Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tampere ottaa ensimmäisenä Suomessa käyttöön ilmastobudjetin – Näin kaupunki aikoo vähentää rajusti päästöjään

Tampere ottaa ensimmäisenä suomalaiskaupunkina käyttöön ilmastobudjetin. Se on yksi apuväline kohti hiilineutraalia Tamperetta vuonna 2030. Ilmastobudjetti kertoo, kuinka hyvin tavoitteisiin päästään. Suuri askel päästöjen vähentämisessä on Naistenlahden voimalan biokattilan rakentaminen. Hiedanrannasta kaupunki rakentaa uuden aikakauden asuinaluetta. Keväällä Hiedanrannan uusiutuvan energian konehuone alkaa kehittää uudenlaisten energiajärjestelmiä. Tiekarttaa kohti hiilineutraalia kaupunkia on valmisteltu jo vuosi Kestävä Tampere 2030 -ohjelman kehitysjohtaja Pauli Välimäen johdolla. Välimäki jäi eläkkeelle 2019 vuoden lopulla. Kartta valmistuu maaliskuuksi ja tulee kaupunginhallituksen käsiteltäväksi toukokuussa. Tampereen tähtäimessä on vähentää päästöjään 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna ja kompensoida loput 20 prosenttia esimerkiksi hiilinielujen osuutta kasvattamalla. Energia: Naistenlahden voimalalla iso merkitys – Pyrkimyksenä oli päästä vähennystavoitteessa puoleenväliin tämän valtuustokauden lopussa. Tavoite saavutetaan näillä näkymin hieman viiveellä. Tampereen Sähkölaitoksen kattilan uusimisen jälkeen vuonna 2023 päästövähennys on noin 40 prosentissa, Välimäki kertoo. Tampereen Sähkölaitoksella on iso rooli, sillä se tuottaa noin neljänneksen kaikista kaupungin päästöistä. Tällä hetkellä sähkölaitoksen kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat noin 500 000 tonnia. Naistenlahden voimalan uudistukset pienentävät päästöjä yli 100 000 tonnilla vuodessa. Uusi biokattila pystyy polttamaan 100-prosenttisesti puuhaketta. Naistenlahti 3 on 160 miljoonan euron hanke. – Voimalaitoksen kilpailutus on menossa ja päätökset investoinnista tehdään ensi vuonna. Keväällä 2022 alamme ottaa uutta voimalaa käyttöön ja ajaa vanhaa alas, kertoo Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen . Tampereen Sähkölaitos hyödyntää Näsijärven vettä kylmäenergian tuotantoon. Järvi jäähdyttää jo paitsi Taysia, Tornihotellia ja maauimalaa, jatkossa myös Kannen ja areenan rakennuksia. Sähkölaitos on mukana Suomen Hyötytuulessa. Hiedanrannan Carbofexin biohiilen sivutuotteista tulee verkkoon jo noin 30 kerrostalon vuosittainen lämmöntarve. Nekalan geolämpölaitoksen poraukset eivät ole vielä päässeet alkamaan. Laitinen näkee geolämmössä suuria mahdollisuuksia. Kivessä on lämpöä, kun sen talteenoton tekniikka vain saadaan toimimaan ja taloudelliseksi. Liikenne: ratikka lisää joukkoliikennettä Liikenne on yhä suuri haaste hiilineutraalille Tampereelle. Kaupungin on hankalaa vaikuttaa esimerkiksi 100 000 asukkaan liikkumiseen, jolla olisi jo merkitystä kokonaisluvuille. Joukkoliikennettä tulisi lisätä huomattavasti, samoin pyöräilyä ja jalankulkijoita suhteessa henkilautoihin. Ratikka ja lähijunat ovat askeleita kohti sujuvaa joukkoliikennettä. Ensi keväänä Tampereelle tulee kokeiluerä kaupunkipyöriä. Niistä tulee osa ratikan liityntäliikennettä. Asuminen: Hiedanranta on kestävä kaupunginosa Asemakaavoitukseen