Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kokosimme vastauksia oleellisiin kysymyksiin koronaviruksesta Moron sivuille

1. Mikä on uuden koronaviruksen itämisaika? Itämisaika vaihtelee parista päivästä 12:een vuorokauteen. Koska terveysviranomaiset lisäävät maksimi-itämisaikaan kahden vuorokauden varoajan, uuden koronaviruksen takia määrättävien karanteenien pituus on 14 vuorokautta. 2. Keneltä virusnäytteitä otetaan? Koronavirustartuntaa voidaan epäillä henkilöllä, jolla on äkillisen hengitystieinfektion oireita ja joka on palannut 14 vuorokauden sisällä epidemia-alueelta. Tällä hetkellä testi tehdään lähinnä ihmisille, joilla on oireita. Näytteitä voidaan ottaa myös potilailta, joilla on vakava sairaalahoitoa tai tehohoitoa vaativa hengitystieinfektio, jonka aiheuttaja ei ole selvillä. Karanteeniin määrätyt henkilöt testataan, jos heille tulee oireita. 3. Mitkä ovat epidemia-alueet ja mitä teen, jos olen ollut näillä alueilla ja ilmaantuu oireita? Epidemia-alueella tarkoitetaan alueita, joissa esiintyy laajempia tartuntaketjuja. Tällä hetkellä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen nimeämiä epidemia-alueita ovat: Manner-Kiina, Iran, Etelä-Korea, Italia, Itävallassa Tirolin alueen hiihtokeskukset sekä Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltio. Jos sinulle tulee äkillisen hengitystieinfektion oireita kahden viikon sisällä Suomeen paluun jälkeen, ota yhteyttä puhelimitse paikallisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen. Saat tarkemmat ohjeet hoitoon hakeutumisesta. 4. Mitkä ovat tyypilliset oireet? Kuume, yskä, lihaskivut, kurkkukipu, hengenahdistus, keuhkokuume. Oireet ovat samanlaisia kuin nuhakuumeessa tai influenssassa. Uuden koronaviruksen aiheuttama tartunta voidaan tunnistaa vain laboratoriokokeella. 5. Kuinka vaarallinen Covid-19 on? Uuden koronaviruksen aiheuttama Covid-19-tauti on usein lievä tai joskus jopa oireeton. Suurin osa tartunnan saaneista on tähän mennessä toipunut hyvin. Tauti on vaarallinen erityisesti vanhoille ihmisille ja ihmisille, joilla on joitakin muita perussairauksia. Nuorilla ja keski-ikäisillä sairaus ei vaikuta olevan kovin vaarallinen. 6. Kuinka tappava Covid-19 on? Arviot Covid-19-taudin tappavuudesta ovat vaihdelleet 2–3 prosentin välillä. Tämä luku on vielä hyvin epätarkka, sillä kaikkien sairastuneiden määrästä ei ole riittävästi tietoa. Esimerkiksi siitä ei tiedetä riittävästi, kuinka moni saa tartunnan, mutta ei oireita. Taudin tappavuus vaihtelee myös eri maissa ja jopa maan sisällä eri alueilla. Terveysviranomaisten arvion mukaan uuden koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus putoaa tietojen karttuessa jopa reilusti yhden prosentin alapuolelle. 7. Kuinka moni sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa? Vielä ei ole tarkkaa tietoa sitä, kuinka moni tartunnan saaneista sairastuu vakavasti ja tarvitsee sairaalahoitoa. 8. Onko sairauteen hoitoa? Covid-19-sairauteen ei ole hoitoa tai rokotetta. Elintoimintoja tukevien hoitojen avulla voidaan päästä koronaviruksen aiheuttaman viruskeuhkokuumeen pahimman vaiheen yli. Niiden ansiosta vakavastikin sairastunut potilas voi toipua. Jos virus aiheuttaa jälkitautina bakteeritaudin, sitä voidaan hoitaa antibiooteilla. 9. Miten Covid-19 tarttuu? Uusi koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Se voi levitä myös kosketustartuntana. Ilmassa virukset eivät säily eli koronavirus ei tartu yhtä ärhäkästi kuin esimerkiksi tuhkarokko, joka voi siirtyä ilmateitse toiseen ihmiseen vielä tunteja sen jälkeen, kun tuhkarokkoa kantava ihminen on tilasta poistunut. Koronavirus leviää erityisesti käsien, mutta myös pintojen kautta. Pinnoilla koronavirukset eivät kuitenkaan elä kovin pitkään. Yleinen infektiolääkäreiden arvio on, että joitakin tunteja. Elimistöön virukset pääsevät silmien, nenän tai suun limakalvojen kautta. Korvien kautta ne eivät tartu. 10. Miten voin ehkäistä viruksen tarttumista itseeni tai olla levittämättä virusta? Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta. Tartuntaketjujen katkaisemisen kannalta tärkeätä on, että käsiä pestään huolellisesti aina ennen ruokailua ja wc-käyntien jälkeen. Huolellinen pesu saippualla riittää. Käsihuuhdetta voi käyttää silloin, kun saippuapesua ei voi tehdä. Käsistä virukset pääsevät elimistöön silmien, nenän ja suun limakalvojen kautta. Siksi erityisesti silmien, nenän ja suun koskettelua tulee välttää. Jos joudut koskettelemaan kasvojasi, pese kätesi ennen sitä. Myös kättelyn, poskisuukkojen ja muun koskettelun välttämistä suositellaan. Tärkeätä on, että ei yskitä omiin käsiin ja niistämisen jälkeen nenäliina heitetään roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. 