Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lisää erikoislääkäreitä terveyskeskuksiin ja apua laboratoriokäynteihin – Näin Pirkanmaan terveydenhuoltoa halutaan parantaa

Valmisteilla olevassa Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa esitetään yleislääketieteen erikoislääkäreiden osuuden lisäämistä aina 60–70 prosenttiin asti. Tällä hetkellä monessa Pirkanmaan terveyskeskuksessa yleislääketieteen erikoislääkäreiden määrä on alle 40 prosenttia, kun valtakunnallisesti luku on noin 25 prosenttia. Pirkanmaan liiton sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala kertoo, että erikoislääkäreiden määrän kasvattamisen tavoitteena on vahvistaa terveyskeskusten osaamista. Osaavammat lääkärit voivat ottaa terveyskeskuksessa enemmän vastuuta, eikä potilasta tarvitse lähettää heti erikoissairaanhoitoon. – Kun potilasta pystytään hoitamaan terveyskeskuksissa, hän hyötyy laadukkaista ja lähelle nopeasti saatavista palveluista. Lääkäreiden määrän kasvattamista hankaloittaa se, että opiskelevat ikäluokat pienenevät ja neljän vuoden aikana Pirkanmaan alueen erikoislääkäreistä eläköityy lähes joka kymmenes. Tampereen yliopistossa on lisätty erikoistumiskoulutusta. Lääkäriliitto kuitenkin ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä yleislääketieteen erikoislääkäreiden määrä tippuu valtakunnallisesti neljä prosenttia. Keiturin Soten vastaava ylilääkäri Tuomas Savikkomaa kertoo, että yleislääkäreiden rekrytoinnissa kasvukeskusten ulkopuolelle on hankaluuksia. Hän sanoo epäilevänsä erikoislääkärien määrän kasvattamista. – Koen kuitenkin, että olemme onnistuneet asiantuntevan työvoiman hankkimisessa hyvin, Savikkomaa kirjoittaa sähköpostissaan. Tilanne vaihtelee maakunnittain Tampereen terveyskeskuksissa tilanne on monia kuntia parempi, sillä erikoistuneiden lääkäreiden määrä on lähes 50 prosenttia. Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki kertoo, että erikoistuneiden määrän nostaminen tavoitteeseen (70 prosenttia) on Tampereella realismia. Terveyskeskuksissa tehdään töitä työolosuhteiden ja toimintamallien eteen niin, että työpaikoista tulisi entistä houkuttelevampia. – Tällä hetkellä voi sanoa, että meillä on vetoa yleislääketieteeseen, Myllymäki kertoo. Kaikissa Pirkanmaan kunnissa tilanne ei ole yhtä hyvä. Esimerkiksi Ikaalisissa yleislääketieteen erikoislääkäreitä on kaikista lääkäreistä kaksikymmentä prosenttia. Perusturvajohtaja Timo Tallila kertoo sähköpostitse, että 70 prosentin tavoite ei onnistu hetkessä. –Yleislääketieteen erikoislääkärit tulee kouluttaa omista terveyskeskuslääkäreistä, sillä hakemuksilla heitä on vaikea saada. Töitä on runsaasti tarjolla ja yleislääketieteen erikoislääkäreistä on kova kysyntä. Terveyskeskuksissa työskentelee yleislääketieteen erikoislääkäreiden lisäksi myös yleislääkäreitä ilman erikoistumiskoulutusta. THL:n mukaan he ovat valtakunnallisesti suurin lääkäreiden ryhmä pienillä terveyskeskuksilla. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat antavat lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 18.6. mennessä. Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee asiaa torstaina. Lopullinen käsittely käydään sairaanhoitopiirin valtuustossa ensi syksynä. Terveydenhuolto Fysioterapeutille ilman lähetettä Pirkanmaalaisten terveydenhuolto saattaa kokea useita muutoksia jo lähivuosina. Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa halutaan panostaa erityisesti alueellisten erojen ja kustannusten kasvun pysäyttämiseen. Konkreettisia esityksiä on monia. Järjestämissuunnitelma ehdottaa käyttöön otettavaksi järjestelmää, joka vähentäisi päällekkäisten laboratorionäytteiden ottamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjelma kertoo henkilölle, jos näyte on jo otettu tai sitä ei tarvita. Muutoksella säästyisi pirkanmaalaisten aikaa ja rahaa. Uutena ehdotuksena suunnitelmassa on myös maakunnallisen ikäihmisten palveluiden laadun ja valvonnan yksikön perustaminen. Puisevan nimisen yksikön ajatuksena on vastata julkisuudessa paljon keskustelua herättäneisiin vanhusten hoito-ongelmiin. Herralan mukaan tällä hetkellä useassa pienemmässä kunnassa ikäihmisten palveluita valvotaan hyvin vähän. Jatkossa valvontaa tehtäisiin yhdessä. – Yhteinen yksikkö tekisi valvonnasta ammattimaisempaa, Herrala kertoo puhelimitse. Yksikön perustaminen riippuu siitä, saadaanko toiminnalle valtionavustusta. Jos kaikki menee hyvin, toiminta voidaan käynnistää vuoden 2022 alusta. Terveyskeskusten sulkemisia ei esitetä Myös fysioterapeutille pääsyä halutaan helpottaa. Nyt fysioterapeutille tarvitaan lääkäriltä lähete, mutta tulevaisuudessa Pirkanmaalla voisi olla fysioterapeutin suora vastaanotto. Lähetettä sinne ei tarvitsisi. – Vastaanotolta voisi saada apua nopeasti tuki- ja liikuntaelinvaivoihin ja samalla lääkäreiden työkuorma vähenisi. Jaakko Herrala kertoo, että jos maakunnassa halutaan pitää sote-palvelut yhdenvertaisina, niin uudistuksia tarvitaan. – Tulemme lisäämään muun muassa kotiin tuotavia tukipalveluita ja kotisairaalatoimintaa, Herrala kertoo. Terveyskeskusten määrään tai muuhun palveluverkostoon ei suunnitelmassa oteta kantaa. – Tässä vaiheessa kunnat tekevät itsenäisiä päätöksiä palveluverkostosta. On parempi odottaa uutta sote-lainsäädäntöä, kuin antaa ehdotuksia, jotka vanhentuvat heti, Herrala toteaa.