Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Huutokaupattavaan 1930-luvun koruharvinaisuuteen tiivistyy kulttuurihistoriaa – maailmankuulu suunnittelija lahjoitti koruja myös suomalaisille suurnaisille

Bukowskin huutokaupassa Helsingissä on myynnissä taiteilija Alexander Calderin 1930-luvulla tekemä rannekoruharvinaisuus. Koru kuului Suomen 1900-luvun taiteen, taideteollisuuden ja arkkitehtuurin keskeiselle vaikuttajalle Maire Gullichsenille (1907–1990). –  Vaikka Calder on tehnyt jonkin verran vastaavia koruja, niin varsinkin kotimaisilla taidemarkkinoillamme se on varsin harvinainen esine, sanoo Suomen Bukowskin modernin ja nykytaiteen asiantuntija Laura Pohjola puhelimessa. Pohjolan mukaan Calderin veistoksellinen rannekoru kertoo siitä, ”miten merkittävä hahmo Maire meidän kulttuurielämässä oli ja minkälaisissa piireissä hän sai arvostusta”. Julkisia veistoksia Suuri yleisö tuntee yhdysvaltalaisen Alexander Calderin (1898–1976) lähinnä monumentaalisista abstrakteista julkisista veistoksista ja liikkuvista veistoksista eli mobileista, joiden keksijäksi Calderia usein tituleerataan. Esimerkki näiden kahden yhdistämisestä on 13,5 metriä pitkä .125 -teos (1957) New Yorkin JFK-lentokentän terminaalissa 4. Alun perin konetekniikkaa opiskellut Calder teki kuitenkin myös koruja. Ensimmäiset korunsa hän teki lapsena siskonsa nukeille. Myöhemmin hän lahjoitti koruja paljon ystävilleen. –  Korujen henkilökohtaisuus oli hänelle tärkeää. Jokainen niistä on uniikki ja itse tehty, Pohjola sanoo. Muun muassa luksuskorujen kauppa Tiffany oli aikoinaan kiinnostunut tuottamaan oman sarjan Calderin koruja, mutta Calder kieltäytyi, koska sarjatuotantona korut olisivat hänestä menettäneet jotain oleellista, Pohjola sanoo. Calderin korut, veistokset ja mobilet on helppo tunnistaa saman taiteellisen näkemyksen tuotoksiksi. –  Materiaalin arvo ei ollut koskaan Calderille olennaista vaan muotoilu, Pohjola sanoo. Calder lainasi muotokieleensä elementtejä niin abstraktista, surrealistisesta kuin primitiivisestä taiteesta. Nykyisin raja muodin tai designin ja taiteen välillä on häilyvä, mutta Calderilla oli samanlaisia ajatuksia jo 90 vuotta sitten, Pohjola sanoo. –  Hänen korunsa ovat kannettavia taide-esineitä, jotka pääsevät oikeaan elementtiinsä vasta liikkuvalla ihmisvartalolla, jolloin esineistä tulee kineettisiä. Ne eivät ole käytännöllisiä niin kuin perinteiset korut, olennaista on taideteoksen ja käyttöesineen keskinäinen suhde. Calderilla on Pohjolan mukaan ”aivan erityinen paikka” 1900-luvun taidehistoriassa ja hänet arvostetaan korkealle. –  Ajattelisin sen liittyvän Calderin avantgardistisuuteen. Hänellä oli mielestäni hyvin selkeä linja, selkeä syy, miksi hän teki juuri sellaisia töitä kuin teki. Tekemisen lahjomattomuus. Aikaansa edellä olevien koruja Calderin koruja käyttivät aikoinaan muun muassa filosofi Simone de Beauvoir , taidemaalari Georgia O’Keeffe ja taiteenkeräilijä Peggy Guggenheim . –  Aikaansa edellä olleita, vahvoja nimiä ja moderneja naisia kaikki. Kuten myös Maire, Pohjola sanoo. Maire Gullichsen perusti Artekin Aino ja Alvar Aallon kanssa vuonna 1935. Alusta asti ideana oli rahoittaa nykytaiteen näyttelyitä ja galleriatoimintaa huonekalujen ja ajan hengen mukaisten sisustustarvikkeiden myynnillä. Parin vuoden päästä perustamisesta, loppuvuonna 1937 Artek toi Helsinkiin Fernand Légerin ja Alexander Calderin yhteisnäyttelyn. Aiemmin samana vuonna Gullichsen oli tavannut Calderin Pariisin maailmannäyttelyssä. –  Ymmärrykseni on, että heidän välillään oli syvä arvostus toisiaan kohtaan ja ystävyys. Calderin perhe vieraili myös Villa Maireassa Harry Gullichsenin eläessä, Pohjola sanoo. Noormarkussa sijaitseva Villa Mairea puolestaan on arkkitehti Alvar Aallon tunnetuimpia töitä. Aalto oli Calderin ja Légerin läheinen ystävä. Aino Aallon korun hinta puoli miljoonaa Myös Aino Aallolla oli ainakin Calderin kaulakoru, jonka Aalto sai samoihin aikoihin kuin Maire Gullichsen sai nyt myynnissä olevan rannekorun, vierailullaan Yhdysvalloissa vuonna 1939. Aallon kaulakoru myytiin hiljattain Christiesillä 600 000 dollarin eli noin 530 000 euron hintaan. Kun Artek järjesti vuonna 1939 Taidehallissa suuren ranskalaisen nykytaiteen näyttelyn, sekä Aino Aalto että Maire Gullichsen kantoivat Calderin koruja avajaisissa, Pohjola sanoo. –  Calderin korut olivat silloin hyvin moderneja ja avantgardistisia ajatellen miten konservatiivista aika muuten silloin oli. Radikaalilla on ehkä väärä klangi, mutta modernia ja ajan henkeen hyvin epätavallista kaikessa positiivisessa merkityksessä. Taidehallin näyttelystä myytiin lopulta vain yksi teos, Henri Matissen maalaus. Sen osti Harry Gullichsen, Mairen aviomies. Esimerkiksi näyttelyssä ollut Pablo Picasso n teos päätyi myöhemmin New Yorkin modernin taiteen museoon MoMaan. Myös Maire Gullichsen osti paljon teoksia Artekin näyttelyistä. Muun muassa sitä kautta teoksia kertyi ja kokoelmasta tuli merkittävä. Iso osa kokoelmasta on säätiöity. Sattumalta Bukowskis huutokauppaa samaan aikaan Calderin rannekorun kanssa myös Légerin maalausta. Se ei kuitenkaan ole peräisin Calderin ja Légerin Artekin yhteisnäyttelystä.