Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Luulitko, että EU:ssa luovutaan kellojen siirrosta vuonna 2021? Niin ei välttämättä käy, koska moni jäsenmaa ei ole vielä paljastanut kantaansa – näin tamperelaiset kommentoivat kellojen siirtoa

Talviaika kutsuu taas sunnuntaina 27. lokakuuta. Kelloja siirretään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tunti taaksepäin. Kelloja siirretään kello 4 kello 3:een. Tämä tarkoittaa sitä, että aamulla tulee valoisaa nykyistä aikaisemmin ja illalla tulee pimeää nykyistä aiemmin. Useimmat digitaaliset laitteet siirtävät ajan automaattisesti, mutta asia kannattaa kuitenkin tarkistaa aamulla. Muistisääntö on, että kelloja siirretään aina kesään päin. Monet ovat uutisoinnin perusteella siinä uskossa, että kelloja siirrettäisiin vuonna 2021 viimeisen kerran. Tällaista päätöstä ei kuitenkaan ole tehty, ei EU:ssa eikä Suomessa. Tilanne on nyt tämä: M e pit äänestivät maaliskuussa 2019 kellojen siirtelyn lopettamisesta vuodesta 2021 alkaen. EU:n parlamentti päätyi siirtelyn lopettamisen kannalle. Parlamentin kanta on kuitenkin vain sen oma näkemys, sillä parlamentti ei yksin päätä asiaa, vaan tarvitaan vielä Euroopan unionin neuvoston kanta. Aamulehti varmisti tilanteen Euroopan unionin neuvostolta: sillä ei ole vielä kantaa, ja hyvästä syystä: Suurin osa jäsenmaista ei ole vielä toimittanut omaa kantaansa, joten neuvostokaan ei voi muodostaa omaa linjaansa. – Neuvoston pitää muodostaa kaksi kantaa: halutaanko ylipäätään lopettaa kellojen siirto ja jos siirtoon päädytään, niin mihin aikaan siirryttäisiin, sanoo EU:n tämänhetkisen puheenjohtajavaltion Suomen tiedottaja Eeva Laavakari . Euroopan unionin neuvosto koostuu jäsenmaiden ministereistä. Jäsenmaat haluavat tietää toistensa valinnat ennen siirtelystä luopumista eli nyt odotellaan kunkin jäsenmaan kantaa kolmeen eri vaihtoehtoon: haluaisiko maa jatkaa talviajassa, kesäajassa vai nykykäytännöllä, jossa kelloja siirretään kaksi kertaa vuodessa. Mitään ei ole vielä päätetty Kun Euroopan unionin neuvoston kanta on selvillä, voidaan aloittaa neuvottelut neuvoston ja parlamentin kantojen yhteensovittamiseksi. Sen jälkeen parlamentin täysistunto vielä äänestää asiasta. Mitään ei ole siis vielä päätetty, ja kaikki ratkaisut ovat vielä mahdollisia. Nykyjärjestelmä jatkuu, kunnes toisin päätetään. Maille ei ole asetettu aikataulua, mihin mennessä niiden pitäisi toimittaa kantansa neuvostolle. Monien jäsenvaltioiden mielestä kellon siirron eri vaikutuksia ei ole vielä kunnolla arvioitu. Jäsenvaltiot haluavat lisää aikaa oman kantansa muodostamiseen. Portugali ja Irlanti ovat ilmoittaneet kannattavansa nykyjärjestelmässä pysymistä eli kellojen siirron jatkamista. Suomen hallitus kannattaa kellojen siirtelystä luopumista, mutta Suomella ei ole virallista kantaa pysyvästä ajasta. Suomi – kuten moni muukin maa – haluaa katsoa, mitä lähivaltiot päättävät. – Moni jäsenmaa on hyvin huolissaan siitä, mitä vaikutuksia aikavyöhykkeen pirstaloitumisella olisi. Jatkossa EU:ssa on yhä enemmän aikavyöhykkeitä, jos jäsenmaat eivät jollakin tavalla koordinoi valintojaan, Laavakari sanoo. Pelkona on eri aikavyöhykkeiden tilkkutäkki: kun kulkee – etenkin pienen – maan yli, aikavyöhyke muuttuisi. Rajojen yli käydään myös töissä. – Kellojen siirto on laaja-alainen kysymys, vaikka se vaikuttaa äkkiseltään yksinkertaiselta, Laavakari sanoo. Eri maissa kellonsiirtoasiaa käsittelevät eri ministeriöt, ja joissakin maissa monta ministeriötä. Suomessa asia kuuluu liikenne- ja viestintäministeriölle, koska kellojen siirron on ajateltu vaikuttavan suuresti liikenteeseen. On mahdollista, että kellojensiirto on esillä seuraavaksi EU:n liikenneneuvoston kokouksessa Brysselissä 2. joulukuuta. Kokousta johtaa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd). Asialistan asioita ei ole vielä päätetty. Kellojensiirto vaikuttaa lukuisiin asioihin, kuten terveyteen ja liikenteeseen. – Hyviä ja huonoja puolia on nostettu esiin, mutta voi arvioida, ovatko ne hyviä perusteluja, Laavakari sanoo. EU:ssa on jäsenmaita kolmella eri aikavyöhykkeellä. Heli Hiltula paperinjalostusteollisuuden tiiminvetäjä – Meillä töissä tehtaalla on totuttu siihen, että syksyllä osa tekee töitä tunnin pidempään ja keväällä tunnin vähemmän. Koneita ei pysäytetä kellojen siirron takia. Maarit Santanen eläkkeellä oleva sairaanhoitaja – Yksi aika olisi hyvä, mutta en ole vielä päättänyt, olisiko talvi- tai kesäaika parempi. Pimeästä en joka tapauksessa tykkää. Kellon siirto vaikuttaa EU:ssa ainakin matkustamiseen. Vesa Hiltula kauppatieteiden maisteri – Maitotilalta lähteneenä tiedän, että lehmät eivät ymmärrä kellojen siirtoa. Siksi vanhemmat siirsivät lypsyaikaa vähän kerrallaan, eivät koko tuntia. Emme ole päättäneet, olisiko kesä- vai talviaika parempi. Kunhan olisi yksi aika. Johanna Leppämäki perhepäivähoitaja – Todennäköisesti aamuherätys on meillä sunnuntaina aika aikaisin. Vili herää yleensä arkisin puoli seitsemään mennessä ja viikonloppuisin vähän myöhemmin. Kellojen siirto vaikuttaa ainakin reissaamiseen. Vili, 3, ei paljastanut kellokantaansa. Häntä saattoi kiinnostaa enemmän Late Lammas -elokuva, jota hän oli menossa katsomaan.