Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Elämäkerran Aila Meriluodosta kirjoittanut Panu Rajala muistelee runoilijan ilkikurista elämänasennetta ja hullunrohkeaa puolta: "Hän heittäytyi asioihin ja meni niiden läpi"

Runoilija, kirjailija, suomentaja Aila Meriluoto kuoli maanantaina 95-vuotiaana. Meriluoto oli syntynyt Pieksämäellä 10. tammikuuta vuonna 1924. Kirjailija, tutkija Panu Rajalan elämänkerta Aila Meriluodosta Lasinkirkas, hullunrohkea: Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta julkaistiin vuonna 2010. Rajala on myös tehnyt käsikirjoituksen Matti Kassilan vuonna 1972 julkaistuun elokuvaan " Haluan rakastaa Peter" , joka perustui Meriluodon vuonna 1971 ilmestyneeseen romaaniin Peter-Peter: Erään rakkauden asiapaperit . Se kertoo Ruotsissa asuvan suomalaisen yksinhuoltajan ja keski-ikäisen perheenisän rakkaustarinan. Meriluoto on paljastanut, että romanssin henkilöiden esikuvat ovat hän itse ja virolainen kirjailija Ivar Grünthal. – Tapasin Meriluotoa säännöllisesti, pitkiä taukojakin tietysti oli. Aina sentään yhteyttä pidettiin, tai minä pidin, koska hän ei koskaan soittanut kenellekään, Rajala kertoo. Kun Rajala alkoi tehdä Meriluodon elämäkertaa, yhteydenpito tiivistyi ja Rajala kävi monta kertaa Meriluodon yläkerran asunnossa Helsingin Arkadiankadulla haastattelemassa ja penkomassa Meriluodon arkistoa. – Hän hyvin avoimesti pölytteli kirjeitään ja kaikkia papereitaan, joita tutkittiin. Ne olivat hyvin hauskoja käyntejä. Meriluodon muisti ei aina enää pitänyt, mutta aina hän oli hyvällä tuulella ja kertoi hauskoja juttuja, sen minkä muisti. "Runous oli hänen päälauseensa" Mikä Rajalan mielestä on Aila Meriluodon merkitys suomalaiselle kirjallisuudelle? – Hän on klassisen sodanjälkeisen, voi sanoa nuoruuden vähän paatoksellisenkin, elämäntahdon tulkki. Hänen esikoisrunokokoelmansa Lasimaalaus (1946) kuvaa koko senaikaisen nuorison halua mennä eteenpäin ja unohtaa sodan kauhut. Myös tyylillisesti Lasimaalaus on erittäin korkeatasoinen. Lasimaalaus on edelleen yksi Suomen myydyimpiä esikoiskokoelmia. – Sen jälkeen Meriluoto koki monenlaisia murroksia. Hänkin joutui siirtymään modernistiseen tyylisuuntaan, vaikka ei ollut siinä oikein kotonaan. Myöhemmin hän vaihtoi jopa proosaan ja sitä ennen teki lastenkirjoja ja käännöksiä. Aila Meriluoto oli monipuolinen kirjailija, mutta kyllä runous oli hänen päälauseensa. Meriluoto on kääntänyt suomeksi muun muassa ruotsalaista Harry Martinssonia , itävaltalaista runoilijaa Rainer Maria Rilkeä ja saksalaista Johann Wolfgang von Goethea . Rajala sanoo Meriluodolta omaksi suosikkirunokseen ehkäpä Lasimaalaus -kokoelmasta runon " Kakskymmentä suvea ". – Meriluodon varhaisia runoja on siteerattu paljon kuolinilmoituksissa. Ne ovat kuoleman partaalta eli äskeisen sodan tuhon partaalta kirjoitettu. Runoja, jotka myöhemmätkin sukupolvet tunsivat omakseen. Taiteilijaliitosta Lauri Viidan kanssa tehty näytelmä ja elokuva Rajalasta Meriluoto oli iloinen ja rohkea nainen huolimatta kaikista vastoinkäymisistään ja vaikeuksistaan erityisesti hyvin hallitsevien, arvaamattomien ja vaikeiden miesten kanssa. Aila Meriluoto oli ensimmäisessä avioliitossa tamperelaisen kirjailijan Lauri Viidan kanssa kahdeksan vuotta vuodesta 1948 alkaen ja he saivat neljä lasta. Viita sairastui skitsofreniaan 1950-luvun alussa. Meriluodon ja Viidan taiteilija-avioliitosta on tehty Heikki Kujanpään ohjaama näytelmä ja elokuva " Putoavia enkeleitä ". – Meriluodolla oli ilkikurisen hilpeä ja huvittunut elämänasenne vähän kaikkeen nähden. Hän eli pitkään neljän lapsen yksinhuoltajana ja vapaana runoilijana, kirjailijana, eipä se varmasti ollut helppoa. Hän vain jotenkin selvisi eteenpäin, tosin välillä piti muuttaa Ruotsiin, jossa oli parempi sosiaaliturva siihen aikaan, Rajala kertoo. – Elämänkertani nimi "Lasinkirkas, hullunrohkea" kiteyttää hyvin Meriluonnon luonteen. Hänessä oli myös hullunrohkea puoli, jolla hän aina selvisi. Hän heittäytyi asioihin ja meni niiden läpi. Nuoruuden intohimoisessa kirjeenvaihdossa oli maailmanpohdintaa Mikä Rajalaa yllätti eniten, kun hän elämäkertaa varten tutki Meriluodon kirjallisuutta ja kirjeenvaihtoa? – Hänen nuoruuden kirjeenvaihdossaan oli yllätyksiä, ennen kaikkea kirjeenvaihto hänen silloisen rakastettunsa, Kai Laitisen kanssa. Laitinen sattui olemaan minun professorini Helsingin yliopistossa. En olisi osannut kuvitellakaan, että Kai Laitinen oli ollut niin palavasti kirjoittava nuori, koska itse opin hänet tuntemaan myöhemmin viileänä kirjallisuusmiehenä. Tulisen tunteen lisäksi Meriluodon ja Laitisen kirjeenvaihdossa oli Rajalan mukaan maailmanpohdintaa. – Ehkä myöhemmin nuoret eivät niin laajasti käsitelleet universaaleja ja eksistentiaalisia kysymyksiä kuin 1940-luvun nuoriso. Siinä oli kyllä sellaista ihmeteltävää, jota siteerasinkin elämänkertaan. Aila Meriluoto meni toisen kerran naimisiin vuonna 1979 kansantaloustieteilijä, professori Jouko Paakkasen kanssa.