Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Tampereen EU-huippukokous osoitti, että pienelläkin maalla voi olla paljon valtaa

Suomen ensimmäinen EU-puheenjohtajuus käynnistyi tilanteessa, jossa kaikki silloiset 15 jäsenmaata olivat varsin harmoninen joukko. Presidentti Martti Ahtisaari oli juuri neuvotellut rauhan Serbian kanssa. Suomi oli pyrkinyt ja päässyt EU:n ytimeen. Suomea ja sen pääministeri Paavo Lipposta arvostettiin. Virkamieskoneisto oli ehtinyt oppia EU:n toimintatavat ja teki työtään innolla. Puheenjohtajakauden tärkein asia oli EU:n laajentuminen kohti Itä-Eurooppaa. Suomelle oli tärkeää, että Baltia ei jää laajentumisprosessin ulkopuolelle. Helsingissä tehtiinkin historiallinen päätös. Jäsenneuvottelut aloitettiin 10 ehdokasmaan kanssa. Suomen puheenjohtajakauden toinen huippukokous järjestettiin 15.–16.10.1999 Tampereella Vapriikin tiloissa. Jo vuonna 1998 oli päätetty, että kokous keskittyisi oikeus- ja sisäasioihin. Amsterdamin sopimuksella yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa otti tärkeän askeleen perinteisestä hallitusten välisestä yhteistyöstä unionin toimivaltaan. Jotta Amsterdamin sopimuksen artiklamuutokset saisivat konkreettista sisältöä, oli Tampereen huippukokous tärkeä oikeus- ja sisäasioiden yhteistyölle. Puheenjohtajakauden alussa Suomi esitteli Tampereen aiheita laatimiensa keskusteluasiakirjojen pohjalta. Valmistelussa Suomelle oli suurta etua hallintokoneiston pienuudesta ja keveydestä sekä vahvasta oikeudellisesta osaamisesta. Asiat eivät hukkuneet byrokratiaan. Itse päätelmien valmistelussa Suomella oli keskeinen rooli. Neuvoston sihteeristön päätelmäluonnokset tulivat myöhään, eivätkä ne vastanneet puheenjohtajamaan toiveita. Mutta Suomen valmistelutiimi teki hyvää työtä ja Suomi sai riittävästi konkretiaa päätöksiin. Huippukokouksessa hyväksytyllä Tampereen ohjelmalla "Kohti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden unionia: Tampereen virstanpylväät" viitoitettiin yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan perusteet, asetettiin tavoitteeksi eurooppalainen oikeusalue, joka perustuu tuomioistuinten päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen, sekä rikollisuuden vastaisen kamppailun tehostaminen. Jo alun perin Tampereen ohjelmaa pidettiin hyvänä. Terrorismin vastaisen taistelun alettua 2001, ohjelma nousi todella merkittäväksi. Monet pitävätkin Tampereen huippukokousta yhtenä tärkeistä EU:n huippukokouksista. Tampereen ohjelma sai niin kovan arvostuksen, että sen jatko-ohjelmista päättäneiden kokousten isäntäkaupungit Haag ja sitten Tukholma varastivat omiin nimiinsä Tampereen ohjelman nimen. Suomen puheenjohtajakausi 1999 osoitti, että pienelläkin maalla voi olla paljon valtaa. Se edellyttää kuitenkin osaamisella hankittua arvostusta. Valmistelu on syytä tehdä matalalla profiililla ja muualla kuin julkisuudessa. Asenteen pitää olla rakentava ja Euroopan unionia eteenpäin kehittävä. Tampere oli kokouspaikkana erinomainen, koska kaupunki osoitti, että silloinen huikea digitaalinen menestys perustui vahvaan teolliseen perinteeseen. Kirjoittaja oli Suomen eurooppaministeri (kok.) 1999.