Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronavirus alkaa kuin mikä tahansa flunssa – kaksi oleellisen tärkeää asiaa erottaa muista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Tavallisimmin koronavirukset aiheuttavat lievän hengitystieinfektion. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet SARS eli severe acute respiratory syndrome ja MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset. Uusi koronavirus on geneettisesti SARS-koronaviruksen kaltainen, ja siihen on kuollut Kiinassa useita henkilöitä. Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta. Taudin itämisaika tartunnan saamisesta on kahdesta viiteen päivään. Koronaviruksia vastaan ei ole rokotetta. Koronavirusinfektiot ovat yleensä oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita. Yleisiä oireita ovat aivan tavalliset flunssan tai influenssaan oireet eli nuha, yskä, kurkkukipu, päänsärky ja kuume. Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla. Kädet pestään runsaalla vedellä ja pesunesteellä tai saippualla erityisesti ennen ruokailua. Kaksi oleellista kriteeriä Avohoitoon tai sairaalan päivystykseen tullut tai puhelimitse yhteyttä ottanut potilas ohjataan THL:n ohjeistuksen mukaan 2019-nCoV-tutkimuksiin, jos seuraavat kaksi kriteeriä täyttyvät. 1. Kyseessä on kuumetauti (kuume >38°C), johon liittyy hengitystieinfektion oireita eli yskä ja hengitysvaikeus tai keuhkokuumeeseen viittaava löydös keuhkokuvassa. 2. Henkilö on 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua oleskellut Manner-Kiinassa (ei koske Hongkongia, Macaota eikä Taiwania), Etelä-Koreassa, Iranissa tai Italiassa alueilla Lombardia, Veneto, Piemonte ja Emilia-Romagna tai hänellä on ollut läheinen kontakti laboratoriovarmistetun 2019-nCoV-tapauksen kanssa. Potilas ohjataan tutkimuksiin infektiolääkärin ohjeiden mukaan. Näin toimien potilas voidaan ohjata suoraan hänelle sopivimpaan tutkimuspaikkaan ylimääräisiä kontakteja välttäen. Potilasta ja potilasta hoitavaa henkilökuntaa opastetaan käyttämään kirurgista suu-nenäsuojusta. Näytteidenoton yhteydessä hoitohenkilökunnan tulee huolehtia riittävästä suojautumisesta. Laajat varotoimet Koronavirus osoitetaan hengitystie-eritenäytteestä molekyylibiologisilla menetelmillä. Myös antigeeninosoitustestejä on käytössä. Koronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista. Jos kliinisen taudinkuvan, altistumishistorian ja infektiolääkärin konsultaation perusteella päädytään tekemään 2019-nCoV-tutkimuksia, potilas eristetään ja hoidetaan varotoimia käyttäen. Näitä varotoimia ovat muun muassa kosketusvarotoimet, pisaravarotoimet (visiiri tai suojalasit) ja ilmaeristys (hengityksensuojain FFP3). Varotoimet koskevat samassa taloudessa asuvia, suoraan potilaan hengitystie- tai muille kehon eritteille altistuneet sekä hoitohenkilökunta. Oireiden mahdollista kehittymistä seurataan 14 vuorokauden ajan altistumisen jälkeen. Edit 26.2. kello 20.44: Lisätty kriteereihin THL;n päivittämät uudet epidemia-alueet.