Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Juonet ja spekulaatiot alkoivat: Mitä Trumpin sairastuminen koronaan tarkoittaa maassa, jossa yli 200 000 on jo kuollut viruksen aiheuttamaan tautiin?

Yhdysvaltojen presidentillä Donald Trumpilla ja hänen puolisollaan Melania Trumpilla on todettu koronavirustartunta. Valkoinen talo ja Trump itse tiedottivat asiasta aikaisin perjantaiaamuna Suomen aikaa. Niin on todettu myös yli seitsemällä miljoonalla muulla yhdysvaltalaisella, ja viruksen aiheuttamaan tautiin on maassa kuollut yli 200 000 ihmistä tämän vuoden aikana. Vielä keväällä Trump totesi, että virus häipyy yhtä nopeasti kuin se saapuikin. Ei häipynyt. Trump kuuluu riskiryhmään 74-vuotiaana. Kaikki tilastot osoittavat, että koronaviruksen aiheuttama tauti on vaarallisempi iäkkäille kuin nuorille. Vielä perjantaina iltapäivällä ei ollut selvää se, miten laajan altistumisen presidentin, puolison ja ainakin yhden esikunnan jäsenen sairastuminen on aiheuttanut. Trumpien on kuitenkin kerrottu voivan hyvin ja he ovat tietojen mukaan karanteenissa vähintään kaksi viikkoa. Presidentinvaalit lähestyvät vääjäämättä. Virallinen päivä on 3. marraskuuta. Mikään ei viittaa siihen, että vaaleja siirrettäisiin. Suurimmat kysymykset liittyvät nyt siihen, pystyykö Trump hoitamaan virkaansa ja millainen isku sairastuminen on Trumpin vaalikampanjalle, jonka piti lähipäivinä kiertää tärkeitä vaa’ankieliosavaltioita. Missä tahansa maassa johtajan sairastuminen on suuri asia, mutta se on sitä varsinkin Yhdysvalloissa ja varsikin nyt. Yhdysvallat on johtajuuteen orientoitunut maa niin maailman mittakaavassa kuin alueellisestikin. Koronapandemian aikana johtajuus on kuitenkin horjunut vakavasti. Virukseen nyt sairastuneen presidenttinsä johdolla Yhdysvallat johtaa synkkää tilastoa, jossa viruksen leviämistä ei ole pystytty hillitsemään ja päivittäinen noin 40 000 uuden sairastuneen määrä on muuttunut niin sanotuksi normaaliksi. Trump on muun muassa kyseenalaistanut terveysasiantuntijoita ja järjestelmällisesti kieltäytynyt käyttämästä maskia. Niin myös mediatietojen mukaan tilanteessa, jossa presidentin epäillään saaneen tartunnan. Tämän lisäksi Yhdysvallat on muun muassa ilmoittanut lähtevänsä Maailman terveysjärjestön (WHO) liittoumasta. Syynä on Trumpin mukaan järjestön valehtelu koronaviruksesta, jota Trump on toistuvasti kutsunut Kiina-taudiksi. Perjantai-iltapäivään mennessä spekulaatioita vallan siirtymisestä varapresidentti Mike Pencelle ei vielä ollut. Tilanne on hyvin poikkeuksellinen, käytännössä historiallinen. Kuka johtaisi maata, ja onko mahdollista, että ulkopuolinen taho yrittäisi käyttää tilannetta hyväkseen, kun suurydinasevallan johtaja on sairaana? Koronapandemian globaali taso värittää joka tapauksessa tilanteen erilaiseksi kuin esimerkiksi kylmän sodan aikaan. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola näkee, että halukkuutta taistoon ja sapeleitten kalisteluun ei ole. Paine johtajuudesta keskustelemiseen on korostetusti olemassa, mutta Aaltolan mukaan on epätodennäköistä, että suuren ja maailmanlaajuisen kriisin keskellä tilannetta käytettäisiin hyväksi. Samaa viestiä oli aistittavissa heti perjantaina. Suurmaiden johtajista muun muassa Saksan Angela Merkel toivotti Trumpeille pikaista paranemista uutistoimisto Reutersin mukaan. Monien muiden maiden ohella myös Suomi presidentti Sauli Niinistön johdolla toivoi pikaista paranemista. Niinistö tviittasi taudin uhkaavan edelleen meitä kaikkia ja muistutti, että tautia vastaan on taisteltava yhdessä. Selvää on se, että