Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronavirus on uhka, johon jotkut reagoivat hysterialla ja halulla tulla mahdollisimman tiukasti kontrolloiduksi – Valmiuslaki ei ole työkalu kansan rauhoittamiseen

Sanotaan, että kriisiolot nostavat ihmisissä esiin parhaat ja pahimmat puolet. Tämä näyttää toteutuvan myös koronavirustilanteessa. Tilanne on nostanut esiin paitsi vakuuttavasti esiintyviä asiantuntijoita myös taskulaskimella varustautuneita hysteerikoita. Pandemia muistuttaa myös siitä, että suomalaiset tuntuvat keskimäärin olevan yllättävän halukkaita tulla kontrolloiduksi. (Tätä kirjoittaessani eräs kansanedustaja vaati teleoperaattoreita luovuttamaan koronavirustartunnan saaneiden henkilöiden matkapuhelinten sijaintitiedot THL:lle.) Näkymätön viranomaistyö ei riitä rauhoittamaan kansalaisia. Osa asiantuntijoista ja viranomaisista toki kertoo avoimesti toimistaan, mutta osasta emme tiedä edes heidän olemassaoloaan. Erilaisten viestintäammattilaisten määrä on valtionhallinnossa valtava. Vaikeat tilanteet paljastavat, onko heidän perustehtävänsä viestiä kansalle vai pikemmin suitsia tiedon antamista. Nyt jos koskaan heitä kaivattaisiin jakamaan perusteltua tietoa ja osallistumaan keskusteluihin. Näyttävyys vs. tehokkuus Moni kaipaa ennen kaikkea näyttäviä toimia kuten päiväkotien ja koulujen sulkemista. Kunta tai aluehallintovirasto voi tehdä sen tartuntatautilain perusteella. Järkevää se ei välttämättä olisi. Sulkeminen hidastaisi viruksen etenemistä, mutta samalla se saattaisi pakottaa perheellisiä sairaanhoitajia ja lääkäreitä jäämään lapsiensa kanssa kotiin puhumattakaan kaikesta muusta haitasta. Nyt vaaditaan myös valmiuslain käyttöön ottamisesta. Laki on tehty erittäin vakavia kriisitilanteita varten. Toistaiseksi tartuntatautilain suomat valtuudet ovat riittäneet hyvin. Silti monelle juuri valmiuslaista tuntuu tulleen koronan vakavasti ottamisen symboli. Valmiuslakia voidaan tietysti käyttää tarvittaessa. Lakiin on kuitenkin kirjattu myös eräänlainen itsehillintäpykälä. Kyse on suhteellisuusperiaatteesta: ”Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi ja oikeassa suhteessa toimivaltuuden käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään nähden.” Symboliseksi kansan rauhoittamisen työkaluksi valmiuslakia ei ole tarkoitettu. Tartuntataudin torjumiseen valmiuslaki toisi muutamia merkittäviä valtuuksia. Ne liittyvät esimerkiksi siihen, että kunnat vapautettaisiin lakisääteisestä velvollisuudesta järjestää päivähoitoa. Myös liikkumista voitaisiin rajoittaa rajatuilla alueilla. Lisäksi hallitus saisi päätösvaltaa koulujen sulkemisessa. Valmiuslaki myös mahdollistaisi tarvittaessa hoitohenkilökunnan siirtämisen yksityiseltä sektorilta julkiselle. Valmiuslaki on säädetty sellaiseksi, että sen saa voimaan nopeasti. Sitä ei siis tarvitse ottaa käyttöön varmuuden vuoksi. Kaikki valmiuslain keinot eivät ole käytettävissä tartuntataudin torjunnassa vaan ne on varattu sotaa vastaavan kriisin hoitamiseen. Sekin on osa suhteellisuusperiaatetta. Vakavassakaan tilanteessa avoimen yhteiskunnan perusperiaatteiden arvo ei katoa mihinkään.