Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Nuoret lääkärit hehkuttavat Valkeakosken terveyskeskusta, mutta Kangasala sai koko maan kehnoimmat pisteet – Selvitimme, mitä Valkeakoskella tehdään oikein

Viime syksynä Juuli Renko oli varma, ettei hän ikinä erikoistuisi yleislääketieteeseen tai työskentelisi terveyskeskuksessa. Vastavalmistuneen lääkärin kokemus terveyskeskustyöstä oli kaoottinen. Renko kuvailee käyneensä työkuormituksen pohjamudissa. Marraskuussa hän siirtyi töihin Valkeakosken terveyskeskukseen. Alle kolmessa kuukaudessa hän on pyörtänyt ajatuksensa ja todennut, että terveyskeskuslääkärin työ voi olla myös palkitsevaa. Yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittava Renko ei ole ainoa nuori lääkäri, joka on tyytyväinen Valkeakosken terveyskeskukseen. Se on yksi niistä viidestä Suomen terveyskeskuksesta, jota jokainen Nuorten lääkärien yhdistyksen tekemään koulutuspaikkakyselyyn arvion antanut lääkäri suosittelisi kollegalleen. Olennaista on Rengon mukaan se, että paperitöille ja potilaiden kohtaamiseen varataan riittävästi aikaa. Jälkimmäinen on hänen mielestään hyvien hoitajien ansiota. He osaavat arvioida, paljonko aikaa kunkin potilaan lääkärikäynnille on varattava aikaa. – Nyt työtä ei tarvitse tehdä ihan tukkaputkella, vaan kahvillekin ehtii välillä, Renko sanoo. – Kaikkialla asiat eivät ole yhtä hyvin. Kun nuori lääkäri miettii, hoitaako potilaan vai lähteekö neljältä kotiin, monella tunnollisuus voittaa, ja työpäivät venyvät. Tähtiä ei jaettu sattumalta Pirkanmaalta löytyykin nuorten lääkärien kyselyssä myös toinen ääripää. Viisi kuudesta vastaajasta ei suosittelisi Kangasalan terveyskeskusta erikoistumispaikaksi. Kuudennen kyselyyn vastanneen arvio terveyskeskuksesta oli neutraali. Jesper Perälä Nuorten lääkärien yhdistyksestä toteaa, etteivät viiden tähden koulutuspaikat ole saaneet tähtiään sattumalta. Menestyminen koulutettavien silmissä edellyttää hänen mukaansa säännönmukaista panostusta. Kiitellyissä koulutuspaikoissa korostuu Perälän mukaan säännöllinen ohjaus. Työn kuormittavuus on sellaisella tasolla, että oppiminen on mahdollista. – Jos on kovin uupunut, ei suosittele koulutuspaikkaa muillekaan, Perälä kiteyttää. Vuosien suunnittelun tulos Valkeakosken terveyskeskuksessa koulutusta on kehitetty kuvauksen mukaisesti: suunnitelmallisesti ja vuosien ajan. Erikoislääkäri Anna Huhtala käyttää koulutusvastaavan tehtävien hoitamiseen muutaman tunnin joka viikko. Huhtala kertoo, että hänen tapansa on kysyä työntekijöiltä itseltään, millaisia koulutuksia he kaipaavat. Koulutuksia on pari tuntia viikossa. Parhaimmillaan koolla on moniammatillinen joukko hoitajia, lääkäreitä, fysioterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä. Myös työpaikan ulkopuolisista koulutuksista pidetään kiinni. Valkeakoskella Lääkäriliiton suositus kymmenestä työpaikan ulkopuolisesta koulutuspäivästä vuosittain toteutuu. Koko maassa tilanne on toinen. Koulutuspaikkakyselyn mukaan moni nuori lääkäri oli tyytyväinen työpaikoilla tarjottavaan koulutukseen, mutta oman talon ulkopuolisia koulutuksia saa suositellun määrän vain 28 prosenttia kyselyyn vastanneista. Jesper Perälä pitää lukemaa huolestuttavana. – Lääkärin kynä on terveydenhuollon kallein työkalu. Se kannattaa pitää hyvässä terässä, Perälä sanoo. Kukaan ei suutu, kun kysyy Kuusivuotisen yleislääketieteen erikoistumisvaiheen loppusuoralla oleva Johanna Kokkonen arvostaa työpaikassaan erityisesti säännöllisiä ohjausaikoja. Hän kokee, että omaan ohjaajaan voi tukeutua, kun työ tuntuu erityisen kuormittavalta. Valkeakosken terveyskeskuksessa kiinteä ohjausaika on kuulunut ohjattavien viikko-ohjelmaan jo