Valkoisen talon kriisihuoneessa käy kuhina siitä, miten johtajuus ja kampanjointi sovitetaan yhteen. Samaan aikaan levisivät epäilyt, onko Trumpilla koronavirusta ylipäätään. Olisiko Trumpin tartuntailmoitus vain tavoite ilmoittaa, että viruksesta selviää helposti ja nopeasti, kuten hän keväällä sanoi? Tieteen osuus todellisuudesta on jätetty järjestelmällisesti Trumpin puheenvuoroissa taka-alalle. Äänenpainot ovat toki muuttunut kuukausien kuluessa, mutta lähtökohtaisesti viruksen vakavuus varsinkin heikommassa asemassa olevien kohdalla on Yhdysvalloissa sivuutettu. Spekulaatiot levisivät laajalle ja ne levisivät nopeasti. Suurin syy tähän on Trumpin itse lanseeraama valeuutisten aika. Aaltola painottaa, että keskustelu aiheesta kuvastaa tämän hetken aikaa ja polarisaatiota, joka Yhdysvalloissa, kuten monessa muussakin maassa, on käynnissä. Aaltola puhuu ajasta, jolloin totuus on epäilyksen kohteena. Trump on poikkeuksetta hyökännyt mediaa vastaan ja räikeimpänä esimerkkinä hän sai puhua minuuttitolkulla viime tiistain väittelyssä demokraattien ehdokasta Joe Bidenia vastaan siitä, miten hän uskoo, että Yhdysvaltojen vaalien äänestysjärjestelmä on korruptoitunut kokonaan. Se on äärimmäinen tapa musertaa demokratiaan pohjautuvaa ajattelua. Trump on tunnettu Twitter-kommentoinnistaan. Se, että istuva presidentti ei pääse ihmisten keskuuteen, voi tavanomaiseen kampanjointiin tottuneelle republikaanipuolelle olla ongelma. Toisaalta voi olla, että Trumpin tviittivyöryt ovat osoitus siitä, että hän nimenomaan haluaa kosiskella heitä, jotka kyseistä kanavaa käyttävät. Samaan aikaan Biden on hillitty, välillä tylsäksi kutsuttu ehdokas. Vielä perjantai-iltapäivään mennessä hänen kampanjansa ei ollut lähtenyt heittämään lokaa Trumpin tartunnasta missään kanavassa. Kansa lopulta päättää pian, kumpi taktiikka puree. Kaksikko kohtasi vain muutama päivä sitten ensimmäistä kertaan noin kolmeen vuoteen. Tiistai-illan ensimmäinen presidenttipelin televisioväittely oli sekavaa katseltavaa ja sitä kutsuttiin surulliseksi illaksi yhdysvaltalaisille äänestäjille. Aaltolan mukaan kumpikin osapuoli lateli latteuksia, jotka eivät vastaa yleistä käsitystä presidentin virasta. 90 minuuttia koostui lähinnä avoimesta riitelystä, jossa kumpikin pönkitti omaa asiaansa, ei kansalaisten ansaitsemaa keskustelua rakentavasti. Nähtäväksi siis jää, mitä Trumpin sairastuminen merkitsee. Yhdysvaltojen tulevissa vaaleissa selvää on se, ettei mikään ole selvää, kuten vuonna 2016 nähtiin. Aaltolan mukaan mielipidemittaukset näyttävät nyt joko selkeää voittoa Bidenille tai marginaalista voittoa Trumpille. Tilanne voi muuttua nopeasti. Samanlaista ulkopuolista vaikuttamista vaaleihin ei ole Ulkopoliittisessa instituutissa havaittu kuin vuoden 2016 vaalissa. Aaltolan mukaan jo nyt on kuitenkin selvästi olemassa kampanjoita, joilla esimerkiksi äärioikeistoa yritetään saada Trumpin taakse. Vastaavaa laajamittaista, esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödyntävää sekaantumista ei ainakaan vielä ole, sillä eri kanavat ovat tiukentaneet julkaisuperiaatteitaan. Samalla kansa on tullut kyynisemmäksi niin hyvässä kuin pahassa Yhdysvalloissa. Mihin enää voi luottaa? Demokratian heikentyminen, demokratian talvi. Kyynisyys ja agitointi. Vuoden 2016 vaaleista tuntuu olevan pitkä aika, mutta siitä on kulunut vain neljä vuotta. Maailmaa on myllätty poikkeuksellisen paljon. Aaltola muistuttaa, että Yhdysvaltojen oireilu kannattaa myös Suomessa ottaa tosissaan. – Samankaltaista ravistelua ei soisi tulevan, Aaltola summaa.