Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Linnan juhlat Näköislehti Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Moro Mielipiteet Tähtijutut

Stereotypiat hiiteen! Teknologia ja luonnontieteet tarvitsevat tyttöjä

Vietämme tänään kansainvälistä tyttöjen päivää. Yhteiskunta, yritykset ja tiedeyhteisö tarvitsevat tyttöjen ja naisten osaamista enemmän kuin koskaan. Ilmastomuutos, kestävien energialähteiden puute ja muut maailmanlaajuiset uhat edellyttävät uusia ratkaisuja, joiden kehittämiseen tarvitaan koko osaamiskapasiteetti – miehet ja naiset, niin Suomessa kuin globaalisti. Innovaatiot ovat talouskasvun ajureita, ja laaja-alainen ajattelu ja erilaiset näkökulmat synnyttävät parhaat ideat ja ratkaisut. Diversiteetti on sekä yrityksille että tiedeyhteisölle selkeä kilpailuetu, mutta tästä huolimatta innovaattoreina eli tutkimustulosten hyödyntäjinä naiset ovat lähes näkymättömiä. Iso-Britannian kansallisen tekijänoikeusviraston Gender profiles in worldwide patenting 2019 -raportti paljastaa, että innovaatioiden patentoijista maailmanlaajuisesti vain noin 13 prosenttia on naisia. Tutkijoiksi ja keksijöiksi kasvetaan yliopistoissa. Jos haluamme tulevaisuudessa enemmän naisia innovaatioiden kaupallistajiksi, tarvitsemme heitä opiskelemaan niin luonnon- kuin teknisiä tieteitäkin. Valitettavasti stereotypiat jylläävät edelleen, mikä ei lisää tyttöjen kiinnostusta matematiikkaa tai muita kovia luonnontieteitä kohtaan. Suomen naiset saivat oikeuden yliopisto-opintoihin vuonna 1901, mutta akateeminen tasa-arvo rämpii suossa edelleen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukset (2018) osoittavat, että naisten tutkijanura etenee miehiin verrattuna nihkeästi. Vaikka tohtorintutkinnon suorittaneista enemmistö on naisia, tämä ei heijastu professorien sukupuolijakaumaan. Vakinaisista professoreista vain neljännes on naisia, niin Suomessa kuin keskimäärin EU:ssakin. Tämän seurauksena naiset ovat harvinaisia yliopistojen rehtoreina, tutkimusta rahoittavien organisaatioiden johtajina ja tiedepoliittisina päättäjinä. Suomen 13 yliopistosta vain kolmella on naisrehtori. Tekniikan Akatemia -säätiö on jakanut vuodesta 2004 lähtien maailman merkittävimmän kestävää kehitystä tukevaa innovaatiopalkintoa, Millennium-teknologiapalkintoa. Yli viidestäsadasta tutkimusorganisaatioiden, yrityksien ja akatemioiden nimeämistä Millennium-ehdokkaista naisia on ollut hieman yli 10 prosenttia. Jos naisia ei ehdoteta, he eivät saa tunnustusta läpimurroistaan. Suomen eduskunta puuttui epäkohtaan perustamalla vuosille 2017–2019 naisille suunnatun innovaatiopalkinnon. Vuonna 2016 Millennium-teknologiapalkinto annettiin ensimmäisen kerran naiselle, Frances Arnoldille . Arnoldin innovaation ansiosta uusiutumattomia raaka-aineita käyttävää tuotantoa ja saastuttavia prosesseja voidaan korvata kestävän kehityksen mukaisella entsyymiteknologialla. Viime vuonna Arnold sai kemian Nobelin viidentenä naisena palkinnon 118 vuoden historian aikana. Naisnobelisteja on toistaiseksi kertynyt vaivaiset 3 prosenttia, eikä tämän vuoden tiedenobelisteissa heitä ole ainoatakaan. Stereotypiat on heitettävä romukoppaan, jotta jokainen näkee potentiaalin itsessään! Tarvitaan monenlaisia esikuvia ja esimerkkejä, tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden supertähtiä, jotka inspiroivat ja joihin niin tytöt kuin pojatkin voivat samaistua. Kirjoittaja on professori, Tekniikan Akatemia -säätiön (TAF) hallituksen puheenjohtaja ja Biokeskus Suomen johtaja.