Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Työtön voi menettää ison osan tuesta, jos ei hae työpaikkoja – Näin hallitus uudistaa työnhaun

Hallitus päätti budjettiriihessä uudistaa työnhaun velvoitteita ja palveluita. Uudistus on yksi hallituksen keskeisistä työllisyystoimista. Sillä on määrä saavuttaa noin 10 000 uutta työllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Niin sanotun yksilöllisen työnhaun mallin tarkoituksena on velvoitteita uudistamalla ja työttömien henkilökohtaisia tapaamisia lisäämällä saada työttömät hakeutumaan töihin nykyistä nopeammin. Esimerkkiä on haettu muista Pohjoismaista, joissa työttömiä sekä autetaan että patistellaan enemmän kuin Suomessa. Muutosten on määrä tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2022 alussa. Tässä ovat hallituksen suunnitelman pääkohdat. Työttömän pitää hakea 0–4:ää työpaikkaa kuukaudessa Hallitus aikoo velvoittaa työttömät työnhakijat hakemaan enimmillään neljää työpaikkaa joka kuukausi. Määrä vaihtelee yksilöllisesti työttömän asuinalueen työtilanteen ja hänen työkykynsä mukaan. Lähtökohtaisesti haettavien työpaikkojen määrä on neljä. Jos alueen työtilanne tai työnhakijan työkyky on heikko, määrä voi olla pienempi. Kaikissa tilanteissa työtöntä ei velvoiteta hakemaan yhtäkään työpaikkaa. Työnhauista raportoidaan kerran kuukaudessa te-toimistojen sähköisessä palvelussa. Työtön päättää itse, mitä työpaikkoja hän hakee. Niiden tulisi kuitenkin olla sellaisia, että työnhakijalla on realistinen mahdollisuus saada paikka. Nykyisin te-toimistot voivat osoittaa työttömille avoimia työpaikkoja, joihin nämä velvoitetaan hakemaan. Hallituksen muistion mukaan myös näitä velvoittavia työtarjouksia voitaisiin vastaisuudessa osoittaa, mutta asiaa tiettävästi käsitellään vielä jatkovalmistelussa. Laiminlyönnistä ensin huomautus, sitten karenssi Jos työnhakija ei jonain kuukautena osoita hakeneensa riittävää määrää työpaikkoja, hän saa ensin huomautuksen. Jos sama toistuu seuraavassa kuussa, seuraa karenssi eli työttömyysetuuden väliaikainen katkaisu. Karenssit pehmenevät hallituksen mallissa nykyisestä. Ensimmäisestä rikkeestä seuraisi viiden päivän karenssi ja seuraavasta kymmenen päivän karenssi. Pisin mahdollinen karenssi olisi 45 päivää. Sellaisen voi saada, jossa työtön itse irtisanoutuu tai kieltäytyy varmasta työpaikasta. Nykyisin karensseja ei edellä huomautus, ja niiden kesto on 30–90 päivää. Karenssiin joutuvat voivat nykyisin ja voivat vastaisuudessakin saada muita sosiaalietuuksia, kuten asumistukea ja toimeentulotukea. Karenssit yleistyvät, leikkaus tukeen merkittävä Samalla kun karenssit pehmenevät, ne hallituksen arvion mukaan yleistyvät. Tämä johtuu siitä, että suunnitellun kaltaista mekaanista hakemusvelvoitetta ei nykyisin työttömille ole. Vaikka karenssit lyhenevät, ne voivat leikata merkittävän osan työttömyysetuudesta. Etuutta maksetaan normaalisti keskimäärin 21,5 päivältä kuukaudessa. Jos etuuden maksu katkaistaan viideksi tai kymmeneksi päiväksi, voi kuukauden työttömyysetuus pienentyä lähes neljänneksen tai lähes puolet. Nyt jo poistettu aktiivimalli leikkasi etuutta 4,65 prosenttia kuukaudessa, jos työtön ei tehnyt osa-aikatöitä tai osallistunut palveluihin. Tätä ei voi kuitenkaan suoraan verrata hallituksen kaavailemaan malliin, koska aktiivimallin aikana työtön saattoi lisäksi saada