Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yksi Ranta-Tampellan isoista talohankkeista kaatui 2,5 vuoden neuvottelujen jälkeen: ”Totesimme, että pitää viheltää peli poikki” – myös kaksi muuta hanketta epävarmoja, tästä on kyse

Tampereen Ranta-Tampellan uusi asuinalue on osoittautunut liian kalliiksi ainakin yhdelle, kohtuuhintaiselle vuokrakerrostalolle. Kaksi muuta toimijaa vielä tasapainoilevat kustannusten ja vaatimusten kanssa. Kohteiden toteutumisesta saadaan varmuus vasta tuonnempana. Kun Ranta-Tampellan kaava hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa vuonna 2011, sen kylkeen lisättiin yksimielinen toivomusponsi. Sen mukaan: ”Tampereen kaupunki tukee asemakaava-alueen väestön monimuotoisuutta varmistamalla, että alueelle sijoitetaan julkista vuokra-asuntotuotantoa, opiskelija-asuntoja ja senioriasumista.” Käytännössä Suomen kasvukeskuksissa kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on valtion tukemaa. Tukia hallinnoi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Jotta ARAn korkotuen saa, asuntojen on täytettävä sen kriteerit, jotka liittyvät esimerkiksi asumisen laatuun, rakentamisen kustannuksiin ja sitä kautta tulevaan vuokratasoon. ARA tarkastaa ja hyväksyy hankkeiden rakennussuunnitelmat ja kustannukset, ennen kuin niitä voi alkaa toteuttaa. Kumppania ei löytynyt Tampereen vuokratalosäätiö (VTS) ja Kotilinnasäätiö luopuivat omasta hankkeestaan. Edullisia vuokra-asuntoja suunnittelee alueelle nyt kaksi toimijaa: Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas ja Setlementtiasunnot yhteistyössä Skanskan kanssa. Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski sanoo, että he luopuivat, koska VTS vetäytyi hankkeesta. Hänen mukaansa tontti osoittautui hankalaksi ja kalliiksi rakentaa, mutta kaupungin kanssa edettiin hyvässä yhteistyössä. Asiasta neuvoteltiin kaksi ja puoli vuotta. Sinä aikana suunnittelussa edettiin poikkeuslupaan asti, ja Kotilinnasäätiöllä oli valmius edetä. Kun VTS luopui, Kotilinnasäätiöllä ei ollut mahdollisuutta toteuttaa rakentamista yksin. – Meillä oli asiat sovittuna ja koetimme hakea kaupungin konsernin sisältä uusia kumppaneita VTS:n tilalle, mutta niitä ei löytynyt, Aleksovski sanoo. ”Tosi vaikea saada kohtuuhintaista asumista” VTS:n toimitusjohtaja Satu Eskelinen sanoo, että paikka olisi ollut hieno ja tavoite on, että kohtuuhintaista asumista voitaisiin tehdä myös keskustaan. – Olimme tehneet pitkään suunnittelutyötä ja menneet eteenpäin. Vähitellen suunnittelun edetessä ja tiedon lisääntyessä kertyi tieto siitä, että kohteesta on tosi vaikea saada kohtuuhintaista asumista, Eskelinen kertoo. Hän sanoo, että VTS:n asunnoissa vuokra on tavallisesti noin 20 prosenttia alempi kuin vapaarahoitteisissa kohteissa. Ranta-Tampellassa rakentamisen kustannukset olisivat kohonneet niin, että tähän ei olisi päästy. Tähän vaikutti esimerkiksi se, että talo olisi pitänyt paaluttaa syvälle ja pysäköinti piti rakentaa maan alle. Lisäksi jätteiden putkikeräys ja talon 16 kerrosta lisäsivät rakentamisen hintaa. –  Totesimme, että pitää viheltää peli poikki. Hän sanoo, että asioita olisi syytä pohtia jo suunnitteluvaiheessa. – Jos keskustaan halutaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, niin jo kaavoituksessa pitäisi miettiä, millaisille tonteille niitä voidaan tehdä. Kyseinen tontti on kaavassa liike- ja toimistorakennusten aluetta, johon saa tehdä myös asuntoja. Asuntojen osuus oli alkuperäisessä kaavassa 49 prosenttia. Se vaikeutti yhtälöä, sillä liiketilat nostavat kokonaishintaa, koska ARA ei rahoita liiketiloja. Sekä Eskelinen että Aleksovski sanovat, että kaupunki tuli vastaan neuvotteluissa ja vähensi liikerakentamisen osuutta 15 prosenttiin ja myös pysäköintinormissa joustettiin. Se ei Eskelisen mukaan kuitenkaan riittänyt laskemaan kustannuksia riittävästi. Toivosta ei ole luovuttu Kahden muun toimijan hankkeet ovat vielä kesken. Toasin toimitusjohtaja Kirsi Koski sanoo, että heidän hankkeensa on edennyt, vaikkakin hitaasti korkeiden kustannusten takia. Hänen mukaansa ratkaisuja etsitään nyt aktiivisesti ja Toas myös seuraa Setlementtiasuntojen ja Skanskan kohteen etenemistä. – Tiedossa on, että kallista on joka tapauksessa. mutta säilytäänkö kipurajan alapuolella. Emme kuitenkaan ole luopuneet toivosta, Koski sanoo. Setlementtiasuntojen kohde on kaikkein pisimmällä. Rakennuttajajohtaja Lauri Isotalo kertoo, että