Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Aamulehti selvitti, aikovatko päättäjät koskea Tampereen kuntaveroprosenttiin – Yksi valtuutettu väläyttää jopa Särkänniemen myymistä

Aamulehti kysyi kaupunginvaltuutetuilta, pitäisikö Tampereen kuntaveroprosenttia muuttaa, kun koronaepidemia on heikentänyt taloustilannetta. Valtuutetut vastasivat samalla, mitä he tekisivät kaupungin talouden tasapainottamiseksi. 67 valtuutetusta 52 vastasi Aamulehden kyselyyn. 50 kertoi kantansa kuntaveroprosentin korottamisesta. Ylivoimaisesti suurin osa kyselyyn vastanneista eli 37 kaupunginvaltuutettua pitäisi kuntaveroprosentin nykyisellään lukemassa 20,25. Monen vastaajan mielestä yksi korotus tällä valtuustokaudella riittää. Valtuusto nosti Tampereen veroprosentin tälle vuodelle 19,75:stä 20,25:een viime marraskuussa ja linjasi samalla, että veroprosenttia ei enää nosteta taloussuunnittelukaudella 2020–2023. Valtuutetut ehdottivat lääkkeiksi Tampereen talousongelmiin useimmiten kaupungin omaisuuden myymistä ja suurten investointien siirtämistä parempiin aikoihin. Valtuutetuilta löytyy myös yllättäviä ehdotuksia, kuten Särkänniemen myynti tai Hiilineutraali Tampere 2030 -ohjelman lopettaminen. Tampereen kilpailukyvyn säilyttävä Koronan tuoma isku talouteen on Ari Wigeliuksen (sd.) mielestä otettava puskureista. Leikkaukset kohdistuisivat hänen mielestään jo ennestään heikolla oleviin. Vilhartti Hanhilahti (kesk.) jättäisi veroprosentin nykyiselleen, jotta Tampereen veroaste säilyisi kilpailukykyisenä muihin suuriin kaupunkeihin verrattaessa. Vihreiden Natalia Rincon haluaa parantaa yrittäjyyden edellytyksiä. Kansainvälisen pääoman ja osaajien kannalta Tampereen pitäisi olla ”English friendly city”, eli kansainvälinen kaupunki. – Se lisäisi työpaikkoja ja houkuttelisi osaajia, jotka ovat tärkeitä sekä talouden että maineen kannalta, Rincon vastaa. Moni nykyisen veroprosentin kannalla ollut on valmis harkitsemaan veronkorotusta, jos rahat eivät riitä peruspalvelujen hoitamiseen. "Korotus parempi vaihtoehto” Kahdeksan vihreiden valtuutettua nostaisi kuntaveroprosenttia nykyisestä. Jos korotuksella pystytään välttämään palvelusta leikkaaminen tai asiakasmaksujen korottaminen, se on Henri Backmanin (vihr.) mielestä parempi vaihtoehto. Maija Kajanin (vihr.) mukaan kunnallisvero on käytännössä progressiivinen, joten pienituloisten verot eivät nouse läheskään yhtä paljon kuin niiden, joiden on mahdollista maksaa enemmän veroa. – Kaupungin talous tulee olemaan suurissa vaikeuksissa koronan aiheuttaman loven takia, vastaa Oras Tynkkynen (vihr.). Poikkeuksellisessa koronatilanteessa kannattaisi Tynkkysen mukaan harkita vakavasti maltillista 0,25 prosenttiyksikön korotusta. Sen rinnalla tarvittaisiin edelleen isoja toimia menojen hillitsemiseksi. Himoverottaja Tampere Viisi kaupunginvaltuutettua halusi laskea kuntaveroa. Sofia Vikmanin (kok.) mielestä Tampereen ei pitäisi erottua himoverottajana suurten kaupunkien joukosta. Kokoomuksen Ilkka Sasin mielestä yksityisten investointien verokevennykset ja nettoveronmaksajien houkuttelu edistäisivät kaupungin taloutta. Hän lisää, että kokoomus kunnioittaa valtuuston hyväksymää verorauhaa taloussuunnittelukaudella. Valtion tuista pidettävä kiinni Aamulehti kysyi kaupunginvaltuutetuilta myös, millä keinoilla Tampere voisi tasapainottaa talouttaan. Iiris Suomelan (vihr.) mielestä ensi vuonna on tärkeintä varmistaa, että Tampere saa tarvitsemansa tuen koronan hoitoon valtiolta ja hyötyy EU:n elpymisrahaston mahdollisuuksista. – Tämä vaatii aktiivista edunvalvontaa ja elpymisrahaston osalta yhteistyötä alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa, Suomela vastaa. Hänen mielestään talouden elpyminen on tehokkain tapa korjata kaupungin verokertymää. Monet valtuutetut nostavat yhdeksi koronakuopan lääkkeeksi kaupungin omaisuuden myymisen. Kaupunki voisi myydä ei-strategisia yhtiöitään ja kiinteistöomaisuuttaan. Petri Siuro (vihr.) ehdottaa, että Särkänniemen huvipuiston myymistä voisi