jostain muusta rikkeestä karenssin. Nyt tällaista tuplaleikkuria ei synny. Työtön tapaa virkailijan aluksi kahden viikon välein Hallituksen tarkoituksena ei ole vain patistella työttömiä töihin, vaan myös tarjota heille enemmän henkilökohtaista ohjausta. Te-toimisto järjestäisi henkilökohtaisen tapaamisen tai ottaisi muulla tavoin yhteyttää työttömään viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Nykyisin ensimmäinen työnhakijan yhteydenotto tapahtuu kahden viikon kuluessa. Lisäksi te-toimiston tulisi järjestää henkilökohtainen tapaaminen työnhakijan kanssa kahden viikon välein ensimmäisten kolmen työttömyyskuukauden ajan. Tämän jälkeen tapaamisväli olisi kolme kuukautta. Työttömyyden jatkuttua puoli vuotta seuraisi uusi ”intensiivijakso”, jossa tapaamisia olisi kuukauden aikana kolme. Tapaamiset eivät välttämättä olisi aina fyysisiä tapaamisia. Etenkin pitkien välimatkojen vuoksi niitä voitaisiin järjestää myös esimerkiksi videopuheluina. Tapaamisiin osallistuminen olisi lähtökohtaisesti velvoittavaa, eli niistä kieltäytyminen voisi johtaa huomautukseen ja karenssiin. Te-toimistoihin 1 200 uutta virkailijaa Jotta henkilökohtaista ohjausta pystyttäisiin järjestämään nykyistä enemmän, te-toimistoihin palkataan arviolta 1 200 uutta virkailijaa. Nykyisin virkailijoita on noin 3 150, joten lisäys on tuntuva. Tämän vuoksi hallitus päätti osoittaa budjettiriihessä te-palveluiden määrärahoihin 70 miljoonan euron lisäyksen. Juuri henkilökohtaisten kohtaamisten lisäämisellä hallituksen vasemmistopuolueet perustelevat, miksi yksilöllisen työnhaun malli on erilainen kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen omatoimisen työnhaun malli eli ”aktiivimalli kakkonen”. Sipilän hallitus valmisteli työministeri Jari Lindströmin (sin.) johdolla hyvin samankaltaista työnhakuvelvoitetta, kunnes luopui suunnitelmasta loppumetreillä. Siihen ei sisältynyt nyt kaavailtua virkailijoiden ja yhteydenottojen tuntuvaa lisäämistä. Nykyisistä hallituspuolueista etenkin vasemmistoliitto vastusti työnhakuvelvoitetta ankarasti ja vaati ”aktiivimalli kakkosen” hautaamista lopullisesti. Mistä työllisyysvaikutus syntyy? Mallin yksityiskohdat siirtyvät nyt jatkovalmisteluun. Valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan lisäämään työllisyyttä 9 500–10 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä. Arvio voi vielä muuttua jatkovalmistelussa. Vaikutusta voi verrata esimerkiksi Marinin hallituksen kumoamaan aktiivimalliin, jolle Sipilän hallitus arvioi 5 000–12 000 henkilön työllisyysvaikutuksen. Jälkikäteen tutkijat eivät tosin löytäneet selvää näyttöä siitä, kuinka monta ihmistä aktiivimalli mahdollisesti sai töihin. Yksilöllisen työnhaun mallin työllisyysvaikutus perustuu ennen kaikkea pohjoismaisiin tutkimuksiin siitä, miten työttömien henkilökohtainen tapaaminen työttömyyden alkuvaiheessa nopeuttaa työllistä, sanoo johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä. Toinen keskeinen tekijä on Kärkkäisen mukaan niin sanottu pelotevaikutus: uskottava uhka sanktioista saa tutkimusten mukaan ihmiset panostamaan nopeaan työllistymiseen tai työpaikkansa säilyttämiseen enemmän kuin itse sanktiot. Valtiovarainministeriö tekee lopullisen arvionsa työllisyysvaikutuksesta, kun hallitus saa mallinsa yksityiskohdat valmiiksi. Mallin valmistelu jatkuu nyt työ- ja elinkeinoministeriössä.