Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Näsijärvestä saa nyt rapuja huomattavasti paremmin kuin Pyhäjärvestä, mutta saaliissa ei ole silti kehumista – Ravustajat uskovat rannalle rakentamisen heikentäneen rapukantoja

Ravustuskausi alkoi 21. heinäkuuta ja jatkuu 31. lokakuuta asti. Tampereen kaupunki myy Näsijärveen 400 mertalupaa ja Pyhäjärveen 200 mertalupaa. Ravustus on sallittua enintään 10 merralla ruokakuntaa kohden. Tarkastushetkellä Näsijärvelle oli lupia jäljellä parikymmentä, kun taas Pyhäjärveen niitä oli myyty kahdeksan. Aktiivisesti ravustavan Matti Sieväsen mukaan Pyhäjärvestä ei nouse rapuja tällä hetkellä ollenkaan. – Ei täplärapu vaan elä siellä, vesi menee kaupungin päässä liian kylmäksi. Mertalupia on vähennetty huomattavasti heikentyneen rapukannan vuoksi. Sieväsen mukaan huippuvuosina lupia on ollut saatavilla 1200. Sieväsen mukaan ravut ovat hyvin herkkiä vesistön muutoksille ja esimerkiksi Näsijärven rannalle rakentaminen on heikentänyt rapukantoja. – Aspinniemeen kaadettu Rantatunnelista saatu kivimassa pudotti Näsijärven rapukantoja selvästi. Pelkästään rakentaminen ei kuitenkaan vaikuta rapujen määrään, vaan myös huonoilla poikasvuosilla on Sieväsen mukaan vaikutusta. Ravustuskonkareita Sievänen ja Jari Viik toimivat luonnonvarakeskuksen tilastoravustajina, jonka vuoksi heillä koeravustusluvat. Miehillä on yhteensä 20 merta Näsijärvessä tällä hetkellä. Mertoja he pitävät kolmessa kohtaa, 6–7 merran ryppäissä. – Merrat ovat narulla toisissaan kiinni, jotta ne on nopeampi käydä katsomassa, kertoo Viik. Sieväsen mukaan tämän vuoden rapusaalis on ollut viime vuosiin nähden keskiverto, mutta hieman parempi kuin edellisenä vuonna. Hyväksi saalista ei voi kuitenkaan missään nimessä Sieväsen mukaan kehua. – Tässä on niin monta vuotta menty aika huonolla saalilla, että alkaa hyväksymään tämän jo normaaliksi saaliiksi. Perinteisesti rapuja pyydetään 1 otettava 2 ulos -periaatteella, eli kaksi rapua päästetään takaisin järveen. Sieväsen mukaan rapukanta on terveellä pohjalla silloin, kun suhde on 1 otettava 3 ulos. Tällä hetkellä rapuja on pyydetty yhden suhde yhteen, eli jokaista rapua kohden on vapautettu yksi rapu takaisin järveen. Viikin mukaan osa ravuista on vielä vaihtamassa kuorta, minkä takia saalis ei ole niin hyvä mitä sen pitäisi olla. – Parin viikon päästä rapuja on toivottavasti enemmän liikkeellä. Keskimäärin rapuja nostetaan merrasta aina yksi. Miehet käyvät kauden aikana ravustamassa 60 kertaa, joten rapuja nousee kaiken kaikkiaan hieman yli tuhat. – Suurin osa näistä menee omaan käyttöön. Ruttoista ruokaa juhliin Täpläravut kantavat aina mukanaan ihmisille vaaratonta rapuruttoa. Rapurutto on vaarallinen jokiravuille, minkä vuoksi kahta rapulajia harvoin löytyy samasta vesistöstä. Sieväsen mukaan Tampereen järvistä saa lähinnä täplärapua. – Sanotaan näin, että ne järvet, joista saa jokirapua, pidetään hyvin salaisina paikkoina. Sieväsen mukaan Näsijärven ravut eivät ole niin ruttoisia kuin ne voisivat olla. Täplä- ja jokirapu maistuvat melko samalta. Harvinaisuutensa vuoksi jokirapu on täplärapua kalliimpi. Sieväsen mukaan yksi rapu maksaa noin 1,5 euroa. Yli 11-senttinen rapu maksaa 3 euroa ja yli 12-senttinen voi maksaa jopa 5 euroa. Rapujuhlia pidetään yleensä elokuun kahtena viimeisenä viikonloppuna ja syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sievänen suosittelee ostamaan 8–12 rapua syöjää kohden, riippuen siitä minkä kokoisia rapuja on tarjolla ja siitä, kuinka kovia syöjiä juhlijat ovat.