Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Akaan Kylmäkosken uusi koulu ottaa vastaan 106 lasta elokuussa – Seuraavina vuosina korjataan kouluja 30–40 miljoonalla

Kylmäkosken koulun johtaja Heli Hotti-Paananen ei peittele innostustaan. Uusi koulurakennus on jo hyvin hahmollaan, ja sisällä tehdään pintatöitä rivakkaa tahtia. Heinäkuun puolivälissä koulu saa kokonaan uudet kalusteet. Elokuun ensimmäinen päivä koulu saa uudet käyttäjät, kun aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevat lapset aloittavat. Kun koulu alkaa, uusissa tiloissa aloittaa 106 lasta, esikouluikäisistä kuudenteen luokkaan. Luokkia on viisi, sillä kaksi luokkaa opiskelee yhdysluokkana. Ensi vuonna yhdysluokassa ovat viides- ja kuudesluokkalaiset. – Tilat ovat kompaktit, mutta myönteisessä mielessä, Hotti-Paananen sanoo, kun aloitamme kierrosta. Vaikka koulu näyttää ulkoa pieneltä, sisältä se tuntuu tilavalta ja valoisalta. Eteistilaan on tulossa iso kenkähylly seinälle, sillä varsinaisiin tiloihin ei saapastella kengät jalassa. Tilaan tulee myös kuivauskaapit, sillä talossa on myös esikoululaisia. Eteisestä oikealla, toisessa päädyssä on reilun kokoinen liikuntasali. Sen lattiamateriaali on valittu niin, että se mahdollistaa myös kilpatason toimintaa eri palloilulajeissa ja kestää monenlaista käyttöä. – Materiaalia vaihdettiin niin, että se kestää pistemäistä kuormaa eli myös piikkikorot, vastaava työnjohtaja Vesa Michelsson koulua urakoivasta Jatke oy:stä kertoo. Liikuntatiloista jatkamme jakelukeittiöön, opettajien huoneeseen ja Hotti-Paanasen työhuoneeseen. Siellä iloa tuottaa kaunis näkymä keskustassa virtaavalle Lumijoelle. Vanha kirkonkylän koulu kärsi sisäilmaongelmista. Siksi on kysyttävä, miten uudessa rakennuksessa ehkäistään tulevaisuuden ongelmia. Projektipäällikkö Jan-Erik Järventie sanoo, että ongelmia ehkäistään hyvää rakentamistapaa noudattamalla ja hyvällä suunnittelulla. Se tarkoittaa, että esimerkiksi rakentamisen aikana huolehditaan siitä, että rakenteet pysyvät kuivina ja että kuivumista vaativat rakenteet saavat kuivua riittävän pitkään. Järventie näyttää lattiassa olevaa anturia, joka mittaa betonin kosteutta. Sen lisäksi kuivumista mitataan pari kertaa porauksin. Koulun lattia on kuivunut joulukuun alusta alkaen ja mittaukset osoittavat sen olevan pinnoitettavissa. Koulun liikuntasalin lattia tehdään levitettävällä massalla, kosteissa tiloissa on laattoja ja muualla ponteilla toisiinsa kiinnitettävä pinnoite. – Täällä ei ole yhtään liimattavaa lattiaa, Järventie sanoo ja viittaa sisäilmakeskustelussa usein kuultuihin voc-yhdisteisiin. Opettajien tiloista siirrymme aulaan. Käytävälle tulee pöytiä, joissa voidaan esimerkiksi ruokailla. Vielä ei ole päätetty, miten ruokailu uudessa koulussa järjestetään. Kirkonkylän koululaiset ovat nyt väistötiloissa Toijalassa ja ovat tottuneet ruokailemaan luokissa. Silloin kaikki voisivat syödä yhtä aikaa. Kierroksella esiin tulee monia mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten ikkunat käytävään. Aulan vieressä olevaan luokkaan tulee liukuseinä, jolla tila saadaan yhdistettyä