Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Isisin riveissä taistelleiden suomalaisten oikeudenkäynteihin on jo varauduttu ja niitä voidaan nähdä Tampereellakin – Edellytyksenä on, että rikoksesta syytetty on Suomessa

Poliisi ja syyttäjälaitos ovat varautuneet siihen, että konfliktialueelle lähtijöitä eli niin sanottuja vierastaistelijoita palaa Suomeen. Myös ministeriöt ovat valmistelleet yhteistyössä sitä, kuinka taistelualueilta palaavien kanssa toimitaan. Tämä yhteistyö on edelleen käynnissä. – Esitutkinnassa eli poliisissa ja syyttäjälaitoksessa on valmistauduttu, kun tämmöisiä henkilöitä mahdollisesti palaa. Voi tulla tarve tutkia, ovatko henkilöt tehneet rikoksia Syyriassa ja Irakissa, valtionsyyttäjä Tom Laitinen Valtakunnansyyttäjänvirastosta kertoo. Kyse on käytännössä sitä, että syyttäjälaitos osaa käsitellä sota- ja terrorismirikoksia, jos ja kun niitä tulee käsittelyyn. Poliisi on varautunut taistelualueilla olleiden paluuseen tekemällä riskiarviot ja jatkamalla tiedonhankintaa. – Poliisi on varautunut tukemaan esimerkiksi virka-avun antamisella sosiaali- ja terveysviranomaisten vastuulla olevien viranomaistehtävien hoitamista, muotoilee poliisitarkastaja Sami Ryhänen Poliisihallituksesta. Oikeusministeriö: ongelma on tiedostettu Vierastaistelijoiden paluuseen liittyvä ongelma on tiedostettu, toteaa myös osastopäällikkö, ylijohtaja Arto Kujala oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosastolta. Hänen mukaansa tilanteessa toimitaan lähtökohtaisesti ulkomailla tehtyjä rikoksia koskevien menettelysäännösten mukaan rikosvastuun toteuttamiseksi. – Ennen kuin ollaan oikeudenkäyntivaiheessa, pitää olla riittävää näyttöä esitutkinnan käynnistämiseksi ja syyteharkintaa varten. Mahdollinen oikeudenkäynti edellyttää, että rikoksesta epäilty ja syytetty on Suomessa, Kujala painottaa. Varsinaisiin oikeudenkäynteihin valmistautuminen on siis Suomessa vielä kaukana. Syyttäjälaitoksessa on varauduttu jo vuosia Varautumistaon pohdittu syyttäjälaitoksessa jo useita vuosia eli siitä lähtien, kun suomalaisia on konfliktialueille lähtenyt. Tänä vuonna Valtakunnansyyttäjänvirasto on ottanut asian yhä tiukempaan käsittelyyn. Tom Laitinen kertoo, että varautumisesta on pidetty koulutuksia ja palavereja, ja neuvotteluyhteyttä erityisesti keskusrikospoliisin kanssa on tiivistetty. – Meillä koulutetaan tällä hetkellä syyttäjiä erikoistumaan sota- ja terrorismirikoksiin, mutta tarve ei tule ainoastaan tästä ilmiöstä, vaan on ollut pari vuotta, Laitinen sanoo. Poliisi taas on jo vuosien ajan kouluttanut henkilöstöään väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyyn. Missä oikeudenkäynnit Suomessa pidettäisiin, sitä ei vielä tiedetä. Helsingin käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi toteaa, että rikosasiat tulevat käräjäoikeudessa vireille siten, että syyttäjä toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Ennen syyttäjän yhteydenottoa käräjäoikeus ei siten ole asiassa mukana. – Helsingin käräjäoikeudella on jo kokemusta konfliktialueilta tulleiden henkilöiden siellä tekemien rikoksien käsittelystä mukaan lukien sotarikokset. Käräjäoikeuden tuomarit ovat osallistuneet tällaisia jutturyhmiä koskeneisiin koulutuksiin, Nurmi kertoo. – Tulevat jutut eivät välttämättä keskity Helsingin käräjäoikeuteen. Juttuja on käsitelty aiemmin myös muissa käräjäoikeuksissa, esimerkiksi Tampereella. Oikeusjutut Suomessa vai ulkomailla? On paitsi poliittinen, myös juridinen kysymys, järjestetäänkö Isisin riveissä taistelleiden suomalaisten oikeudenkäynnit Suomessa vai ulkomailla. Virkamiehet ovat Suomessa jo keskustelleet siitä , minkälaisia kansainvälisiä tuomioistuimia voisi tulla kyseeseen. – Kansainvälisen tuomioistuimen perustamisessa ei ole nopeaa, helppoa eikä halpaa ratkaisua, toteaa oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriön oikeuspalvelusta. Ministeriöiden kesken on kartoitettu neljää vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kansainvälinen rikostuomioistuin. Suvannon mukaan siihen liittyy haasteita. Toisena on erityistuomioistuin, kuten Jugoslavia-tuomioistuin. Perustaminen vaatisi YK:n sitovaa päätöslauselmaa tai kansainvälistä sopimusta, joka sitoisi vain osapuolina olevia valtioita. Kolmantena vaihtoehtona on esitetty ns. hybridituomioistuinta. Sellainen toimi punakhmeri-tuomioistuimena Kambodžassa. Se on kansallinen tuomioistuin, jossa on jokin kansainvälinen osa. Neljäs vaihtoehto on puhtaasti kansallinen tuomioistuin konfliktialueella. Hybridituomioistuimeen ja konfliktialueen kansalliseen tuomioistuimeen liittyy se ongelma, että useissa alueen valtioissa on voimassa kuolemanrangaistus. Suomi ei voi luovuttaa ketään tuomittavaksi kuolemaan. Pohjoismaiden sisäministerit ovat esittäneet, että Isisin riveissä taistelleet pitäisi tuomita kansainvälisessä tuomioistuimessa. Syyrian ja Irakin konfliktialueella on edelleen kymmeniä ihmisiä, joilla on sidoksia Suomeen. Suomesta on lähtenyt näille alueille yli 80 tunnistettua henkilöä, joista arviolta noin 20 on kuollut ja noin 20 palannut. Lähtijöiden todellinen määrä on luultavasti suurempi, sillä kaikki lähtijät eivät ole välttämättä tulleet tietoon. Matkustaminen konfliktialueelle tapahtui pääsääntöisesti vuosina 2012–2016, jonka jälkeen matkustaminen on hiipunut. On mahdollista, että vierastaistelijoiksi lähteneitä pyrkii palaamaan Suomeen jatkossakin. Pahimmillaan he voivat aiheuttaa uhkaa Suomen turvallisuudelle kohonneen terroriuhan myötä. Lähde: Supo