11. Milloin pitää hakeutua hoitoon? Jos sinulla on tyypillisiä hengitystieinfektio-oireita kuten pahaa hengenahdistusta, korkea kuume, yleistä huonovointisuutta, kova päänsärky tai huimausta. Jos olet ollut lähikontaktissa ihmisen kanssa, joka on ollut epidemia-alueella ja saat sen jälkeen oireita, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. 12. Levittääkö oireeton ihminen virusta? Maailman terveysjärjestön WHO:n kanta on, että oireettomat eivät sairautta levitä. Näin sanovat myös Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Taysin infektiolääkärit. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n mukaan oireettomat eivät uutta koronavirusta levitä, sillä he eivät yski. Joitakin yksittäisiä havaintoja siitä, että oireettomat saattavat virusta levittää, on tehty. Vielä on kuitenkin hyvin epäselvää, miten suuri merkitys tällä on epidemian leviämisessä. Todennäköisesti merkitys on hyvin pieni tai olematon. 13. Koska epidemia saavuttaa huippunsa? Sitä ei tiedetä, sillä tietoa viruksesta ei ole riittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tekee parhaillaan aikaisempien epidemioiden pohjalta mallinnusta, jossa arvioidaan koronaviruksen tartuttavuutta ja oletettua sairastuneiden määrää. 14. Miten työpaikoilla pitää varautua koronaviruksen uhkaan? Yritysten kannattaa miettiä, mitä työtehtäviä voidaan hoitaa etätyönä ja mistä saadaan sijaisia, jos oma väki sairastuu. Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä ja THL:n ohjeistuksia päivittäin ja ohjeistaa työntekijöitään sitä mukaan kun ohjeet päivittyvät. Ulkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista. Yritysten on hyvä laatia riskinhallintasuunnitelma. 15. Miten henkilöstöä voi ohjeistaa viruksen välttämiseksi? Ykkösasia on hyvä käsi- ja yskimishygienia sekä työpaikalla että työmatkoilla. Lentokentillä ja yleisillä paikoilla voi käyttää käsineitä. Näin välttää kosketusta kaiteisiin, kärryihin ja pintoihin, joista pöpöt leviävät. Kättely kannattaa nyt unohtaa tapaamisissa. Yhteiskäytössä olevia näppäimistöjä ja hiiriä pitää välttää, samoin matkapuhelimen lainaamista toiselle. Näppäimistö ja hiiri on hyvä puhdistaa säännöllisesti yleispuhdistusaineliuoksella ja nihkeällä pyyhkeellä. Jos työntekijällä on flunssan oireita, työhön menemistä pitää harkita ja sopia kotiin jäämisestä työpaikalla annettujen ohjeiden mukaan. 16. Pitääkö työmatkoja rajoittaa? Yrityksen matkustus on syytä ottaa tarkempaan kontrolliin ja noudattaa ulkoministeriön matkustusohjeita. Tilanteet voivat muuttua nopeasti, joten matkustustiedotteita kannattaa seurata päivittäin. On syytä varmistaa, että matkustajien kriisiturvavakuutus on voimassa. 17. Jos työntekijä palaa matkalta epidemia-alueelta, voiko hän palata töihin? Oireeton ihminen voi palata ihan normaalisti töihin. Tartuntatautilaki ei anna oikeutta oireettomien ihmisten pidättämiseen töistä. Käytännössä nämä ovat kuitenkin työnantajan ja työntekijän välisiä asioita. Jos työnantaja kieltää oireettoman ihmisen tulon työpaikalle, työnantajan pitää maksaa työntekijälle palkkaa. 18. Miten toimitaan, jos työntekijä sairastuu koronavirukseen? Jos työntekijä saa oireita, hänen pitää olla puhelimitse tai chatin kautta yhteydessä terveyspalveluiden neuvontaan ja pyytää toimintaohjeita. Sieltä kerrotaan, onko hänet syytä testata koronaviruksen varalta. Lääkäri voi määrätä sairastuneen eristykseen sairaalahoitoon tai kotieristykseen, jos vointi sen sallii. 19. Kuka korvaa ansionmenetyksen mahdollisen karanteenin tai eristyksen ajalta? Jos Suomen viranomainen eli tartuntatautilääkäri asettaa potilaan karanteeniin, Kela maksaa hänelle tartuntatautipäivärahaa, joka korvaa ansionmenetykset kokonaan. Sairastunut saa sairausajan palkan tai sairauspäivärahaa ihan normaalisti. 20. Haittaako virus yritysten toimintaa? Vaikutukset ovat laaja-alaisia ja taloudelliset menetykset voivat olla mittavat. Henkilöstön poissaolot häiritsevät yrityksen toimintaa. Epidemia voi vaikeuttaa myös yrityksen raaka-aineiden, varaosien sekä muiden hyödykkeiden, kuten lääkkeiden ja elintarvikkeiden saatavuuteen. Haittaa voidaan pienentää tekemällä töitä kotoa. Lähteenä on käytetty seuraavia asiantuntijoita: Tampereen yliopistollisen sairaalan infektio-osaston osastonylilääkäri Jaana Syrjänen, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara ja johtava asiantuntija Markku Rajamäki sekä THL.