Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Valtio lupaa peräti 8,7 miljoonaa euroa Jämsän seudun elpymiseen, mutta myös Pirkanmaa toivoo isoa summaa ennakoiviin työllisyystoimiin – perusteena ensi talven synkät näkymät

UPM:n Kaipolan-tehtaan yt-neuvotteluiden aloituksesta tulee pian kuluneeksi kuusi viikkoa. Lain mukaan työnantajan katsotaan kuuden viikon jälkeen täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa. Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste uskoo, että lopulliset tulokset neuvotteluista saadaan kuitenkin vasta loka-marraskuun taitteessa. Jämsän seudulle on jo luvattu alustavasti 8,7 miljoonaa euroa koronaelvytystoimiin, ja rahaa suunnitellaan käytettäväksi suureksi osaksi työllisyyden parantamiseen. Myös Pirkanmaa toivoo työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) useita miljoonia ennakoiviin työllisyystoimiin, kertoo Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie . Esitys on osa TEM:n syyskuun lopussa pyytämää maakuntien selviytymissuunnitelmaa. – Nostimme esille teollisuuden näkymät ensi talvelle. Jos tulee isoja lomautuksia tai jopa irtisanomisia, niihin pitäisi reagoida etukenossa. Vähän Nokian-opeistakin oppineena voi sanoa, että kannattaisi olla mieluummin liikkeellä aikaisemmin kuin myöhemmin ja olla yhteydessä yrityksiin, Alasentie sanoo. Rahaa tarvitaan muun muassa yhteydenpitoon yritysten kanssa sekä ratkaisujen miettimiseen lomautusten ja irtisanomisten ehkäisemiseksi. Alasentien mukaan tavoitteena on varautua ennalta UPM:n Kaipolan-tehtaan sulkemista vastaaviin uutisiin Pirkanmaalla. Onko Jämsän raha Jämsän rahaa vai ei? Hallitus kohdentaa neljännestä lisätalousarviostaan kaikkiaan noin 8,7 miljoonaa euroa Keski-Suomen maakuntaliitolle ja ely-keskuksen jaettavaksi. Rahat on budjettiriihessä alustavasti luvattu Jämsän seudun elpymiseen. Jämsän kaupunki on kuitenkin ollut huolissaan siitä, ettei rahoja ole varsinaisesti korvamerkitty Jämsälle, vaan työ- ja elinkeinoministeriöstä niiden on sanottu menevän koko maakunnan käyttöön. Helasteen mukaan pääministerin esikunnasta on vakuutettu, että raha jaetaan Jämsän seudulle. Lopullisia päätöksiä odotetaan kaupungissa kiihkeästi. – Toki se, että jos varat on tarkoitettu 23 kunnalle yhteisesti verrattuna budjettiriihen kirjaukseen Jämsän seudusta, se on iso asia koko maakunnalle, hän sanoo. Helaste on saanut käsityksen, että muun maakunnan rahoitusta vielä ratkotaan erikseen. – Näin toivotaan, koska kaikki maakunnat ovat saamassa koronaelvytysrahaa. Ei liene perusteltua se, että Jämsän suuri menetys vielä levitetään koko maakuntaan. Kyllä korona on jälkensä jättänyt kaikkiin muihinkin kuntiin. Voiko tällaisen rahan saada Pirkanmaalle? Työllisyyteen käytettävien tukien osoittaminen jollekin tietylle kunnalle tai seudulle on Jukka Alasentien mukaan poikkeus. – Ei mitään rahoja ole oikeastaan suoraan osoitettu yksittäiselle kaupungille, kunnalle tai seutukunnalle. Ne ovat asioita hoitavien viranomaisten rahoja, eli Keski-Suomessa ely-keskus ja te-toimisto hoitavat niitä osia. Maakunnan liitto omalta osaltaan voi olla mukana, hän sanoo. Esimerkiksi Tampereen mittakaavassa tarvitsisi puhua suurista irtisanomista ennen kuin vastaavia poikkeustukia osoitettaisiin suureen kaupunkiin. –  Helposti valtiollakin lasketaan suhdeluku, ja voisin kuvitella, että Tampereella tarvitaan jo tuhansia ihmisiä koskevia muutoksia, Alasentie sanoo. Mihin raha käytetään? Jämsän määrärahat tulevat neljännestä lisätalousarviosta, joka sisältää muun muassa EU-rakennerahastovaroja, kansallista yritystukea sekä alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahoja. Jämsän kaupunginjohtajan Hanna Helasteen mukaan suuri osa rahasta on tarkoitus käyttää yritysten tukemiseen, jos 8,7 miljoonaa tulee kokonaisuudessaan Jämsän seudulle. Rahasta 5,6 miljoonaa on suoraa yritystukea, eli yritysten hankkeisiin myönnettävää investointitukea. – Jotta aidosti pystyisimme kiihdyttämään yritysten investointeja ja sitä kautta nopeuttamaan uusien työpaikkojen luomista, olisi äärimmäisen tärkeää, että yritystukialueen muutos pystyttäisiin toteuttamaan ja tukiprosentti olisi korkeampi alueella kuin tällä hetkellä. Toinen on se, että otettaisiin uudelleen käyttöön työllisyysperusteinen investointituki. Työllisyysperusteisen investoinnin tuki voisi tulla myös julkiselle toimijalle, joka investoisi yrityskiinteistöihin tai muuhun yritystoiminnan kehittämiseen niin, että siitä syntyisi työtä. Jämsässä on lisäksi esitetty muun muassa 35 prosentin investointitukea kaupungin asiakasyritysten toteuttamille hankkeille. Osaan tuen käytöstä Helaste ei voi ottaa kantaa muun muassa siksi, että UPM:n yt-menettely on kesken. Jämsän kaupunki toimitti budjettiriiheen aiemmin Jämsä-paketin nimeä kantavan suunnitelman elvytystoimista, joihin se tarvitsee 35 miljoonaa euroa. TE-toimistot : Alueiden TE-toimistoilla on omat tukensa, jotka rahoitetaan valtion budjetista. Tuki suunnataan välittömiin toimiin, eli esimerkiksi uuden työn löytämiseen tai uudelleenkoulutukseen. TE-toimisto tarjoaa työttömyystuen ja työllistymispalvelut. Kunnat : Kunnat eivät voi suoraan avustaa työttömiä, mutta ne voivat edistää työllisyyttä esimerkiksi tukemalla työllistävää koulutusta. Rahaa voidaan osoittaa valtioilta kuntien käytettäväksi muun muassa kuntien valtionosuuksina. Euroopan sosiaalirahasto (ESR): Euroopan unioni jakaa ESR:n kautta rahaa tehokkaiden instituutioiden ylläpitoon, eli käytännössä rahaa käytetään työllistymistä tukevien palveluiden laadun parantamiseen. Rahaa jaetaan myös julkisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön. Rahaa myöntävät ely-keskukset. Euroopan aluekehitysrahasto : Aluekehitysrahaston tukea käytetään työllistymistä tukevaan hankkeisiin, minkä vuoksi se on hidasta tukirahaa, eikä sovellu välittömiin toimiin. Euroopan aluekehitysrahasto on myös Euroopan unionin tuki. Maakunnat ja kunnat : Maakunnilla on käytössään joidenkin satojen tuhansien tukia. Tukimuoto on edellä mainittuihin verrattuna vaatimaton, mutta siitä rahoitettiin muun muassa keväällä jaetut yksinyrittäjien koronatuet.