aulaan. Koulun päävärit ovat valkoinen ja harmaa. Aikanaan lapset ja heidän piirustuksensa, askartelunsa ja opetuksen havaintomateriaalit tuovat väriä luokkiin ja tiloihin. Kierros päättyy tekniseen tilaan ja eskarilaisten isoon omaan tilaan koulun toisessa päädyssä. Monikäyttöisyyttä on mietitty läpi koulun. Esimerkiksi tekniseen tilaan tulevat höyläpenkit ovat tasaisia pinnoiltaan, jotta tilaa voi käyttää muuhunkin tarkoitukseen. Tavoite on, että koululle tulisi muutakin käyttöä kuin opinahjona. Koulun johtaja Heli Hotti-Paananen on elänyt muutaman vuoden sisäilmaongelmien kanssa ja viimeisen vuoden väistötiloissa. Myös rakennusprojekti on tuonut lisätyötä. Ei siis ihme, että Hotti-Paananen on enemmän kuin onnellinen, kun ensi syksynä saa aloittaa uusissa tiloissa ja keskittyä varsinaiseen työhönsä, lasten opettamiseen ja koulun johtamiseen. Kouluremontteihin 30 – 40 miljoonaa Kylmäkoski on Akaan mittavien kouluremonttien ensimmäinen askel. Yhteensä Akaassa kuluu rahaa 30 – 40 miljoonaa euroa kouluihin seuraavien vuosien aikana. Kouluissa on paljon sisäilmaongelmia. Lue vuonna 2018 tehty selvitys Viialan koulujen tilasta: Kahdeksasta koulusta vain yksi on vapaa epäilyistä – Tällaisia ovat Akaan koulujen laajat sisäilmaongelmat, joita on yritetty ratkoa vuosien ajan Kesäkuussa tehdään päätöksiä Viialan kouluista. Samalla hyväksytään Akaan strateginen kouluverkkoselvitys. Viialan koulut ovat vuorossa seuraavana. Viialan Keskustan, Hirvialhon ja Rasin kouluilla on kaikilla sisäilmaongelmia, ja oppilaat opiskelevat väistötiloissa. Keskustan koulu korjattiin jo kertaalleen kahdeksalla miljoonalla, mutta sisäilmaongelmat eivät ratkenneet. Todennäköistä on, että jo kertaalleen korjattua keskustan koulua ei remontoida uudelleen, vaan rakennetaan uusi koulu. Kaupunginjohtaja Antti Peltola sanoo, että kesäkuussa päätettäväksi tulee useita vaihtoehtoja ja loppusumman suuruus riippuu siitä, mikä vaihtoehto valitaan. Viialassa Keskustan, Hirvialhon ja Rasin kouluilla on kaikilla sisäilmaongelmia. Kaikkien koulujen oppilaat opiskelevat nyt väistötiloissa. Keskustan koulua korjattiin jo kertaalleen kahdeksalla miljoonalla, mutta sisäilmaongelmat eivät ratkenneet. Todennäköistä on, että jo kertaalleen korjattua Viialan keskustan koulua ei remontoida uudelleen, vaan rakennetaan uusi koulu. Sivistyslautakunta käsittelee torstaina alustavaa hankesuunnitelmaa, jossa vertaillaan kolmea vaihtoehtoa. Ensimmäisessä kaikki kolme koulua yhdistetään uuteen yhtenäiskouluun. Kahdessa muussa vaihtoehdossa korjataan jää sekä yhtenäiskoulu että pienten koulu joko korjattuina tai uudisrakennuksina. Korjausvaihtoehdossa keskustan koulun laajennus korvaisi Hirvialhon koulun. Lisäksi pitää tehdä päätös siitä, mitä tehdään vanhoille rakennuksille, jos rakennetaan uusia kouluja. Käytännössä vaihtoehtona on purkaminen, myynti tai korjaus muuhun käyttöön. Esimerkiksi Kylmäkosken kirkonkylän vanhan koulun kohtalosta ei ole vielä päätöstä. – Vanhojen kohteiden kohdalla joudutaan vielä kiinteistökehityksen näkökulmasta miettimään mitä niille tehdään. Se on oma kokonaisuutensa, Peltola sanoo.