Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Matkustajakoneita on ammuttu vahingossa alas aiemminkin – Koostimme yhteen tunnettuja tapauksia viime vuosikymmeniltä

Ukraina on ennenkin ollut keskellä vahingossa alas ammutun siviililentokoneen tragediaa. Itsenäistyttyään Neuvostoliitosta vuonna 1991 maa on kolmesti joutunut vahinkolaukauksen osapuoleksi – joko uhrina tai syypäänä. Viimeisimmässä tapauksessa 11 ukrainalaista kuoli, kun Iran tuhosi maasta laukaistavalla ohjuksella Ukrainian International Airlinesin Teheranista ilmaan nousseen matkustajakoneen varhain keskiviikkoaamuna. Kaikkiaan Iranin vahinkolaukaukseksi ja inhimilliseksi virheeksi nimittämässä teossa sai surmansa 176 ihmistä. Valitettavasti vahingossa tai tahallaan sodan keinoilla pudotettujen kansainvälisten matkustajakoneiden lista on pitkä. 17. heinäkuuta 2014 Malesialaisen Malaysian Airlinesin lento MH-17 oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin, kun Itä-Ukrainan yläpuolella lähellä Hraboven kylää sen tuhosi liikuteltavasta lavetista ammuttava venäläinen Buk-ilmatorjuntaohjus. Ohjuslaitteisto oli samana päivänä tuotu Ukrainan alueelle Venäjän puolelta. Kaikki 298 ihmistä koneessa saivat surmansa. Koneen jäänteet levisivät ukrainalaiselle viljapellolle. Ohjusiskun aikaan Itä-Ukrainassa olivat meneillään Venäjän tukemien ja aseistamien kapinallisten sotatoimet Ukrainan valtion hajottamiseksi. Kapinalliset olivat pyrkineet julistamaan itsenäiseksi kaksi osaa itäisestä Ukrainasta, Donetskin ja Luhanskin alueilta. Venäjä oli samana vuonna miehittänyt Ukrainalta strategisesti tärkeän Krimin. Kansainvälinen tutkijaryhmä vaati kesällä 2019 matkustajakoneen ohjustuhosta syytteeseen neljää henkilöä, joista kolmella oli yhteydet Venäjän tiedustelupalveluihin. Heistä tunnetuin on entinen Venäjän FSB:n upseeri Igor Girkin , jolle oli BBC:n mukaan Donetskissa annettu myös venäläismielisten joukkojen "puolustusministerin" titteli. 4. lokakuuta 2001 Siberia Airlinesin lento 1812 kuljetti lähinnä venäjänjuutalaisia siirtolaisia Israelin Tel Avivista Novosibirskiin. Kone räjähti ja syöksyi Mustaanmereen Venäjän rannikon edustalla. Neljä minuuttia aiemmin Ukrainan ilmavoimat olivat ampuneet harjoituslaukauksia pitkän matkan risteilyohjuksilla. Puolustusharjoitus oli ollut käynnissä Krimin edustalla. Ukrainan korkeat upseerit eivät heti myöntäneet tapahtunutta. Maan silloinen presidentti Leonid Kutshma myönsi myöhemmin, että kansainvälinen tutkijaryhmä oli oikeassa ja Ukraina oli syyllinen koneen tuhoamiseen vahingossa. 3. heinäkuuta 1988 Iran Airin matkustajalento 655 Dubaihin joutui ohjusosuman kohteeksi Hormuzinsalmella. Persianlahdella harjoitelleen yhdysvaltalaisen tukialuksen USS Vincennesin miehistö luuli konetta virheellisesti hyökkääväksi iranilaiseksi sotilashävittäjäksi. Alueella oli kahdeksan vuoden ajan riehunut Iranin ja Irakin sota. Jännitteet olivat korkealla. Iranin sotalaivat nostivat amerikkalaisten valmiutta aseelliseen iskuun. 1. syyskuuta 1983 Korean Air Linesin lento KAL 007 ajautui sivuun suunnitellulta reitiltään. Neuvostoliiton ilmapuolustus ampui koneen alas sen tultua Neuvostoliiton ilmatilaan. Koneessa olleet 269 saivat surmansa. Elettiin kylmän sodan aikaa. Neuvostoliitto väitti koneen olleen vakoilutehtävissä. Yhdysvallat, Japani ja Neuvostoliitto etsivät turhaan mustaa laatikkoa Ohotanmerestä. 21. joulukuuta 1988 Siviili-ilmailun historia tuntee useita muitakin traagisia tapauksia, joissa lentomatkustajat ovat joutuneet tahallisten tai tahattomien sotatoimien uhriksi. Euroopassa tunnetuimpiin kuuluu skotlantilaisen Lockerbien kylän yllä pommilla 21. joulukuuta 1988 tuhottu matkustajakone, Pan Amin lento 103. Atlantin yli lennolla olleessa koneessa oli 243 matkustajaa ja 16 miehistön jäsentä, jotka kaikki kuolivat. Maan pinnalla kuoli 11 muuta ihmistä. Kansainvälinen rikostutkinta kesti vuosia, ja syylliseksi todettiin Muammar Gaddafin johtama Libyan hallitus.