Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suljettujen kaivosten ympäristöriskejä selvitetään – Ylöjärven Haveri yksi kohteista: kokonaiskustannukset 100 000 euroa, kaupunki maksaa puolet

Ylöjärven Viljakkalassa sijaitsevan Haverin kultakaivoksen toiminta päättyi jo 60 vuotta sitten. Toimintansa lopettaneen kaivoksen lähes 20 hehtaarin suuruiselta rikastushiekka-alueelta valuu kuitenkin sateiden mukana edelleenkin raskasmetalleja viereiseen Kirkkojärveen. Valtioneuvosto haluaa nyt ympäristöministeriön laittavan kuriin hylättyjen ja lopetettujen kaivosten ympäristöpäästöt. Haveri on yksi 19:stä kaivoksesta, missä valmistellaan suunnitelmaa kuormituksen lopettamiseksi. Ennen 2000-lukua Suomessa toimineita kaivoksia on usein hylätty tai suljettu menetelmin, jotka eivät vastaa nykyisiä ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia. Osalla kaivoksista kaivosyhtiön vastuut ovat mahdollisesti rauenneet tai yhtiötä ei ole enää olemassa. Kysymyksessä maailmanlaajuinen ongelma Puutteellisesti suljetut tai hylätyt ja toimintansa lopettaneet kaivosalueet ovat maailmanlaajuinen ongelma, jonka suurimmat haasteet liittyvät pääasiassa kaivannaisjätealueilla muodostuvien valumavesien aiheuttamaan ympäristökuormitukseen sekä rikastushiekka-altaiden patorakenteiden vakauteen. EU:n kaivannaisjätedirektiivin toimeenpano vuonna 2006 edisti jäsenvaltioissa kaivosten käytöstä poistettujen jätealueiden ja hylättyjen jätealueiden tilan selvittämistä ja riskiperusteista kartoitustyötä. Kaivannaisjätedirektiivin nojalla säädettiin valtioneuvoston kaivannaisjäteasetuksessa ely-keskuksille velvollisuus koota ja ylläpitää tietojärjestelmää käytöstä poistetuista tai hylätyistä vakavaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavista kaivannaisjätteen jätealueista. Työn tueksi toteutetuissa niin sanotuissa Kajak-hankkeissa tunnistettiin kaikkiaan 19 suljettua tai hylättyä kaivosaluetta, joille suositeltiin jatkotoimenpiteinä ympäristövaikutusten tarkempaa kohdekohtaista selvittämistä ja kunnostustarpeen arviointia. Tavoitteena on aloittaa kaikkien vakavaa haittaa tai uhkaa aiheuttavien 19 kohteen tarkemmat selvitykset 5–6 vuoden sisällä. Pirkamaan ely-keskuksen vastuulla Käytännön selvittämistyö on keskitetty ympäristöministeriön päätöksellä Pirkanmaan ely-keskukseen Maaperä kuntoon -ohjelman tavoin. Ministeriö on varannut työhön vuosille 2020–2021 kaikkiaan 1,4 miljoonaa euroa. Pirkanmaan ely-keskuksen projektipäällikkö Kari Pyötsiä kiertää nyt kunnostuskohteita Varsinais-Suomen Salon ja Lapin Kemijärven välillä. Aliurakoitsijan Taratestin kairavaunu on jo aloittanut työnsä Haverin rikastushiekka-alueella. – Tutkimus- ja suunnittelutyö on tilattu Sitowise oy:ltä, joka otattaa näytteet, tekee riskiarvioinnin ja valmistelee kunnostussuunnitelman. Muun muassa näytteiden laboratoriotutkimukset ovat kalliita, joten Haverin kokonaiskustannukset nousevat 100 000 euroon. Kustannukset puolitetaan ely-keskuksen ja Ylöjärven kaupungin kanssa, sanoo Pyötsiä. Laboratoriotuloksia lokakuun loppuun mennessä Viljakkalassa Haverin rikastushiekka-alueella ja Kirkkojärvellä tehdään parhaillaan mittaustöitä ja maaperätutkimuksia sekä otetaan näytteitä rikastushiekka-alueen kunnostamisen vaihtoehtojen suunnittelua varten. Rikastushiekka-alueella on jo aiemmin todettu korkeita pitoisuuksia muun muassa kuparia sekä kohonneina pitoisuuksina vanadiinia, arseenia, sinkkiä, kobolttia sekä muita aineita ja raskasmetalleja. Sitowisen suunnittelujohtajan Tomi Pulkkisen mukaan nyt tehdään koekuoppatutkimuksia, geoteknisiä pohjatutkimuksia sekä otetaan sedimentti- ja pinta- ja pohjavesinäytteitä. – Tavoitteena on, että voisimme saada näytteistä tutkimustuloksia lokakuun loppuun mennessä. Geoteknisiä tutkimuksia alueella ei ole aiemmin tehty. Merkittävässä osassa olevat pintavesitutkimukset edellyttäisivät toisaalta sateita, sanoo Pulkkinen. Tarkoitus on selvittää myös mahdolliset syanidipitoisuudet alemmissa rikastushiekkakerroksissa. Pilottihanke liikkeelle jo tänä vuonna? Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona on 18,7 hehtaarin suuruisen rikastushiekka-alueen peittäminen puhtailla maa-aineksilla, jotta raskasmetallipitoinen hiekka ei leviäisi tuulen mukana ympäristöön tai valuisi sateiden mukana järveen. Nyt tehtävillä tutkimuksilla selvitetään muun muassa sitä, kuinka suuren pintapeittokuorman jätealue kestää ilman sortumia. – Pyrkimyksenä on käynnistää vielä tämän vuoden aikana mahdollisuuksien mukaan myös pilottihanke, jossa toteutettaisiin jo varsinaista kunnostamista tai muuta riskienhallintaa, sanoo projektipäällikkö Pyötsiä. Lue myös: Ylöjärvi ryhtyy kunnostamaan Haverin rikastushiekka-aluetta – maaperässä korkeita pitoisuuksia raskasmetalleja