Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yhdelle kevät merkitsee toivoa, toiselle ikkunoiden pesua – Tänä vuonna kevät alkoi kuin varkain Tampereella

Lokit kirkuvat Pyhäjärven yllä Hatanpään arboretumin edustalla. Koivunoksissa näkyy pieniä silmuja. Kevät on saapunut Tampereelle kuin varkain tänä vuonna. Tampereen Infran puutarhuri Laura Hepo-oja kohentaa Hatanpään ruusutarhan pengertä. Loppukesästä ruusutarhassa voi taas perinteiseen tapaan ihastella toistasataa erilaista ryhmäruusua ja pensasruusua. –Vuodenajoista kevät on minulle mieluisinta aikaa. Synkän talven jälkeen tulee taas valoa. On kiva kulkea luonnossa ja katsella, miten silmut puhkeavat. Hepo-ojalle mustarastaan laulu on selvä merkki talven vaihtumisesta kevääseen. –Kevät on tullut, kun kuulen mustarastaan laulavan ensimmäisen kerran. Se on niin kaunista. Pikaisella otannalla tamperelaisille kevään merkkejä ovat vihreys, valo, maasta puskevat kukat, ulkona grillaaminen ja mökille meno. Kevään merkki voi olla sekin, kun auringonvalo osuu ikkunaan paljastaen tahraisen lasin. Ikkunoiden pesu merkitsee kevättä ainakin tamperelaiselle Ritva Säteelle ja hänen ystävilleen. Säde, Sirkka Kuusisto , Pirkko Mäkelä ja Riitta Parviainen näkevät normaalisti viikoittain kantritanssiharrastuksen tiimoilta. Poikkeusoloissa ystävykset ovat olleet pitkään erillään ja muutenkin omissa oloissaan. Keväinen sää on houkutellut nelikon ulkoilemaan, turvaväleistä huolta pitäen. –Seinät kaatuivat jo päälle. Pakko lähteä ulos, Kuusisto virkkoo. Tällä kertaa tanssikaverukset ovat varustautuneet astetta paremmilla retkieväillä. Mukana on muun muassa kuohuviiniä ja mansikoita. –Keväälle, nelikko hihkaisee yhteistuumin ja kohottaa lasinsa skoolaukseen. Kevät alkoi hitaasti Tänä vuonna kevät on alkanut hitaasti koko maassa ja esimerkiksi Lapissa on saatu nauttia harvinaisen pitkästä lumisesta ajasta. Huhtikuun päättyessä lunta oli vielä selvästi yli metrin osassa Keski-Lappia. Vastaava toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Kasvukausi, jota voidaan pitää yhtenä kevään alun merkkinä, alkaa yleensä kun vuorokauden keskilämpötila on yli 5 astetta. Tänä vuonna kasvukausi on alkanut keskimäärin tavanomaista myöhemmin, Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelun meteorologi Hannu Valta kertoo. Tampereella kasvukausi on merkitty alkaneeksi 1. toukokuuta. Yleensä kasvukausi alkaa Tampereella huhtikuun loppupuolella. Ilmastonmuutos näkyy selvästi myös kevään lämpötiloissa. Kevään keskilämpötilat ovat nousseet vuosien saatossa koko Suomessa. Viimeisen 40 vuoden aikana kevään keskilämpötila on noussut Tampereen seudulla noin 1,5 astetta. Tämä näkyy luonnossa esimerkiksi jäiden aikaisempana lähtönä. – Jos tarkastellaan tämän vuoden kevättä, niin maaliskuu oli Tampereella harvinaisen lämmin, mutta huhtikuu lähellä tavanomaista. Toukokuun alku on ollut hieman tavanomaista viileämpää ja myös lähitulevaisuuden sää on vuodenaikaan nähden normaalia viileämpää, Valta sanoo. Ilmanlaatu parempi kuin aikoihin Koronavirustaudista johtuvan poikkeustilan aikana liikenteen päästöistä muodostuvan typpioksidin pitoisuudet ovat Suomen kaupungeissa olleet noin puolet pitkän ajan keskiarvosta. Myös Tampereella typpioksidin pitoisuudet ovat reilusti normaalia alhaisemmat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiskaupunkien ilmanlaatu on ollut poikkeuksellisen hyvää kuluneen kevään aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan maanpintamittauksista saatavat arvot olivat matalimmillaan ennen ja jälkeen pääsiäisen. Tuolloin pitoisuudet olivat jopa 60 prosenttia pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Lisäksi kuluvan kevään kevätpölykausi oli poikkeuksellinen. 5. toukokuuta mennessä pahoja katupölypäiviä mitattiin alle puolet normaalista. Pahimmat katupölypäivät olivat koko maassa jo helmikuussa, kun normaalisti huippu on huhtikuun alkupuolella. Keväästä toivoa koronan keskelle Tamperelaisen Tanja Reinikainen kertoo seuraavansa kevään alkua yleensä leskenlehtien kautta. Ravintola-alalla työskentelevän Reinikaisen ja ystävän Johanna Piiraisen kevät kuluu pitkälti lomautettuna, kun ravitsemisliikkeet ovat joutuneet sulkemaan ovensa koronavirustaudin leviämisen hidastamiseksi. – Varisinkin tänä keväänä kun tilanne on mitä on, niin on lohdullista nähdä, miten luonto jaksaa silti herätä kevääseen. Linnut alkavat laulaa ja maa vihertää. Se kaikki tuo toivoa, Reinikainen sanoo. Sekä Piirainen että Reinikainen ovat tyytyväisiä siihen, että koronakriisi iski Suomeen keväällä eikä esimerkiksi alkutalvesta. Auringonvaloon herätessä on helpompi vastaanottaa epävarmat ajat. – Kyllä voisin kuvitella, että siinä olisi itkua väännetty lokakuun räntäsateessa, jos korona olisi silloin iskenyt. Nyt voi sentään päivisin ulkoilla ja laittaa pihaa kuntoon, Piirainen tuumaa. Ystävykset kertovat katsovansa alkavaa kesää luottavaisin mielin. Asiat selviävät ja töihin pääsee vielä palaamaan, kun sen aika on, he pohtivat. –Tsemppiä kaikille tähän kevääseen. Kyllä tästä vielä selvitään, Reinikainen sanoo. Kevät on lyhyin vuodenaika ja kestää keskimäärin kaksi kuukautta. Kevät on myös kaikkein kuivin vuodenaika. Meteorologiassa kevät määritellään niin sanottuna termisenä keväänä, joka alkaa kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvämmin nollan yläpuolelle ja päättyy kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi +10 asteen yläpuolelle. Ensimmäinen kevään merkki on "räystäiden tippuminen", eli kun vesi valuu lumiselta katolta. Maa alkaa lämmetä ja valo lisääntyy maaliskuussa. Tärkeä päivä on kevätpäiväntasaus (20. tai 21.3.). Silloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla. Tästä eteenpäin pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pidempi kuin yö. Päivän piteneminen loppuu juhannuksena. Pajujen ja leppien oksille ilmestyy kukinnot ensimmäisenä. Sitten leskenlehdet nousevat esiin. Kyykäärme herää talvihorroksestaan huhti-toukokuussa ja siirtyy kiville lämmittelemään auringon valoon. Muuttolinnut saapuvat leutona talvena jo helmikuussa. Muuttolintujen pääjoukot tulevat vasta huhti-toukokuussa. Ensimmäisenä saapuu harmaalokki, pulmunen ja kiuru.