Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Soittaako vai boikotoida? Tampere Jazz Happeningiin tuleva saksofonisti Daniel Erdmann kävi esiintymässä Turkissa, koska hän haluaa tehdä musiikilla hyvää – tässä vinkit tapahtumaan

Miten taiteilijoiden tulisi suhtautua poliittisiin myllerryksiin ja esiintymiskutsuihin autoritäärisesti johdetuissa maissa? Tampere Jazz Happeningin pääesiintyjiin luettava saksalainen saksofonisti Daniel Erdmann joutui viime viikolla pohtimaan esiintyvän taiteilijan suhdetta Turkin viimeaikaiseen poliittiseen ja sotilaalliseen toimintaan, kun hän esiintyi Ankarassa ja Istanbulissa toisen Tampereen festivaalille tulevan tähden, japanilaisen pianistin Aki Takasen kanssa. Soittaako vai boikotoida? Minkä viestin päätös antaa eri suuntiin? – Tietysti tätä asiaa täytyy miettiä tarkkaan joka ikinen kerta erikseen. Olen päätynyt usein siihen, että soittamalla teen enemmän hyvää kuin boikotoimalla. Musiikki on lähtökohtaisesti positiivinen asia, Erdmann sanoo. – Uskon, että menemällä johonkin maahan ja puhumalla ihmisten kanssa myös pääsee paremmin jyvälle siitä, mitä maassa tapahtuu ja mitä siellä ajatellaan. Turkin tapaus aiheutti kuitenkin tavallista enemmän päänvaivaa muusikoille. – Tuumailimme tätä Turkin tilannetta tosi pitkään. Mutta koska soitimme siellä Japanin suurlähetystön kutsumana, en kokenut, että meitä olisi voinut käyttää poliittisesti hyväkseen. Samalla asenteella Tampereella Daniel Erdmann saa rauhassa keskittyä vain musiikkiin kahdessa hyvin erilaisessa kokoonpanossa. Hän astuu lauantaina Tullikamarin Pakkahuoneen lavalle ensin Das Kapital -triossa ja hetkeä myöhemmin Aki Takasen Japanic-kvintetissä. – Onneksi välissä on parin tunnin tauko, joten saan aikaa kääntää ajatukseni musiikista ja yhtyeestä toiseen, Erdmann sanoo. Musiikillisesti yhtyeet ovat kuin yö ja päivä. Das Kapitalissa Erdmann soittaa perinteisen kappalemuodon ja melodioiden tukemana, Japanicissa meno on vapaata, freetä . – Vaikka musiikin ilme onkin erilainen, voin olla oma itseni kummassakin yhtyeessä. Asenne on sama molemmissa, Erdmann toteaa. Molemmissa yhtyeissä Erdmannia kiehtoo muusikoiden välisen yhteistyön pitkäaikaisuus. – Nautin siitä, että musiikillisia asioita kuten yhteistä sointia kehitellään ajan kanssa. Das Kapital on ollut koossa jo lähes 20 vuotta, joten siinä soittaminen on hyvin luonnollinen tilanne. Se on minulle kuin perhe. – Akin kanssa soitin ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla, kun vielä opiskelin Berliinin Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulussa. Hän opetti siellä ja pyysi minut mukaan johtamaansa opiskelijoista koottuun yhtyeeseen. Sitten myöhemmin hän pyysi minua omaan varsinaiseen yhtyeeseensä. Erityinen trio Jos on amerikkalaisella populaarimusiikilla oma klassinen ”laulukirjansa”, niin on eurooppalaisellakin. Daniel Erdmannin, tanskalaisen kitaristin Hasse Poulsenin ja ranskalaisen rumpalin Edward Perraudin muodostama trio Das Kapital nousi kymmenisen vuotta sitten maineeseen tulkitsemalla uudella ja virkistävällä tavalla saksalaisen teatteri- ja elokuvasäveltäjän Hanns Eislerin musiikkia. Se projekti kuultiin vuonna 2010 tuoreeltaan myös Tampereen jazztapahtumassa, joka yleensäkin poimii maailmalta nopeasti jazzin ajankohtaisimpia ilmiöitä. Erdmann oli käynyt soittamassa tapahtumassa jo vuotta aiemmin suomalaisen Mikko Innasen johtamassa kansainvälisessä yhtyeessä ja ihastunut festivaaliin. – Pakkahuone on tunnelmallinen ja hieno paikka musiikille, ja koko Tullikamarin alue on oikeastaan kuin jazzkylä, Erdmann kehuu. Sitten viime kuuleman Das Kapital on koonnut uuden teemakokonaisuuden ranskalaisen musiikin ympärille. Ranska oli triolle luonnollinen valinta, sillä kaikki muusikot ovat asuneet maassa jo pitkään. – Vive la France -projektimme on kunnianosoitus Ranskalle ja musiikille, joka meitä koko ajan ympäröi. Trion jäsenet kohtasivat aikoinaan Pariisissa, jonne jokainen oli tullut omia polkujaan. – Melkein heti Pariisiin tultuani kuulin Edwardin soolokonsertin ja pidin hänen tavastaan soittaa rumpuja. Hän taas tunsi niin ikään Ranskaan muuttaneen Hassen ja pyysi hänet mukaan. Heti ensimmäisestä harjoituksesta tajusin, että tässä triossa on jotakin erityistä. Das Kapitalin uusi ranskalaisen musiikin kattaus ulottuu barokin ajan säveltäjien teemoista Maurice Ravelin ja Erik Satien kautta populaareihin chansoneihin ja iskelmiin asti. – Pidän kauniista ja yksinkertaisista melodioista, joilla voi kuitenkin päästä yllättäviin suuntiin. Tärkeää olikin löytää sellaisia kappaleita, joita voimme tulkita omalla tyylillämme, Erdmann kertoo. Hän poimi ohjelmaan muun muassa Satien Gymnopédien nro 1. – Tutustuin siihen nuorena pianonsoiton opiskelijana. Nyt sain vihdoin tilaisuuden soittaa sen saksofonilla trion kanssa! Myös Georges Brassensin laulu Le temps ne fait rien à l'affaire oli minun valintani. Sen teksti on hyvin sarkastinen ja sen melodiassa on jotakin samanlaista Ornette Colemanin sävellysten kanssa. Das Kapitalin ranskalainen teema osuu nappiin myös festivaalin tämän vuoden maateeman kanssa. Tapahtuma käynnistyy torstaina kolmen ranskalaisen yhtyeen ilmaiskonsertilla Tullikamarin Klubilla. Musiikin pääomaa Das Kapitalin nimi on herättänyt alusta alkaen hymyilyä ja ihmettelyäkin. Se tuo tietysti ensimmäisenä mieleen Karl Marxin poliittisen taloustieteen klassikon. – Halusimme nimen, joka olisi vahva ja provokatiivinen. Emme suinkaan ole kommunisteja, Erdmann nauraa. Myöhemmin osoittautui, että nimi oli enne yhtyeen menestykselle. – Alussa teimme hyvin vähän konsertteja ja suoraan sanoen tuskailimme, olisiko meillä yhtyeenä tulevaisuutta. Sittemmin taiteellista pääomaa on kertynyt ihan kivasti, Daniel Erdmann toteaa. Tampere Jazz Happening 31.10–3.11. Das Kapital esiintyy Pakkahuoneella lauantaina 2.11. klo 17.30. Aki Takasen Japanic soittaa samana iltana Pakkahuoneella klo 21.45 .