Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

EU-kielto iskisi Suomeen lujaa – sadat tekonurmikentät saattavat jäädä käyttökelvottomiksi: ”Tarkoittaisi noin 80 miljoonan investointia”

Saksalaislehti Welt am Sonntagin mukaan Euroopan unioni on kieltämässä kumirouhetta sisältävät tekonurmikentät vuonna 2022. Vulkanoitu kumirouhe saastuttaa EU:n mukaan ympäristöä ja kulkeutuu luontoon mikromuovina. Kentät sisältävät useimmiten kierrätetyistä auton renkaista saatavaa SBR-rouhetta. Suomessa kumirouhetekonurmia on noin 400. Puolet pääsarjatason, eli Veikkausliigan, joukkueista pelaa vastaavalla kentällä. Ruotsissa ja Norjassa kumirouhetta sisältäviä tekonurmia on yli tuhat. Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvisen mukaan kenttien pikainen uusiminen tulisi erittäin kalliiksi. – Jos kaikki kentät pitäisi uusia heti huomenna, se tarkoittaisi Suomessa noin 80 miljoonan investointia. Ei auta, että rouhe otetaan vain pois. Kenttäpinnoite ja kokonaisuus pitää uusia samalla. Kyse on isosta asiasta, Auvinen kertoo Iltalehdelle. – Meidän tietomme on, että nyt on kuulemisvaihe, eikä mitään ole päätetty, hän toppuuttelee. Auvinen uskoo, että mahdollinen kielto koskisi uusia rakennettavia kenttiä tai siinä olisi siirtymäaika. Saksan sisäministeri Horst Seehofer vaatii kuuden vuoden siirtymäaikaa, sillä maassa on noin 5 000 kumirouhetekonurmikenttää. Kenttien uusiminen pika-aikataululla ei ole realistista. – Neljänsadan kentän verkosto on rakentunut 20 vuoden aikana. Vauhti on noin 25–30 kenttää vuosi, uusimiset mukaan lukien alle 50 kenttää. Tämä ottaisi pitkän ajan, Auvinen painottaa. Kunnat ja kaupungit ovat Suomessa investoineet tekonurmikenttiin, mutta urheiluseurat ovat rakennuttaneet kolmasosan kentistä omilla rahoillaan. Kumirouhekielto kolahtaisi seurojen talouteen, sillä korvaavat materiaalit ovat SBR-rouhetta kalliimpia. – Joutuisimme käyttämään materiaaleja, jotka ovat tuplasti tai jopa kolme kertaa kalliimpia kuin kumirouhe. Olemassa on myös kenttiä, joissa ei ole rouhetta – vain tekonurmea. Palaute on, että nuo kentät eivät vastaa lajin vaatimuksia. Kumirouhe on tärkeä komponentti, joka vaikuttaa iskunvaimennuskykyyn ja kitkaisuuteen. Uefa antaa oman vastineensa Keskustelu kumirouheen haitallisuudesta alkoi EU:ssa vuonna 2016, kun Euroopan kemikaalivirasto alkoi tutkia rouheen mahdollisia terveysvaikutuksia. Yle kertoi kaksi vuotta sitten , että tutkimusten mukaan tekonurmikenttien materiaali saattaa altistaa urheilijoita jopa syöpävaarallisille aineille. Hollantilaisseura Ajax vaihtoi kumirouheen kaikilla kentillään korkkiin. Euroopan kemikaalivirasto kuitenkin totesi useiden tutkimusten jälkeen, ettei kumirouheesta ole haittaa terveydelle. Virasto asetti samalla rajoitukset sille, kuinka korkeat syöpävaarallisen aineen PAH-arvot materiaalissa saa olla. Aloite kumirouheen kieltämisestä puolestaan kumpuaa EU:n muovistrategiasta ja mikromuovikielloista. Rouhe voi kulkeutua pelaajien mukana luontoon ja jauhautua pienemmäksi. – Tämä on pieni palanen, jos puhutaan mikromuoveista EU-tasolla. Nyt on varmaankin katsottu, että 8 000 neliön tekonurmikentällä on paljon muovia, Auvinen tuumii. – Jos Euroopassa vertailtaisiin auton renkaiden ja tekonurmien kumin määrää, jalkapallokentät eivät varmasti ole pahin syyllinen mikromuoviongelmiin. Palloliitto ja muut Pohjoismaiden lajiliitot saivat tietää käynnissä olevasta keskustelusta vuosi sitten. Mitään ei ole vielä päätetty, mutta Euroopan jalkapalloliitto Uefa aikoo antaa vastineensa Euroopan kemikaalivirasto ECHA:lle. – Uefa on kerännyt lähes kaikilta jäsenliitoilta dataa kenttien ja pelaajien määristä. Uefa antaa varmasti tietoa jalkapallon yleisestä merkittävyydestä Euroopassa. Se tuo varmasti perustetta sille, että täyskieltoa tekonurmikentille ei tulisi. Palloliitto pyrkii puolestaan ratkaisemaan ongelmaa yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Suomen ympäristökeskuksen kanssa toteutetaan useamman vuoden kestävä pilottihanke, jossa tutkitaan noin kymmenen kentän mahdollisia päästöjä. Pilotin rahoittaa opetus-ja kulttuuriministeriö. – Viranomaiset ovat painottaneet sitä, että rakentamisella ja suunnittelulla pitäisi poistaa mahdollisuus, että rouhe lähtee kentältä lähiluontoon ja vesistöihin tai pelaajien koteihin. Ne ovat ensimmäiset toimet, joihin olemme ryhtyneet. – Kannustamme, että kentän hoito tarkentuu ja käyttäjät oppivat käyttämään kenttiä niin, että rouhetta lähtisi mahdollisimman vähän pois. Korkkia kentälle? Euroopan kemikaalivirasto tekee aiheesta yhteenvedon syksyllä 2019, ja Euroopan komissio tekee päätöksensä ensi vuonna. Samalla kehitteillä on kumirouheen tilalle orgaanisia ja luonnossa hajoavia täyteaineita, kuten korkki ja puurouhe. Palloliitto haluaa auttaa löytämään uusia ratkaisuja. – Pyrimme auttamaan sekä viranomaisia että poliittista päätöksentekoa löytämään oikeat ratkaisut. Mitä EU päättääkään, noudatamme määräyksiä. Toivomme, että tekonurmen tuottajat tekisivät yhä parempia, turvallisempia ja edullisempia vaihtoehtoja, Auvinen sanoo.