kohta etenevä Hiedanranta on kestävän kaupungin elävä laboratorio. Hiedanrannan yleissuunnitelman tavoite on hiilinegatiivinen kaupunginosa. – Hiedanranta menee askeleen eteenpäin. Kaupunki tutkii, voisiko myös ympäristön päästöjä sitoa sen alueelle, Välimäki sanoo. Kaupunginosan on tarkoitus tuottaa enemmän kuin se kuluttaa. Siellä on jo Carbofexin hiilinegatiivista kaukolämpöä ja maanparannusainetta tuottava tehdas, ravinnekiertoa ja vertikaaliviljelyä. Keväällä Hiedanrannan vanhassa tehtaassa avautuu konehuone, jonka testilaitteissa kokeillaan esimerkiksi energian varastointia. Bioreaktoreissa yritykset ja tutkimuslaitokset testaavat esimerkiksi nollakuidun ja jätevesien jakeiden hyötykäyttöä. Projektipäällikkö Tuomas Vanhasen mielestä Hiedanrannassa on hyvää se, että isoihin haasteisiin tartutaan rohkeasti. – Pyrimme löytämään ratkaisuja paitsi kaupungin päästöihin, myös globaaleihin haasteisiin. Toiminta pääsee kunnolla käyntiin ensi vuoden alusta, kun Hiedanrannan kehitysyhtiö aloittaa. Hiedanrannan suunnitelmissa ovat vielä vesiviljely ja superkorttelit, joissa kortteliyhteisöillä on omia yhteistiloja, viljelmiä ja yhteiskäyttöautoja. Rakentaminen: viher- ja täydennysrakentamista Kaupunki säästää täydennysrakentamisessa viheralueita ja korottaa mieluummin entisiä rakennuksia. Kaavoitukseen on saatu uusi työkalu, viherkerroin. Rakentajan on ajateltava myös viheralueita. Autokannen päälle voi esimerkiksi suunnitella viherpihan tai rakennuksiin viherkattoja. – Viherrakentamisella on monenlaisia vaikutuksia. Luontoalueet voivat olla myös tärkeitä hulevesien hillitsemisessä ilmastonmuutoksen ja rankkasateiden aikakaudella, energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen sanoo. Puurakentaminen alkaa nousta myös Tampereella. Hippoksen päiväkoti ja Isokuusen kymmenen kerrostalon alue ovat uusimmat esimerkit. Katuvalot: uudet ledit tilalle Kaikki kaupungin 40 000 ulkovalaisinta uusitaan ledeiksi. Osa on jo uusittu. Ledit tunnistaa kirkkaanvalkoisesta valosta. Samalla valaisimet liittyvät älyverkkoon. Valoja voidaan kauko-ohjata ja -himmentää. Valaisimilla voidaan kerätä myös tietoa lähiympäristöstä. Esimerkiksi lähellä olevan roskapöntön sensori voi valaisimen tietoverkon kautta lähettää viestin siitä, että se on tyhjennettävä. Asenteet: muutos toimintatapoihin Vuoden 2021 jälkeen selkeät, isot muutokset on tehty. Yhdeksän loppuvuoden aikana pitäisi saada aikaan myös toimintatapojen muutos. Seppäsen mielestä muutamassa vuodessa ääni on onneksi muuttunut kellossa. Ilmasto on noussut uudella tavalla esiin poliitikkojen ja virkamiesten puheenvuoroissa. – Kun Tampere teki vuonna 2009 ensimmäisen ilmastositoumuksensa, asetimme tavoitteeksi 20 prosentin päästövähennyksen. Kun sitten saavutimme sen etuajassa, huomasimme, että kehitykseen voikin vaikuttaa, eläkkeelle näinä päivinä jäävä Välimäki sanoo. Kaupunkilaiset haluavat selvästi olla mukana kestävässä kehityksessä. Moni on siirtynyt maalämpöön tai hankkinut aurinkopaneeleja. Tammikuun lopussa kaupunki julkistaa ilmastokumppanuushankkeen yrityksille ja yhteisöille. Siinä yritys voi tehdä sitoumuksen ja esitellä omat ilmastotavoitteensa.