Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Turkki syyttää tamperelaismiestä presidentti Erdoğanin kunnian loukkaamisesta – Turkkilaisviranomaiset pyytävät oikeusapua Tampereelta

Aamulehden tietojen mukaan Turkin viranomaiset ovat pyytäneet Pirkanmaan käräjäoikeudelta kansainvälistä oikeusapua Turkissa nostetussa oikeusjutussa. Jutussa on vastaajana turkkilaistaustainen tamperelaismies ja asianomistajana Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan . Haaste tai kansainvälistä oikeusapua koskeva pyyntö eivät ole julkisia. Vastaajan avustaja, asianajaja Kaarle Gummerus ei halua kertoa tässä vaiheessa yksityiskohtia asiasta. Hän vahvistaa kuitenkin Aamulehdelle, että tällainen asia on vireillä. Julkisuudessa on aiemmin ollut tapaus, jossa Turkin presidentti vaati oikeusteitse Twitteriä poistamaan erään Suomessa asuvan henkilön Twiitin, jossa oli Erdoganin mielestä häntä loukkaava linkki. Gummeruksen mukaan Tampereen tapaus on erilainen mutta muistuttaa hieman mainittua asiaa. − Kyse on internetin välityksellä levitetyistä tiedoista, jotka on koettu loukkaavina, Gummerus sanoo. Hänen mukaansa nyt on kuitenkin kyse siitä, antaako Suomi oikeusapua vai ei. Tamperelaismiehellä on kaksoiskansalaisuus. Hän on sekä Suomen että Turkin kansalainen. Hän on asunut pitkään Suomessa. − Työmme keskittyy tällä hetkellä sen asian selvittämiseen, onko Suomella perusteita antaa oikeusapua Turkin valtiolle vai tulisiko siitä kieltäytyä, Gummerus sanoo. Suomen laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasiassa toteaa, että oikeusapua ei anneta, jos sen antaminen olisi ristiriidassa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien periaatteiden kanssa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tietokannasta löytyy ainakin yksi ratkaisu, joka koskee Turkin presidentin herjaamista. Turkin rikoslaissa on erillinen pykälä, joka suojaa presidentin kunniaa. Tällainen pykälä on jo vuosia koettu ongelmalliseksi oikeusvaltionäkökulmasta. Turkissa presidentin herjaamisesta saa ankaramman rangaistuksen kuin tavallisen kansalaisen herjaamisesta. Presidentin herjaamisesta tuomitaan vuodesta neljään vuotta vankeutta. Yleinen oikeusvaltioissa noudatettava periaate on se, että poliitikkojen on siedettävä ankarampaa kritiikkiä kuin tavallisten kansalaisten. Turkissa tilanne on päinvastainen, sillä tavallisen kansalaisen herjaamisesta langetettavat rangaistukset ovat lievempiä. Suomen rikoslaissa ei ole pykälää, joka suojelisi valtionjohdon kunniaa. Päinvastoin rikoslain kunnianloukkauspykälässä on rajoitussäännös, jonka mukaan kunnianloukkauksena ei pidetä muun muassa arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa tai julkisessa virassa. Täysin asiattomat loukkaukset valtionjohtoa vastaan ovat toki Suomessakin laittomia, mutta olennaista on se, että valtionjohdon kunniaa ei myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannan mukaan tulisi suojella erityisillä pykälillä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Turkkia koskevassa päätöksessään Artun ja Gűvener v. Turkki suhtautunut kielteisesti presidenttiä suojaavan pykälän soveltamiseen. Espanjaa koskevassa ratkaisussaan EIT puolestaan on todennut yleisesti, että valtionjohdon saama korotettu maineen suoja ei vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen henkeä. Syytteen olemassaolosta kertoi Yle. Aamulehti kertoi ensimmäisenä, että kyseessä oli Erdogan. Päivitys 24.10.2019 klo 13.53: Lisätty juttuun tieto siitä, että tamperelaismies on sekä Turkin että Suomen kansalainen.