muutaman vuoden. Toinen tärkeä asia on Kokkosen mielestä hyvä työilmapiiri. – Työyhteisössämme kuka tahansa voi kysyä apua keneltä tahansa. Kukaan ei suutu tai ole liian kiireinen, vuodesta 2015 asti Valkeakoskella työskennellyt Kokkonen sanoo. Hän uskoo, että työparimalli, jossa lääkäri ja sairaanhoitaja muodostavat työparin, tukee ilmapiiriä. Vastuusairaanhoitaja Niina Kokkola nostaa esiin myös pienen hoitajavaihtuvuuden. Hoitajat tuntevat talon tavat, ja usein nuori lääkäri tukeutuukin Kokkolan mukaan hoitajaan. Yksi tapa helpottaa työkuormaa on suunnitella nuorelle lääkärille tavallista kevyempi lista. Ylilääkäri Riikka Luoto huomauttaa, että kokenut lääkäri on luonnollisesti nuorta ripeämpi. – Löysemmän listan ansiosta nuori lääkäri tuntee tekevänsä työnsä hyvin. Se on kaikkien etu. Hyvä maine kiirii kauas Koulutuspaikkakyselyssä menestyneissä paikoissa tiedetään Jesper Perälän mukaan, että hyvät kokemukset koulutusajalta ovat etu rekrytoinnissa. Myös Aamulehden haastattelemat nuoret lääkärit sanovat, että kuullut kokemukset painavat vaakakupissa. Aamulehti on kirjoittanut useita juttuja terveyskeskuslääkärien rekrytointivaikeuksista ja työn kuormittavuudesta. Lue lisää aiheesta: Tampereella on jo lääkäripula – Ylilääkäri tarjosi aloittelevalle lääkärille 5 000 euroa kuukaudessa terveyskeskustyöstä, nuoren lääkärin vastaus veti hiljaiseksi Lue lisää aiheesta: Tähän tiivistyy Tampereen lääkäripula: 9 paikkaa auki, aloittelevan lääkärin palkka 5 000 euroa – vain 11 haki, mutta ylilääkäri on tyytyväinen Lue lisää aiheesta: Nuori terveyskeskuslääkäri Mikko Lääperi hoiti yhden työpäivän aikana 27 potilasta – Aamulehti seurasi miehen 12-tuntista työpäivää ja otti selvää, millaista terveyskeskuksen arki on Riikka Luoto kertoo monen erikoistuvan lääkärin jäävän Valkeakoskella töihin pysyvästi. Hyvä maine helpottaa rekrytointia myös talon ulkopuolelta, ja hyvästä lääkäritilanteesta hyötyvät ylilääkärin mukaan kaikki. – Potilaiden näkökulmasta on hyvä, että lääkäri pysyy samassa paikassa pitkään, Luoto sanoo. Toinen ääripää Kangasalan terveyskeskus sai kehnoimmat pisteet nuorilta lääkäreiltä Kangasalan avopalveluiden ylilääkäri Liisa Joutsiniemi kertoo työn kuormittavuuden nousseen esiin terveyskeskuksessa jo viime vuoden lopulla. Kangasalla koulutuspaikkakyselyn tulokset otetaan vakavasti. Seuraavaksi aiotaan selvittää, miksi terveyskeskus sai kehnoimmat pisteet nuorilta lääkäreiltä. Avopalveluiden ylilääkäri Liisa Joutsiniemi arvioi, että koulutuspaikkakyselyn tulokset johtuvat ennemmin työn määrästä kuin koulutuksesta. Kuormitusasia ilmeni loppuvuonna, ja nyt työyhteisössä on käyty keskusteluja tarvittavista toimenpeistä. – Tarjoamme koulutukset suositusten mukaisesti. On sisäisiä koulutuksia ja mahdollisuus osallistua toimipaikan ulkopuolisiin koulutuksiin, kokenutta kollegakuntaa konsultoitavissa ja koulutettu ohjaaja kaikille nuorille lääkäreille, Joutsiniemi listaa. Hän toteaa, että tarvittavat toimet tehdään, jotta tilanne korjaantuu. Edessä on joka tapauksessa muutoksia. Väestövastuujärjestelmä puretaan ja lääkärit siirtyvät työaikaan huhtikuussa. Joutsiniemi toteaa, että hänen on vaikea ottaa kantaa koulutuspaikkakyselyn tulosten ja lääkärien rekrytoinnin yhteyteen. Aiempina vuosina Kangasalta ei ole saatu riittävästi vastauksia koulutuspaikkakyselyyn, jotta tulokset olisi julkaistu. Kaupungissa on Joutsiniemen mukaan ollut hyvä lääkäritilanne eikä erityisiä ongelmia rekrytoinnissa. – Jos eteen tulee äkillisiä poissaoloja, niitä on vaikea saada sijaistettua, mutta jos poissaolosta pystyy sopimaan hyvissä ajoin, sijaisia on saatu meille hyvin. Toivon, että jatkossakin meille halutaan tulla.