisen median toimijat, kuten Facebook, ovat alkaneet käyttää faktantarkistusohjelmia, jotta valeuutisongelmaa saataisiin kitkettyä.