Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hyytelömäiset molluskat täyttivät Päivi Söderströmin katiskan Lempäälässä – havainnot sammaleläimistä ovat taas lisääntyneet Pirkanmaalla vesien lämmettyä

Lempäälässä Kirkkojärven rannalla asuvan Päivi Söderströmin katiskasta löytyi kalojen sijasta iso lasti hyytelömäisiä molluskoja. Geelimäistä ainetta on kiinni myös laiturin tikkaissa ja ponttooneissa. Rantaan on viime päivinä ajautunut palleroita, joista isoin oli jalkapallon kokoinen. Kyse on hyytelösammaleläimistä, joista on tehty taas useita havaintoja Pirkanmaalla. Pirkanmaan ely-keskuksen mukaan valtaosa havainnoista on Lempäälän Kirkkojärveltä ja Vesilahdelta Pyhäjärveltä. – Olen kuullut myös muilta Kirkkojärven rannalla asuvilta, että tällaista pientä ongelmaa nyt on. Onneksi ne eivät ole millään tavalla vaarallisia, Söderström sanoo. Söderströmit ovat asuneet Kirkkojärven rannassa yli kymmenen vuotta. He tekivät ensimmäiset havainnot hyytelösammaleläimestä jo vuosia sitten. Silloin asiasta ei vielä yleisesti puhuttu. – Tuossa meidän rannassa oli jotain hyytelöä ja luulin, että se on geelityynyn sisus. Mistä sitä tietää, vaikka järvi olisi muutaman vuoden kuluttua täynnä hyytelöä, Söderström miettii. Lämpimässä vedessä Heinäkuun helteet lämmittivät järvivedet, mikä on tehnyt olosuhteet otollisiksi hyytelösammaleläimen leviämiselle. Hyytelösammaleläin on vieraslaji, jota on tavattu Vuoksen vesistössä jo noin 20 vuoden ajan. Vuoksen vesistöön sammaleläimet ovat levinneet todennäköisesti rahtilaivojen painolastiveden mukana. Aivan viime vuosiin asti hyytelösammaleläimen ei tiedetä levinneen Vuoksen vesistön ulkopuolelle. Kesän 2016 jälkeen sitä on kuitenkin havaittu myös Vuoksen vesistön ulkopuolella, aluksi Lempäälän Kirkkojärvessä ja vuosina 2018 ja 2019 myös Pirkanmaan Pyhäjärven eteläosissa. Ely-keskus pyytääkin viime kesän tapaan kansalaisia ilmoittamaan mahdollisista havainnoistaan vieraslajiportaaliin www.vieraslajit.fi . Lajimäärityksen varmistamiseksi ilmoitukseen olisi tärkeää liittää valokuva. Alkuperää tutkitaan Viime kesänä Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan ely-keskukset sekä Suomen ympäristökeskus tutkivat yhteistyössä virolaisten ja sveitsiläisten tutkijoiden kanssa Lempäälän Kirkkojärvellä ja Pyhäjärvellä tavatun Pectinatella magnifica -hyytelösammaleläimen alkuperää. Näytteitä otettiin Lempäälän Kirkkojärveltä ja Pyhäjärveltä sekä Vuoksen vesistön eri osista. Toteutetussa tutkimuksessa sammaleläimen alkuperä ei vielä selvinnyt, vaan se vaatii vielä lisäselvitystä ja uusintanäytteitä. Näin estät leviämisen Sammaleläinten torjunta on vaikeaa, sillä ne leviävät voimakkaasti. Lisääntymistä voi yrittää estää keräämällä yhdyskunnat pois vedestä tai laiturirakenteista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli ennen kuin ne alkavat tuottaa lisääntymissoluja. Solut voi erottaa pieninä mustina pisteinä yhdyskunnan sisällä. Havaitut eläimet tulisi nostaa maalle, jossa ne kuolevat helposti. Kuolleet eläimet voi esimerkiksi kompostoida tai haudata maahan. Sammaleläinten esiintymistä voi yrittää vähentää myös poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten ilmaversoisia vesikasveja ja rantaveteen pudonneita oksia. Kalastusvälineet, joihin sammaleläintä on kiinnittynyt, pitää puhdistaa huolella. Tämä on äärimmäisen tärkeää siirrettäessä välineitä vesistöstä toiseen. Sama koskee myös veneitä tai muita vesikulkuvälineitä.