ratkaisuja on haettu yhteistyössä Skanskan, suunnittelijoiden ja kaupungin kanssa. Hänen mukaansa esimerkiksi pysäköintinormia on lievennetty, mutta edelleen pysäköinnin järjestäminen vaaditulla tavalla tulee kalliiksi. Lisäksi talossa ei ole liiketilaa lainkaan. Isotalo sanoo, että heillä on toivomus, että kaupungit pääsääntöisesti kaavoittaisivat tuetun asumisen kohteet ilman liiketilavaatimusta. –  Olemme pyrkineet karsimaan kustannuksia niin, että ne eivät vaikuta asumismukavuuteen ja kestävään laatuun. Toisaalta vaakakupissa painavat kaavan vaatimukset, jotka nostavat hintaa. Lisäksi se on todella kallis paikka pohjaolosuhteiden takia, mikä on tietysti kaikille yhteinen tekijä, Isotalo kertoo. Esimerkiksi materiaaleissa pyritään kestävään laatuun, jossa elinkaari- ja investointikustannukset jäävät pieniksi. – Ei lähdetä pröystäilemään, vaan panostetaan laadukkaisiin, helposti huollettaviin materiaaleihin ja tekniikkaan. Setlementtiasunnot hakee nyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta osapäätöstä. Jos se myönnetään, hanke etenee ja rakennustyöt voi aloittaa kun rakennuslupa on myönnetty. Ennakkoneuvotteluja on käyty ja kustannuksista keskusteltu ARAn kanssa. – Kustannuksia on pidetty kalliina. Tietoa ei ole, tuleeko päätös myönteisenä vai kielteisenä. Jos päätös on kielteinen, hanke ei lähde liikkeelle. Uusi toteuttaja haussa Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm sanoo, että Ranta-Tampellan kalleus rakennuspaikkana on tunnistettu ja tiedossa. Hänen mukaansa kaupunki luovuttaa tontin ja on tontin varaajan asia arvioida, onko hankkeella taloudelliset edellytykset toteutua. – Haasteet eivät ole tulleet yllätyksenä. Ekholm muistuttaa, että kustannuksia laskee se, että ARAn tukemissa hankkeissa tontin hinta on huomattavasti markkinahintaa edullisempi. – Sen lisäksi kaupunki on joustanut esimerkiksi liiketilan määrässä hyväksymällä poikkeamisen asemakaavan mukaisesta pääkäyttötarkoituksesta. VTS:n ja Kotilinnasäätiön talolle varattu tontti oli uudelleen tarjolla kaupungin haussa, joka päättyi 3. heinäkuuta. Ekholm sanoo, että hakemuksia ei vielä ole ehditty katsoa läpi. Kiinnostusta on kuitenkin ollut. Tontille haetaan vähintään kahden toimijan ryhmittymää, joka toteuttaa kohteen monipuolisesti ja ideoi toiminnalle konseptin. Ideat ja monimuotoinen asuntojakauma ovat yksi kriteeri, kun toimijaa valitaan. Lisäksi edellytetään, että suunnittelu on tehtävä arkkitehtikilpailulla. – Jos ei nyt tehdystä hausta löydy toteuttajaa, niin varmaan pidetään vielä yksi haku. Emme me heti luovuta, jos yksi ei saa hanketta liikkeelle, Ekholm summaa. Valtuusto ei määrittänyt ponnessaan, kuinka paljon kohtuuhintaisia asuntoja pitäisi Ranta-Tampellassa olla. Ekholm sanoo, että yleensä asuntopoliittisissa linjauksissa toiveena on 30 prosenttia – En usko, että se tuolla alueella on mahdollista. Jos saadaan kolme hanketta syntymään, niin silloin on onnistuttu hyvin. ”Tavalla tai toisella” Tampereen apulaispormestarit Jaakko Stenhäll (vihr.) ja Aleksi Jäntti (kok.) pitävät harmillisena sitä, että VTS:n ja Kotilinnasäätiön hanke ei lähtenyt liikkeelle. – Vakaa aikomus on saada nämä toteutumaan. Valtuusto on edellyttänyt sosiaalista asuntotuotantoa ja se aiotaan saada tavalla tai toisella maaliin, Stenhäll sanoo. Stenhäll huomauttaa, että uudessa valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välisen Maankäytön asumisen ja liikenteen -sopimuksen (MAL) mukaan ARAn pitkäaikaista korkotukea saaville asunnoille käynnistysavustusta 3 000 euroa asuntoa kohden. Lisätalousarviossa hyväksyttiin puurakenteisille taloille vielä 5 000 euron lisätuki. Helsingissä käynnistysavustus on 10 000 euroa asuntoa kohden. Apulaispormestarit toivovat, että valtuuston toive saadaan toteutumaan. Stenhäll toivoo, että jo uusi haku tuottaa tulosta. Jäntti sanoo, että aktiivisen toimijan etsimisen lisäksi kohteen kanssa voisi myös odottaa, josko parempien suhdanteiden aikaan hanke käynnistyisi. Hän sanoo, että kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat rajalliset eivätkä valtuutetut täysin hahmottaneet asiaa. – Kauheasti ei ole pelimerkkejä, uskon että valtuustossa ei tiedetty, eikä tiedetä vieläkään, mitä ongelmia siihen liittyy. Jäntti myös sanoo, että ei ole tarkoituksenmukaista, että kohtuuhintaiset talot erottuvat muista taloista ja senkään vuoksi esimerkiksi julkisivuvaatimuksista poikkeaminen ei ole perusteltua.