Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaavoituksen on oltava läpinäkyvää ja sujuvaa – Tampereella olisi syytä käydä asiat läpi

Elinkeinoelämä moittii Tampereen kaavoitusta hitaaksi ja turhan millintarkaksi. Sunnuntaina ( AL 7.7. ) julkaistussa artikkelissa kyseenalaistettiin muun muassa kaavoittajien motiivit yrityksiä kohtaan. Samalla ihmeteltiin päätöksentekoa, jossa epäviralliset kokoukset vaikuttavat kaavoitukseen merkittävästi, mutta niiden osalta päätöksenteko ei ole läpinäkyvää. Toisaalta todettiin, että tiukassa tilanteessa asiat etenevät ripeästi ja että ainakin kaupungin isoja omia hankkeita on saatu hyvin eteenpäin. Artikkelista on syytä poimia tarkasteltavaksi kaksi keskeistä asiaa: kaavoituksen kesto ja päätöksenteon läpinäkyvyys. Ympäristöministeriön vuonna 2017 julkaisemassa Asemakaavoituksen muutokset Suomen kasvuseuduilla -selvityksessä todetaan, että kaavoituksen kesto on pidentynyt vuosista 2004 – 2005 vuosiin 2014 – 2015 puolella. Kaavoitus on kuitenkin tehostunut, sillä neliömäärät ovat kasvaneet. Ajan pidentymiseen vaikuttaa, että yhä useammin kaavoitukseen liittyy maankäyttösopimus, jonka kesto lasketaan mukaan kaavoitukseen. Sen lisäksi olemassa olevien alueiden lomaan tehtävän täydennysrakentamisen kaavoitus on hitaampaa kuin uusille alueille kaavoittaminen. Kaavoituksen keskimääräinen kesto Tampereella oli 16,5 kuukautta ja koko maassa 15,4 kuukautta. Espoossa kaavoituksen kestoa on onnistuttu lyhentämään, joten kaavaprosessin sujuvoittaminen on täysin mahdollista. Selvityksen tekijä Kristiina Rinkinen esittää selvityksen esittelymateriaalissa keinoja kaavoituksen sujuvoittamiseksi. Olennaisia ovat kokonaisuuksien hallinta, yhteiset päämäärät, joustavat prosessit sekä valmistelun ja päätöksenteon työnjaon ja luottamus. Esille nousee myös se, että kaavoittajan on kyettävä luottamaan lupavaiheen ammattitaitoon. Kaavoituksen tarkoitus on kuvata tahtotilaa ja periaatteita, ei mennä rakennussuunnittelun tontille. Mitä tulee päätöksentekoon, on huolestuttavaa, jos koetaan, että se ei ole demokraattista tai läpinäkyvää, kuten artikkelin haastateltavat sanovat. Päätöksenteon joka vaiheessa on kyettävä perustelemaan, mihin päätökset perustuvat, kuka tai ketkä ovat päätöksen tehneet ja miksi. Tampereellakin asiat olisi syytä käydä läpi sekä sujuvoittamisen että läpinäkyvyyden näkökulmista. Ei voi olla niin, että hakijalle jää epäilys mielivaltaisesta päätöksenteosta.