Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta MM-kiekko Eurovaalitulos Eurovaalit Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Isä ja ex-valmentajat kertovat: Tällainen on Leijonien nuoren supertähden Kaapo Kakon koko upea tarina – katso kuvat pikku-Kaaposta!

Mälikkälän kaupunginosa läntisessä Turussa mainitaan harvaan asutuksi ja pientalovaltaiseksi alueeksi, jossa on jonkin verran yli puolitoista tuhatta asukasta. Kerrostalojakin on näinä päivinä rakennettu, mutta alueen asuntopolitiikka ei ole tarinamme pääosassa. Sitä roolia kantaa pientaloalueen keskellä sijaitseva ulkojääkenttä - ja ennen kaikkea eräs nuori herra, joka on luistellut kyseistä kenttää puhki. Eletään 2000-luvun alkua. Perhepäivähoitajana työskentelevä isoäiti, turkulaisittain ”mamma”, pukee pienelle lapsenlapselleen ja samalla hoidettavalleen luistimia jalkaansa. Ne ovat ensimmäiset laatuaan, mutta tuntuvat heti kotoisilta. Viiden vuoden iässä pieniin käsiin tarttuu pieni maila. Ensin harrastuspaikan virkaa toimittaa Kiekko-67, vuotta myöhemmin se suurin: TPS. Ikäluokka ikäluokalta, joukkue joukkueelta sama asia toistuu: poika on aivan liian hyvä, ja hänet täytyy siirtää vanhempiin ikäluokkiin. – Omanikäisissä pisteet alkoivat olla niin älyttömiä, että näki hänen olevan aivan väärissä sarjoissa, TPS:n valmennuspäällikkö Mika Suoraniemi muistelee nyt, noin 12 vuotta myöhemmin. Kaiken dominoinnin rinnalla Mälikkälän kentän ulkojäitä kurmuutetaan armotta. Höntsätä täytyy, oli vastassa sitten pikkunappuloita tai vanhempaa väkeä. Kikka-arsenaali kasvaa, kuten poikakin. Maila tosin ei kasva. Se on tänäkin päivänä hämmentävän pieni. Tuhansia kikkoja, tuhansia luistimenvetoja ja tuhansia onnistumisen ja epäonnistumisen tunnemyrskyjä myöhemmin poika juhlii. Ylpeän perheen poika Kaapo Kakko on nyt kahden ikäluokan maailmanmestari - ja kenties koko maailman kuumin superlupaus omassa ikäluokassaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Pannut kuumina – Aamusta asti täällä on ravannut porukkaa, ja kahvipannuja on mennyt. Melkein samoilla silmillä joutuu menemään. Nyt ollaan Varsinais-Suomen Liedossa ja alkuvuodessa 2019. Petri Kakko on saanut yön ja sunnuntai-illan välillä unta korkeintaan pari tuntia. Yön villi mestaruustuuletus on vaihtunut jatkuvan vierasvirran kestitsemiseen. Onnittelijoita riittää. Kaapo Kakon, mestaruusmaalin tekijän, Petri-isän ääni värisee ajoittain. Liikutuksen kuulee puhelimessa helposti, eikä mikään ihme. Vajaan 18 vuoden tarina on juuri saavuttanut upean lakipisteen. – Uskomaton ja tunteikas fiilis. Vieläkin vähän herkistyy... Hieno tunne, kun oma poika ratkaisee. Ratkaisuja on nyt nähty siihen tahtiin, että on syytä puhua varovaiseen sävyyn jo tulevasta NHL-draftista. Nuorten kisoissa Kakko otti niskalenkin varaustilaisuuden ykkössuosikista Jack Hughesista . Historian ensimmäinen suomalainen ykkösvaraus ei ole enää millään tavalla haihattelua. Jännitys on suuri myös mukana elävän perheen keskuudessa. – On puhuttu Kakosta ja Hughesista. Molemmilla oli paikka ratkaista, mutta tällä kertaa se osui Kaapolle. Odotellaan. Kuin sattumalta, kesän varaustilaisuus järjestetään Vancouverin Rogers-areenalla. Samaisessa paikassa Kakko sai kunnian ratkaista Nuorten Leijonien MM-kullan. Kesällä perhekin pääsee ”rikospaikalle” hieman erilaisen juhannuksen viettoon. – Meitä lähtee isompi kööri juhannuksen tienoilla. