Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

”Tuhatta uutta lääkäriä ei tarvita”, sanoo Pihlajalinnan Mikko Wirén – Terveysyritysten johtajat haluavat yksityiset kirittämään julkista terveydenhoitoa

Julkinen sosiaali- ja terveydenhoito on liian hidas yksin samaan itsensä toimintakuntoon. Avuksi tarvitaan yksityisiä alan toimijoita. – Olisi poliittisesti täyttä hulluutta jos yksityistä puolta ei oteta kirittäjäksi, sanoo Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén . Moni kunta on taloudellisesti huomattavissa vaikeuksissa. Suurin yksittäinen menoerä ovat sote-kulut. Wirén arvostelee sitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto uskotaan saatavan kuntoon lyömällä järjestelmään lisää rahaa ja työntekijöitä. Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoo, että julkisesti rahoitettu sote-toiminta ei ole lääkärien määrästä kiinni eikä rahasta. Poikkeukseksi hän mainitsee vanhusten hoivan, jossa Järvenpään mukaan nykyinen rahoitus on täysin riittämättömällä tasolla. Parempaa johtamista Kaksikko on sitä mieltä, että terveydenhuollon kustannustehokkuutta, hoidon saatavuutta ja laatua voidaan merkittävästi parantaa digitalisaation avulla sekä organisoidummalla johtamisella. Tästä molemmilla yrityksillä on näyttöä kuntien ulkoistamien palveluiden osalta. – Sote-palveluiden tuottamisessa mahdollisimman suuri julkinen osuus ei johda kustannustehokkuuteen, Järvenpää sanoo. Hänen mielestään uusien toimintojen jalkauttaminen on julkisella puolella huomattavasti kankeampaa kuin yksityisellä sektorilla. Kunnat ovat toimintojaan ulkoistaessaan toimineet yritysjohtajien mielestä järkevästi. He moittivat valtakunnallisen tason päättäjien terveydenhoitoalan olematonta tuntemusta, vaikka kyse on suuresta osasta valtion menoja. Miesten mielestä on "tosi vaarallista", kun yksityisellä ja julkisella puolella ei tiedetä, mitä sote-uudistus tuo tullessaan. Tilanne on johtanut siihen, että kunnissa investoidaan liikaa tai liian vähän. – Ainoa tapa selvitä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikeuksista, on muuttaa toimintatapoja. Kunnissa ja maakunnissa halutaan tehdä hyvää, mutta se haihtuu poliittisessa yläpäässä, Wirén sanoo. Lääkäreitä ei saada lisää tarpeeksi Perusterveydenhuollon yhdeksi ratkaisuksi on esitetty tuhatta uutta lääkäriä. Wirénin mielestä mitoitus ei huomioi kentän todellisuutta. – Valmistuneista yksi kymmenestä hakeutuu julkiseen terveyskeskukseen. Pitäisi kouluttaa 10 000 uutta lääkäriä. Tilanne terveydenhuollossa on räjähtänyt, ennen kuin he kuuden vuoden koulutuksen jälkeen valmistuvat, Wirén sanoo. Järvenpään mukaan perusterveydenhuolto saadaan toimintakykyiseksi nykyisellä lääkärimäärällä ja budjeteilla. Hänen mielestään tuhatta uutta lääkäriä ei tarvita, koska töiden paremmalla organisoinnilla on saavutettavissa sama työpanoksen lisäys. "Kilpailu säilyy Pirkanmaalla” Pöydän ääressä vierekkäin istuvat Järvenpää ja Wirén ovat virallisesti kilpailijoita, mutta samaan aikaan he käyvät jo keskusteluja Mehiläisen ja Pihlajalinnan integraation liittyvistä kysymyksistä. Viime marraskuussa Mehiläinen teki käteisostotarjouksen Pihlajalinnasta. Tarjousaika päättyy 19. maaliskuuta. Ostaja tarjoaa 16 euroa osakkeelta. Tarjoushinta on 46 prosenttia kovempi kuin Pihlajalinnan osakkeen hinta tarjousta edeltäneenä päivänä Helsingin pörssissä noteerattu hinta. Pihlajalinnan ostohinnaksi muodostuu 362 miljoonaa euroa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi yhdistymissopimuksen mahdolliset markkinavaikutukset. Tilannetta tarkastellaan palveluittain ja seutukunnittain. Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhteenlaskettu markkinaosuus liikevaihdolla mitattuna on noin seitsemän prosenttia koko maassa. Yksityisesti tuotetuissa palveluissa markkinaosuus on 23 prosenttia. Tätä suuruusluokkaa se on myös Pirkanmaalla. Kaupan myötä Pirkanmaalla on yksi yritys vähemmän. Wirén ei ole tästä huolissaan. Hän laskee, että alueella toimii lähes 50 kilpailevaa toimijaa. – Kova kilpailuasetelma säilyy markkinoilla, Wirén toteaa. Vähän päällekkäisyyttä Uusi Mehiläinen on entistä vahvempi valtakunnallinen toimija. Sillä on isoja valtakunnallisia asiakkaita työterveydessä ja vakuutuspuolella. Mehiläisellä ja Pihlajalinnalla on vähän päällekkäisyyttä. Esimerkiksi Pirkanmaalla Pihlajalinna on vahva, kun Mehiläinen on ollut pienemmässä roolissa. Asiakashinnoista Järvenpää toteaa, että niissä on tällä hetkellä eroja Mehiläisen ja Pihlajalinnan välillä. Yhtenäistämistä on luvassa, mutta viime kädessä hinnoittelu riippuu kilpailutilanteesta. Vielä ei ole ratkaistu, säilyykö Pihlajalinnan nimi, ja esimerkiksi brändit Koskiklinikka ja Dextra. Järvenpää toteaa, että usean brändin ylläpito ei ole kovin kustannustehokasta. Henkilöstön ja toimipaikkaverkoston määrään paneudutaan vasta, kun integraatio on toteutunut. Iso työ on kahden yhtiön tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Kaupan toteutuessa Wirén toimii vuoden ajan integraation vaatimissa tehtävissä. Hänen kilpailukieltonsa pituus on kolme vuotta. Järjestelyjä edessä Mehiläisen pääomistaja on CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot. Pääomasijoittajat luopuvat tietyn ajan jälkeen omistuksistaan, ja tämä on edessä Mehiläisessäkin. Mehiläinen siirtyy toiselle pääomasijoittajalle tai yhtiö viedään pörssiin. – Pörssi voi olla hyvä paikka yhtiölle, kun se on todella suuri. Vielä Mehiläinen ei ole siinä kokoluokassa, Järvenpää sanoo. Uusi Mehiläinen jatkaa pieniä yritysostoja Suomessa ja ehkä ulkomaillakin. Samalla panostetaan orgaaniseen kasvuun ja esimerkiksi Mehiläisen kehittämän, ajanvarausjärjestelmän sisältävän digialustan markkinointiin. Ensimmäiset applikaatiot on myyty ulkomaille. Yksityisiä ja julkisia terveyspalveluja sekä julkisia sosiaalipalveluja tarjoavista Mehiläinen on aloittanut toimintansa vuonna 1909 ja Pihlajalinna vuonna 2001. Mehiläinen-konsernin liikevaihto oli vuonna 2018 noin 915,9 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta 21 prosenttia. Liikevoitto oli 68,4 miljoonaa euroa (59,4 miljoonaa euroa). Toimipisteitä Suomessa yli 440. Henkilöstön määrä 7 310. Pääomistaja on CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot. Osuus 57 prosenttia. Pihlajalinna Liikevaihto oli viime vuonna 487,8 miljoonaa euroa. Kasvua 15,0 prosenttia. Liikevoitto oli 12,8 miljoonaa euroa (19,1). Toimipisteitä yli 210. Henkilöstön määrä 5 850. Suurin yksittäinen omistaja vakuutusyhtiö Lähitapiola. Osuus 15,39 prosenttia. Tarjous Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna allekirjoittivat 5. marraskuuta yhdistymissopimuksen. Sen mukaan Mehiläinen tekee julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan osakkeista. Ostotarjouksessa Pihlajalinnan osakkeenomistajille tarjotaan 16 euron käteisvastike. Tarjous päättyy 19. maaliskuuta. Pihlajalinnan osakkeiden yhteenlaskettu arvo on noin 362 miljoonaa euroa. Euroopan komissio siirsi yrityskauppavalvonta-asian Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsiteltäväksi viime tiistaina.