Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Maaret Kallio: Perheessä ja parisuhteessa on tärkeintä, mitä tehdään tavallisena tiistai-iltana – arjen hyvinvointiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota

Hei lukija, miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Mieti hetki. Väsyttääkö? Vai onko ihan neutraali olo? Odotatko tulevaa viikkoa? Tunnetko innostusta vai uuvuttaako päivän askareiden ajatteleminenkin? Jaksatko ylipäätään tuntea mitään? Pysähdypä hetkeksi miettimään tunnetilaasi. Mitä kiireisempää on arki, sitä tärkeämpää on pysyä herkkänä ja avoimena itselleen. Tähän viestiin voisi tiivistää yhden niistä opeista, joita psykoterapeutti Maaret Kallio jakoi viime torstaina Valkeakosken Tietotien lukiolla. Kallio luennoi täydelle salille armollisemman arjen puolesta. Hän muistutti, että arki on sitä elämää, jota eletään – eivät lomat tai juhlat. Siksi arjen hyvinvointiin pitäisi kiinnittää huomiota. – Arki on mielen ja ihmissuhteiden kannalta tärkeä. Sitä, mikä toistuu paljon, pitäisi miettiä kaikista eniten. Suurin vaikuttamisen taito on, että pyritään vaikuttamaan arkeen. Silti moni meistä puskee arjessa menemään kuin autopilotilla eikä edes ehdi tuntea elämää. Kallion mukaan kiire on monin tavoin oikeastikin totta, mutta sitä myös lietsotaan omalla ajattelulla. – Välillä pitää pystyä tekemään pieniä jarrutuksia, joista kannattaa muodostaa itselleen tapa. Kalliolle itselleen jarruttamisen tapa on esimerkiksi se, että 20 minuutin työmatkallaan metrossa hän ei selaa puhelinta, vaan istuu paikoillaan rauhassa, antaa ajatusten virrata ja tunnustelee omaa olotilaansa. Omaan arkeen kannattaa tuoda asioita, jotka tuntuvat hyvältä. – Onnellisuutta ei kannata tavoitella, mutta kannattaa pyrkiä olemaan niiden asioiden äärellä, jotka ovat tärkeitä. Siinä tulee onnellisuus sivutuotteena. Milloin viimeksi kohtasit läheisesi? Kallion mukaan elämää käydään läpi kolmella tasolla: arkitasolla, paniikkitasolla ja kohtaamisen tasolla. Usein elämme arkitasolla, jossa puhe ja teot keskittyvät sen ympärille, mitä syödään, kuka hakee, mitä maksaa ja kuka maksaa. Arkitaso on neutraali ja tavanomainen keskustelun tapa. Toisaalta välillä varsinkin lapsiperheissä ollaan paniikkitasolla, jossa sekä vanhempien että lasten maltti on mennyt. Paniikkitasolla ei enää ymmärretä toisia – eikä todellakaan kohdata toista. Kallio korosti, että on on tärkeää löytää arkeen kohtaamisen taso. Se tarkoittaa hetkiä, jolloin ehtii vaikka käydä pienen hyvän keskustelun lapsensa, työkaverinsa tai puolisonsa kanssa. Se voi olla yhteinen vitsi, kosketus tai viesti, jolla kertoo olevansa läsnä. Kohtaamisen tasolle voi raivata tilaa arkitasolta. – On hienoa, jos parisuhteen vuosipäivänä tehdään jotain kivaa, mutta huomattavasti tärkeämpää on se, mitä tehdään vaikka tavallisena tiistai-iltana. Puhumme arjessa hirveästi siitä, mitä syödään, vaikka pitäisi miettiä, miten syödään. Syödäänkö yhdessä ja kuunnellaan toisiamme? Kuinka paljon meillä on lasten tai puolison kanssa hetkiä, kun oikeasti huomaa, miltä toisesta tuntuu ja osaa toimia sen mukaan? Että kun puoliso on vaikka kiukkuinen, niin osaa kysyä, että hei, ootko ihan puhki, teenkö sulle vaikka voileivän. Tunteet ja järki eivät ole vastakkain Kallion mukaan on merkityksellistä, että ihmissuhteessa tulee kuulluksi ja nähdyksi. Se on tärkeää lapsille, mutta niin myös aikuisille. Kohtaaminen tarkoittaa myös sitä, että osaa virittäytyä toisen tunteeseen. Tunteiden tiedostaminen ei tarkoita sitä, että olisi niiden vietävänä. Sen sijaan mitä tietoisempi on tunteistaan, sitä helpompaa on säädellä niitä ja käyttää järkeä päätöksenteossa. Kun esimerkiksi ymmärtää, mistä kateuden tai mustasukkaisuuden tunne kumpuaa, on helpompaa hyväksyä tunne ja toisaalta säätää sitä, ettei anna tunteen vaikuttaa liikaa toimintaan. Tiedostaminen vaikuttaa positiivisiin ja kielteisiin tunteisiin eri tavoin. Kun hyvään tunteeseen, kuten rentouteen tai iloon, kiinnittää huomiota, hyvä tunne vahvistuu. Kun taas tiedostaa negatiivisen tunteen, kuten jännityksen tai vihan, tunne usein hälvenee ja sitä on helpompi käsitellä. Vaikeudet kuuluvat elämään Kiireisessä elämäntilanteessa pitäisi huomata hälytysmerkit. Liiallisen kuormituksen tunnistaa usein siitä, että alkaa vetäytyä sosiaalisista tilanteista eikä enää kykene myötätuntoon. Jos turtuu eikä enää jaksa tuntea mitään, pitäisi hälytyskellojen viimeistään soida. Mielekkääseen arkeen nimittäin kuuluvat tunteet, niin kielteiset kuin myönteisetkin: –Jos on kovilla, kannattaa miettiä, mitä pystyisi sinä päivänä tai sillä viikolla tekemään huonommin. Mitä voi jättää kokonaan tekemättä ja mitä on ehdottomasti tehtävä? Pystynkö kohtuullistamaan odotuksiani, jotta elämä olisi vähän mukavampaa? Kallion totesi, että arjen pitäisi olla pääsääntöisesti mukavaa, mutta se ei tarkoita, etteikö elämässä olisi vaikeuksia. Kenenkään tie ei ole tasainen, vaan aitoon, inhimilliseen elämään kuuluu kipuja. – Tälläkin hetkellä katsomossa varmasti istuu ihmisiä, joilla on suruja ja paljon murheita. Koemme paljon enemmän, mitä meistä päällepäin voi nähdä, Kallio muistutti. Elämän aallonpohjilla on tärkeä oppi: ne muistuttavat siitä, että elämä ei ole itsestään selvää. Vaikka tuntuu, että aikaa olisi loputtomasti, sitä ei ole. Suru voi myös kirkastaa elämän arvoja, mutta sille pitää antaa aikaa. – Pitäisi pysyä hereillä siitä, mikä ja ketkä meidän elämässä ovat oikeasti tärkeitä. Onko jotain jäänyt sanomatta? Mieti sitä, ja vie se tekoihin. Jos vaikka ystävyys on tärkeää, laita ystävälle viesti, että hei, oon ajatellut sua. Kallio myös muistutti tutusta sananlaskusta: sinun arkesi on lapsiesi lapsuus. Se tarkoittaa tavallisen taikaa. Rutiinit ja yhteinen tekeminen ovat kaikki kaikessa. Ei tarvitse olla ihmevanhempi tai -puoliso. – Aamusuukot ja yhteiset ruokahetket ovat niitä asioita, joista tulee niitä parhaimpia muistoja lapsille.