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vielä ennen draftiakin on kosolti saavutettavaa. TPS:n liigaryhmässä nuori Kakko on ollut ilmiliekeissä, ja ne isot pelit ovat vasta edessä. Mutta erityisen mielellään Petri Kakko puhuu kevään U18-kisoista Ruotsissa. Kaapo Kakko on noissa kisoissa Suomen kirkkain tähti, mikäli TPS vain päästää timanttinsa kisakoneeseen. – Sinne on tulossa kova porukka, kertoo ikäluokan huippujen select-ryhmän huoltajana toiminut isä-Kakko. Kaapon mitalikaapissa toki on jo U18-kultakin edellisistä kisoista, mutta tälle nuorukaiselle ei mikään riitä. Uskomattoman voitontahdon tie viitoitettiin jo aivan pikkupojasta saakka. – Voittamisen nälkä on suunnaton. Kun voitetaan, riemu on suuri, mutta häviämisen hän ottaa todella raskaasti. Lämärit pihalla – Kaapo ei koskaan sanonut, ettei huvita mennä harkkoihin. Hän on pienestä asti ollut tosi tunnollinen, Petri Kakko kehuu. Treenata täytyi paljon - ja ennen kaikkea pelata. Kakkoa B-nuorissa valmentanut Hermanni Vidman kertoo, että valtava pelille omistautuminen määrittää ex-suojattia ihmisenä paljon. Esimerkkejä riittää. – Syksyllä oli joku lauantaipeli, jonka aikana TPS ei pelannut Liigassa. Kello oli seitsemän ja hän tuli meidän koppiimme huutamaan, että kuka lähtee Raisioon ulkojäille kello yhdeksästä kymmeneen, kun muut olivat jo lähdössä viettämään lauantai-iltaa, nykyisin Tepsin A-nuoria valmentava Vidman naureskelee. Vidman tietää, että Kakkoa näkee Mälikkälän ulkojäillä käytännössä joka ilta noin kahdeksan aikoihin. Hallien ja Mälikkälän lisäksi lapsuudessa tulivat tutuksi myös Pahkamäen koulun kenttä - ja oma kotipiha. – Kaapo rakensi omakotitalomme pihaan lämimiskentän. Siellä hän vielä vasaroi, kun olimme jo nukkumaan menossa. Sekin kertoo siitä päättäväisyydestä, Petri Kakko muistelee vuosien takaista episodia. Noista paikoista kumpuaa jättiläismäinen lahjakkuus. Kotoa puolestaan kumpuaa nuoren miehen vaatimattomuus. – Kaapolle tärkein on aina joukkue. Hän ei tykkää siitä, että hehkutetaan. Myös valmennuspomo Suoraniemi korostaa sitä, miten nöyrä joukkuepelaaja Kakko huimista lahjoistaan huolimatta on. Hän, kuten myös Vidman, näkee paljon samaa Kakon ja erään toisen TPS-taustaisen tähden, Mikko Rantasen , tarinoissa. – Huippupelaajia yhdistää, ettei heille ole väliä, missä he pelaavat. Aina pitää olla peli jossain. Rantaselle ja Kakolle voi vain sanoa, että tuolla on peli, mene sinne. He sanovat, että ok, vaikka taso olisi alempi. Upeaa, että näille jätkille logo merkkaa tasoa enemmän. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Itsenäiseksi Vuodet 2018 ja 2019 ovat, ja ovat olleet, Kaapo Kakolle mullistuksen aikoja muuallakin kuin jääkiekon saralla. Kun TPS:n liigajoukkueen portit aukenivat pysyvästi, tuli ajankohtaiseksi myös muutto lähemmäs hallia - erittäin tuttuun paikkaan. – Hän on muutaman kuukauden asunut isovanhempien luona Mälikkälässä. Sieltä on pyörämatka hallille. Toistaiseksi Olli Kaskinen (TPS:n puolustaja) on toiminut hänen kuskinaan, mutta helmikuussa pitäisi hankkia ajokortti, kun Kaapo täyttää 18, Petri-isä kertoo. Luulisi, että pesästä lentänyttä poikaa on ikävä? – Kieltämättä odotamme poikaa tänne. Kolme viikkoa hän on ollut nyt poissa ja muutenkin hänellä on ollut niin kiire, että on käynyt harvakseltaan. Odotamme häntä tänne ja sitten mennään varmaan Mälikkälään kakkukahveille. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Itsenäiseksi opettelu on hyvässä vauhdissa. Hyvä niin, sillä mikäli kaikki sujuu odotetusti, saattaa jo syksyllä olla edessä muutto rapakon taakse NHL-maailman kirkkaisiin valoihin. Muun muassa Patrik Laineen kohdalla nähty vanhemmat mukaan -resepti saattaa tulla kysymykseen Kakonkin tapauksessa. Petri-isä on pohtinut muuttoa Pohjois-Amerikkaan pojan arkiasioita hoitamaan. Mutta onko Kaapo ehtinyt jo itsenäistyä liikaa moiseen? – Emme ole uskaltaneet ottaa sitä puheeksi. Hän varmaan suuttuisi, jos lähtisimme! Petri Kakko heittää. – Jos saisimme lähteä, kyllä minä isänä lähtisin. Mutta antaako Kaapo luvan? Varovasti olemme jo miettineet, mutta eletään päivä kerrallaan. Toistaiseksi tarina megaluokan lupauksesta on suorastaan satumainen. Se voi kesällä huipentua historialliseen hetkeen: ensimmäiseen suomalaiseen ykkösvaraukseen. – Kaikki tähdet ovat olleet kohdallaan, superylpeä isä-Kakko hehkuttaa. Ja poistuu jälleen tervehtimään yhtä onnittelevaa vierasta. Jussi Ahokas ja Kaapo Kakko Iltalehden haastattelussa MM-kullan jälkeen.