tutkia. Muutamat valtuutetut haluavat, että kaupungin investoinneille suunnitellaan tärkeysjärjestys. Yrjö Schafeitelin (Tapu) mukaan Tampereen investointien vauhti on liian kova kaupungin kantokyvylle. Lasse Oksanen (Tapu) siirtäisi investointeja jaksottaen tuleville vuosille. Viime vuosien säästöt ennaltaehkäisevistä palveluista näkyvät nyt valtuutettujen mielestä kalliimpien lakisääteisten palveluiden kysynnässä. Perusterveydenhuollon kehittäminen hillitsisi erikoissairaanhoidon kulujen kasvua. Kaupungin pitäisi suunnitella talouttaan Milka Hanhelan (vas.) mukaan pidemmissä sykleissä. Silloin olisi mahdollisuus kerätä syömävaraa nousukausilla ja olla tekemättä hätäisiä leikkauksia laskusuhdanteissa. – Tämä vaatisi melko lailla poliittista tahtoa sekä valtion että kunnan tasolta, Hanhela vastaa. Etäpalvelut pysyviksi Korona-aika on pakottanut kaupungin toimimaan Jouni Markkasen (kok.) mielestä uudella tavalla. Uudet tavat pitäisi hänen mielestään koota yhteen kaupungin kaikkien yksiköiden käyttöön. Etänä tarjottavista palveluista on tullut osa arkea. Esimerkiksi lääkärin tai hoitajan etävastaanoton tulisi olla flunssapotilaalle aina ensikontakti myös jatkossa. Anna-Kaisa Ikonen (kok.) satsaisi yritysten toimintaympäristön kehittämiseen niin, että yritykset selviävät tästä vaikeasta ajasta, työllistävät ja sitä kautta kaupunkikin saa tulovirtaa. Tampereen pitää Jouni Ovaskan (kesk.) mielestä laatia exit-suunnitelma koronasta ja sen jälkihoidosta. Elinkeinoelämä ja kaupunki voisivat yhdessä etsiä ratkaisuja työpaikkojen ja yritysten toimintaedellytysten säilymiseksi. Kokoomuksen valtuutettu Matti Höyssä (kok.) ehdottaa laajaa kaupunkisopimusta, jossa kaupunki, yrittäjät ja palkansaajat sitoutuvat kustannustason alentamiseen, maltillisiin palkkaratkaisuihin ja yhteisiin kehitysaskeliin. Veikko Vallin (ps.) lopettaisi Hiilineutraali Tampere 2030 -ohjelman. – Faktaa on, että vaikka ohjelma toteutuisi, se ei vaikuta globaaliin ilmastoon mitenkään. Mutta se tulee kalliiksi. Sanottua Näin valtuutetut kommentoivat Poimintoja valtuutettujen kommenteista kuntaveroprosentista: Olli-Poika Parviainen (vihr.) : ”Koronatilanne kuormittaa kuntien lisäksi yrityksiä ja kotitalouksia. Veronkorotus heikentäisi esimerkiksi monien perheiden edellytyksiä sujuvaan arkeen etenkin nyt epidemian heikennettyä työllisyysnäkymiä ja tarjoaisi koronan kaupungille aiheuttamiin taloushaasteisiin korkeintaan lyhytaikaisen ja vähätehoisen laastarin.” Milka Hanhela (vas.) : ”Tilanne haastaa meidät miettimään, kuinka saamme kaupungin talouteen sen verran joustonvaraa ja kriisinkestävyyttä, että se ei kaadu kulkutautiin.” Poimintoja valtuutettujen ehdotuksista kaupungin talouden kohentamiseksi : Vilhartti Hanhilahti (kesk.) : Korona-aika osoitti meille, että hyvin moni palvelu voidaan tuottaa ainakin osittain digitaalisena palveluna. Monesti nämä paransivat palvelun saavutettavuutta ja laatua myös kuntalaisen näkökulmasta. Matti Helimo (vihr.) : Erillisellä sivistys- ja hyvinvointimaksulla tulisi varmistaa se, että varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja ammatillisten oppilaitosten ryhmiä voitaisiin pienentää sopivan kokoisiksi. Lassi Kaleva (ps.) : Johtamisjärjestelmä tavoitehakuiseksi ja pormestarin tilalle ammattikaupunginjohtaja. Kalle Kiili (kesk.) : Kehittämällä digitaalista palvelutuotantoa asiakaslähtöiseksi ja kustannustehokkaaksi. Keskittymällä uudisasuntotuotannossa kohtuuhintaisiin omistusasuntoihin. Pitäytymällä vain lakisääteisissä palveluissa. Johanna Loukaskorpi (sd.) : Talouden tasapainottamisessa sotekiinteistöjen myynti on yksi merkittävä keino. Heikki Luoto (ps.) : Hiilineutraalisuuteen ja muihin ilmastotekoihin vähemmän panostuksia, sillä ilmastouskon alttarille uhraaminen ei sovi kaupungin kaltaiselle uskonnottomalle yhteisölle. Aarne Raevaara (vaTa.) : Tarvitaan kattava investointikatto ja hankkeiden karsintaa, priorisointia. Vain ne voidaan toteuttaa, joilla on merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.