Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Naisten nousu tulokärkeen edellyttää riskinottoa – esimerkkejä löytyy jo, vaikka listauksissa jylläävät yhä miehet

Maanantaina julkaistuissa verotiedoissa kymmenen kovatuloisimman suomalaisen joukossa oli yksi nainen, yrityskaupoilla rikastunut Maria Severina . Severina myi viime vuonna diagnostiikkateollisuuden raaka-aineita valmistavan Hytestin. Yrityskaupasta nainen kuittaisi yli 36 miljoonan euron tulot, joilla heltisi tulotilaston kuudes sija. Muita naisia ei suurituloisten top 20:ssä viime vuoden verotustietojen perusteella ollut. Edellisen kerran nainen nousi yrityskaupoilla verotietojen kärkeen vuonna 2012, jolloin Leena Niemistö oli tulokuningatar. Niemistö oli tuolloin edellisvuonna myynyt terveysyritys Dextran. Hänen kokonaistulonsa vuonna 2012 olivat reilut 24 miljoonaa euroa. Määrä vaihtelee rajusti Yrityskaupoilla vaurastuneiden naisten määrä vaihtelee hyvinkin rajusti vuosittain. Terveydenhuoltoalan tuotteita myyvän yrityksen perustajan ja yrittäjän Minna Åman-Toivion mukaan syy on yksinkertainen. – Naisia ei ole kasvuyritysten omistajina ja juuri näissä yrityksissä omistajia palkitaan, Åman-Toivio sanoo. Hyvistä esimerkeistä huolimatta naiset komeilevat poissa verotulolistojen kärjestä, mikä Åman-Toivion mielestä johtuu siitä, että hyvin koulutetut naiset valitsevat mieluummin palkkatyön kuin kasvuyrittäjyyden. – Kasvuyrittäjyys on uusien työpaikkojen luomista. Se on riskinottoa ja uuden luomista, joten ymmärrän hyvin, että tässä tilanteessa hyvin koulutetut naiset valitsevat palkkatyön ja satsaavat esimerkiksi perhe-elämään, Åman-Toivio kertoo. Åman-Toivio ei kuitenkaan allekirjoita sitä, että naisten vaurastumisen esteenä olisivat yhteiskunnalliset rakenteet kuten perhevapaiden ja -kustannusten jakautuminen. Hänen mukaansa kyse on enemminkin yksilön omasta sitkeydestä, uteliaisuudesta ja kyvystä sietää epävarmuutta. Hän kuitenkin tietää, että mitä pidemmälle riskinotossa mennään, sitä harvemmaksi naisyrittäjät käyvät. – Mitä isompiin riskeihin mennään, sitä vähäisemmäksi naisten määrä käy. Kyse ei ole tietotaidon vähyydestä, sillä naiset ovat koulutettuja, ehkä kyse on enemmän suojausmekanismista ja omista arvovalinnoista. "Joudutaan vielä odottamaan" Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajan Carita Orlandon mukaan yrittäjänaisten nousemista joka vuosi tulolistojen kärkeen joudutaan vielä odottamaan. – Luulen, että se tapahtuu hitaasti, Orlando sanoo. Hänen mielestään kyse on siitä, että naiset pyörittävät julkiselle sektorille palveluita tuottavia yrityksiä, jolloin suhde vaurastumiseen on ristiriitainen. – Naisvaltaiset alat hidastavat naisten yritysten kasvua ja tilanne on erilainen esimerkiksi vientikaupan tai teknologia-alan yrityksissä, vaikka sote-alallakin on hienoja esimerkkejä siitä, miten yrityskaupoilla on vaurastuttu. Aiempaa rohkeampi sukupolvi Orlando ja Åman-Toivio uskovat molemmat, että tulevaisuudessa naisyrittäjät ovat verotietojen kärjessä aiempaa useammin, sillä seuraava yrittäjäsukupolvi on aiempaa rohkeampi. – Meillä on uusi sukupolvi, joka uskaltaa olla rohkeampi ja yrittäjyys nähdään vaihtoehtona tehdä omaa juttua, Orlando sanoo. Orlando viittaa Gugguu-nimiseen vaatealan yritykseen, jonka perustajiin kuuluvan Miia-Maria Riekin pääomatulot olivat viime vuonna noin kolme miljoonaa euroa. Toisen Gugguun perustajan, Riekin sisaren Anne Vallin tulot olivat lähes 2,5 miljoonaa euroa. Vuosi sitten vaateyrityksestä myytiin vähemmistöosuus sijoitusyhtiölle. Panostaja omistaa Gugguusta nyt 43 prosenttia. Maanantaina julkistetulle Suomen suurituloisimpien top 20 -listalle ylsi tiedotusvälineille sähköisesti toimitettujen viime vuoden verotietojen perusteella vain yksi nainen. Diagnostiikkayrityksensä kaupoilla vaurastunut Maria Severina. Seuraavaksi eniten naisista tienasi Onnisen omistajana tunnettu Marja Toivanen. Naiset loistivat poissaolollaan viime vuoden korkeimmissa tuloissa etenkin alle 30-vuotiaissa. Viime vuonna nuoria naisia oli tuhannen suurituloisimman joukossa kuusi, nyt ei yhtäkään. Tähän selitystä saattaa löytyä peli- ja teknologia-alojen miesvaltaisuudesta. Peliala on vallannut monimiehisesti suomalaisten tulotilaston kärjen jo useampana vuonna peräjälkeen. Peliyrityksiä on myyty esimerkiksi Yhdysvaltoihin, mikä on tarkoittanut niiden perustajille ja omistajille jopa kymmenien miljoonien pääomatuloja.