Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Taiwanin presidentin uudelleenvalinta johtaa siihen, että Kiina jatkaa painostustaan

Taiwanin viikonloppuisissa presidentinvaaleissa kyse ei ollut siitä, valitaanko maata johtamaan liberaali vai konservatiivi. Vaaleissa käytännössä määriteltiin Taiwanin suhde Kiinaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kiinan nousua vaalien ykkösteemaksi tukee useampikin seikka. Istuvan presidentin Tsai Ing-Wenin suosio matoi vielä keväällä pohjamudissa. Konservatiivisen ja Kiina-mielisen Kuomintangin Han Kuo-yu johti lähes kaikkia gallupeita. Sitten alkoivat Hongkongin mielenosoitukset, ja Tsai painotti, että Hongkongissa käytössä oleva yhden maan ja kahden järjestelmän malli ei tule Taiwaniin. Se nosti hänet ennakkosuosikiksi. Äänestysaktiivisuus nousi 8,6 prosenttia edellisistä vaaleista. Sen lisäksi yli 5 000 ulkomailla asuvaa Taiwanilaista lensi kotimaahansa äänestämään. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Tämän lisäksi Tsain DPP-puolue sai enemmistön maan parlamenttiin, vaikka hävisikin paikkoja. Ennakkoon tätä ei pidetty läheskään kirkossa kuulutettuna, sillä esimerkiksi puolueen talouslinjaukset ovat olleet epäsuosittuja. Monimutkainen suhde Taiwaninja Kiinan suhde on hyvin monimutkainen. Ne ovat eläneet käytännössä erillisinä valtioina 1940-luvulta saakka. Manner-Kiina on koko tämän ajan katsonut Taiwanin olevan yksi maakunnistaan, Taiwanissa asia puolestaan nähtiin niin, että saarelle paennut Kiinan tasavallan hallitus hallitsee Taiwanin lisäksi myös Manner-Kiinaa. Siinä, missä Kiinan kanta näyttää olevan kiveen hakattu, vuodet ovat muuttaneet Taiwania. Kun se siirtyi 1980-luvun lopulla kohti demokratiaa, myös yhden Kiinan politiikasta poikkeavat näkemykset saivat jalansijaa. Vuosi vuodelta yhä suurempi osuus saaren asukkaista on elänyt vain aikana, jolloin Kiina ja Taiwan ovat olleet eri hallinnon alla. Taiwanissa kiinalaisen identiteetin rinnalle on syntynyt oma, taiwanilainen identiteetti. Siihen kuuluvat olennaisena osana demokratia ja ihmisoikeudet, joista Kiinassa vain haaveillaan. Siitä taiwanilaiset ovat ylpeitä, eivätkä he halua luopua siitä. Vapauden kaipuu voitti seurausten pelon Vierailin Taiwanissa lokakuussa 2019, ja jututin useita paikallisia. Useaan kertaan sotilaallisella voimankäytöllä uhkaillut Kiina pelotti ihmisiä. Siksi taiwanilaiseksi itsensä tunteville äänestäjille oli tarjolla näissä vaaleissa vain huonoja vaihtoehtoja. KMT:n äänestäminen olisi taannut sen, että Kiina-suhteet lämpenevät ja voimankäytön uhka väistyy. Toisaalta se olisi ajanut Taiwania entistä enemmän Kiinan syliin. Kiina teki kaikkensa, ettei Tsai tulisi valituksi uudestaan. Työkalupakista löytyi valeuutisia, kiinalaisturistien määrän rajoittamista sekä Taiwanin liittolaisten ostamista Kiinan puolelle. Tätä politiikkaa Kiina tulee jatkamaan niin kauan, kun Tsai on vallassa, ja se tiedetään Taiwanissa. Näissä vaaleissa vapauden kaipuu voitti kuitenkin seurausten pelon.