Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen yliopisto erottuu muiden Suomen yliopistojen joukosta selvästi: kevään aikana kertyi hurja määrä opintopisteitä – onko kyseessä virhe vai onnistuminen?

Tänä keväänä monessa yliopistossa on suoritettu selvästi enemmän opintopisteitä kuin viime vuoden keväänä. Tampereen yliopistossa suoritettiin huhti-toukokuun aikana reilut 35 000 opintopistettä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tampereen yliopisto erottuu oppilaitosten joukosta, koska opiskelijat ovat suorittaneet opintopisteitä Tampereella selvästi enemmän kuin missään muussa yliopistossa. Voimakas kasvu käy ilmi opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastosta, johon on kerätty suoritettujen opintopisteiden määrä huhti-toukokuun aikana. Keskustelu tilastosta käy kuumana myös yhteisöpalvelu Twitterissä. Tampereen yliopistossa on parhaillaan käynnissä selvitystyö siitä, mistä suoritettujen opintopisteiden huomattava kasvu tänä keväänä johtuu. Tampereen yliopiston vararehtori Marja Sutelan mukaan Tampereen yliopistosta on tänä keväänä valmistunut runsaasti opinnäytetöitä ja sitä kautta myös tutkintoja. Opinnäytetöistä on jaossa runsaasti opintopisteitä. – Alustavan analyysin mukaan opintopistekertymät ja tutkintomäärät keväällä ovat aikaisempaa isompia Tampereen yliopistossa, se on yksi tekijä, sanoo koulutuksen ja oppimisen palveluiden johtaja Jukka Mäkinen Tampereen yliopistosta. Lisäksi yliopistossa on käynnissä koulutuksen tietojärjestelmien muutos, minkä takia valmistumisen aikatauluja aikaistettiin keväällä. Esimerkiksi opinnäytetyöt ja todistuspyynnöt on pitänyt jättää tänä vuonna aikaisemmin, mikä on luultavasti kirittänyt opiskelijoita. – Toukokuussa on kirjattu jo sellaisia opintosuorituksia, jotka normaalisti olisi kirjattu kesäkuussa, Mäkinen sanoo. Yliopistojen yhdistyminen vuonna 2019 vaati aikaisempien järjestelmien uudistamista. Mäkinen sanoo, että nyt yliopistolla oli hyvä valmius siirtyä etäopetukseen ja -tekemiseen: ohjelmistoista oli jo valmiiksi uusimmat versiot ja henkilökunta oli niihin perehtynyt. – Järjestelmien uudistaminen on toki kuormittanut henkilöstöä, mutta tässä näkyy nyt ehkä sitä positiivista kulmaa, kun on asianmukaiset välineet ja ihmiset niitä käyttänyt, Mäkinen sanoo. – Jos olisi vasta alettu tutustuttaa opettajia näihin työvälineisiin, eihän se olisi ollut niin sujuvaa. Sutelan mukaan tänä keväänä tehdyistä hyvinvointikyselyistä käy ilmi, että alkukeväällä opiskelijat olivat hyvin kuormittuneita tilanteesta ja kokivat stressiä. Uusimman kyselyn tulokset julkistettiin tällä viikolla. Kävi ilmi, että opiskelijoiden tilanne on helpottunut kevään mittaan. – Ehkä etäopiskelumoodiin on totuttu. Kasvu voi olla aitoa – Tämä Twitter-ketju on tosiaan kerännyt huomiota, kertoo opetusneuvos Kaisu Piiroinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tilastosta käy ilmi, että opiskelijat ovat tänä keväänä suorittaneet opintopisteitä aikaisempaa vuotta ahkerammin useassa yliopistossa. Piiroisen mukaan tätä voi selittää esimerkiksi se, että opiskelijoilla on poikkeuksellisena koronakeväänä ollut tavallista enemmän aikaa opiskella. Osa-aikaiset työt ovat monella olleet katkolla. Lisäksi mahdollisuus suorittaa opintoja etänä ja verkossa on saattanut kutsua opintojen pariin myös passiivisia opiskelijoita tai heitä, joille etäisyys korkeakouluun on aikaisemmin vaikuttanut opiskelumahdollisuuksiin. Tampereen yliopiston tuloksille Piiroinen ei vielä osaa antaa tarkkaa selitystä. Hänen mukaansa on mahdollista, että kahden yliopiston rekisterien tietojen yhdistämisessä on tapahtunut jonkinlainen virhe. – Toki on mahdollista ja toivottavaa, että kasvu suoritetuissa opintopisteissä on aitoa eikä mikään rekisterivirhe, Piiroinen sanoo. Joillain aloilla opintoihin kuuluu pakollisia harjoitteluja, joita opiskelijat eivät tänä keväänä pystyneet suorittamaan. On mahdollista, että opiskelijat ovat sen sijaan suorittaneet sellaisia opintopisteitä, jotka eivät ole tutkinnossa pakollisia. – Tästä ei suoraan voi päätellä esimerkiksi sitä, että kaikki valmistuvat nopeammin, Piiroinen kertoo. Syksyllä paluu etäopetukseen Vielä ei ole kattavaa tutkimusta siitä, miten etäopiskelu on vaikuttanut oppimistuloksiin. Myös opiskelijoiden kokemuksissa on eroja. Syksyllä lukuvuoden käynnistyessä vanhaan ei ainakaan heti palata. Tampereen yliopistossa ensimmäisellä opintojaksolla ei järjestetä massaopetustilanteita, vaan luento-opetus tapahtuu yhä pääsääntöisesti etänä. Pienryhmäopetusta toteutetaan kampuksella turvajärjestelyjen avulla. Uudet opiskelijat yliopisto haluaa kuitenkin Jukka Mäkisen mukaan ottaa vastaan niin läheisesti kuin mahdollista. Osa uusille opiskelijoille suunnatuista tapahtumista järjestetään etänä, mutta tutkinto-ohjelmien sisällä järjestetään myös kampustapaamisia erityisjärjestelyin. – Syksyn myötä tulee vakavaa pohdintaa, jatketaanko koko syksy näin vai vaihtuuko syksyn toinen osuus enemmän lähiopetukseksi, Mäkinen sanoo. Vararehtori Sutelan mukaan opiskelijoilta saadun palautteen perusteella etäopiskelussa on koettu hyväksi etenkin se, ettei opintoihin tarvitse matkustaa kaukaa. Onkin mahdollista, että jatkossa opetuksen toteuttaminen mahdollisesti monimuotoistuu. – Palaute on kannuste jatkaa, mutta toisaalta tiedetään, että on myös opiskelijoita, joille tämä ei ole sopinut. Perustutkinto-opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrä kasvoi huhti-toukokuun aikana viime vuoteen verrattuna kahdeksassa yliopistossa. Suoritetut pisteet huhti-toukokuussa 2019 ja 2020: Tampereen yliopisto : 188 499 / 223 837. Muutos: 35 338 opintopistettä. Itä-Suomen yliopisto: 138 255 / 145 543. Muutos: 7 288 op. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto: 48 514 / 54 372. Muutos: 5 858 op. Turun yliopisto: 163 079 / 168 135. Muutos 5 056 op. Vaasan yliopisto: 46 865 / 50 110. Muutos 3 245 op. Aalto-yliopisto: 150 306 / 153 399. Muutos: 3 093 op. Svenska handelshögskolan: 21 598 / 22 832. Muutos 1 234 op. Åbo Akademi: 47 994 / 48 766. Muutos: 772 op. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, tiedot poimittu 24.6.2020. Vipusen tilastot perustuvat Tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja ylläpitämiin rekistereihin.