Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

"Lukashenko sanoi haluavansa kehittää Valko-Venäjää pohjoismaiseen suuntaan" – Ulkoministeri Haavisto mukana tuomitsemassa väkivallan

Vaikuttaa siltä, että Valko-Venäjän kovaotteinen johtaja Aleksandr Lukashenko kuuntelee tällä hetkellä lähinnä Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia . Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää tärkeänä, että koko kansainvälisen yhteisön viesti Valko-Venäjälle olisi nyt samansuuntainen. – Varmasti sillä on merkitystä, mitä viestejä Lukashenko ja maan johto saavat tilanteeseen eri puolilta. Asiat on mielestäni kuitenkin ratkaistava Valko-Venäjällä, heidän keskuudessaan, Haavisto kommentoi Venäjän mahdollista vaikutusta Valko-Venäjän tilanteeseen. Haavisto muistuttaa, että Valko-Venäjän ja Venäjän suhde on monella tapaa läheinen. Siitä huolimatta Valko-Venäjä korostaa yleensä omaa itsenäistä päätöksentekoaan. Venäjä voisi auttaa tilannetta Haaviston mielestä parhaiten samalla lailla kuin muidenkin maiden johto eli tukemalla Etyjin pelisääntöjen ja Valko-Venäjän omien lakien noudattamista. Valko-Venäjä vahvasti esillä Tallinnassa Haavisto antoi haastattelun Valko-Venäjän tilanteesta puhelimitse Tallinnassa keskiviikkona pidetyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden keskinäisen yhteistyön NB8-ulkoministerikokouksen jälkeen. – Etenkin viimeisimmät uutiset koordinaationeuvoston jäsenten pidätyksistä herättivät huolta, Haavisto kertoo. Pidätykset estävät osaltaan Valko-Venäjän oppositiota järjestäytymästä. Useista vaihtoehtoisista poliitikoista ja kulttuurivaikuttajista koostuva koordinaationeuvosto perustettiin valmistelemaan presidentti Lukashenkon eroa. Neuvoston johtokunnan jäsenistä on vapaana ja kotimaassaan enää Nobelin kirjallisuuspalkinnolla palkittu Svetlana Aleksijevitsh , 72. Kirjailija on kutsunut kotiinsa diplomaatteja ja toimittajia päivystämään taatakseen turvallisuutensa. Haaviston mukaan NB8-maat tuomitsevat yksiselitteisesti Valko-Venäjän toimet rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan ja vaativat muun muassa poliittisten vankien vapauttamista. Etyjin edustajia ei ole päästetty Minskiin Esillä on ollut myös ulkopuolisen tuen mahdollisuus. Tällä tuella pyrittäisiin saamaan alulle vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan ja Lukashenkon välillä. – Pitää ensin valita se väline, mitä halutaan käyttää. Monet ovat kysyneet, miksi EU ei tee enemmän. Moni EU-maa ajattelee, että Etyj olisi tässä tilanteessa parempi, sillä Valko-Venäjä on itsekin Etyjin jäsen ja hyväksynyt sen säännöt, Haavisto pohtii. EU toivoo Valko-Venäjän presidentinvaalien uusimista sellaisessa muodossa, että Etyj pääsisi paikan päälle tarkkailijaksi. Suomi toimii Haaviston mukaan sen mahdollistamiseksi, että Etyjin edustajat pääsisivät käymään Minskissä. Etyjin nykyinen puheenjohtajamaa Albania ja tuleva puheenjohtajamaa Ruotsi ovat olleet Haaviston mukaan aloitteellisia Etyjin vierailun järjestämiseksi. Toistaiseksi Etyjin delegaatio ei ole päässyt Minskiin. – Myös Suomi on antanut aktiivista tukea tälle ajatukselle, Haavisto luonnehtii. Keskusteluja opposition ja hallinnon kanssa Haavisto tapasi Liettuaan lastensa kanssa maanpakoon lähteneen opposition presidenttiehdokkaan Svjatlana Tsihanouskajan toissa lauantaina Vilnassa. Tämän aviomies, presidenttiehdokkaaksi turhaan pyrkinyt blogaaja Sjarhei Tsihanouski on edelleen vankilassa kotimaassaan. Haavisto ei ole ollut suoraan yhteyksissä Tsihanouskajaan Vilnan tapaamisen jälkeen. Suomella on Vilnassa yhteystoimisto ja siellä Haaviston mukaan hyvin asioita seuraava suomalaisdiplomaatti. Haavisto on jutellut viime viikkoina muutamaan otteeseen myös Valko-Venäjän ulkoministerin Vladimir Makein kanssa. Keskustelujen sisältö on noudattanut EU-maiden yhteistä linjaa. – Valko-Venäjän hallinto ajattelee, että ensin uudistettaisiin perustuslaki ja vasta perustuslakikansanäänestyksen jälkeen järjestettäisiin vaalit, Haavisto referoi Makein ajatuksia. Lukashenkon suusta elokuussa kuullun ajatuksen tarkka sisältö ja toteuttamisajankohta ovat jääneet epäselviksi. Idea ei ole saanut kannatusta opposition piirissä. Ilmeisesti perustuslakimuutos olisi Lukashenkon yritys rauhoittaa tilanne luopumatta vallasta. EU laatii parhaillaan listaa valkovenäläisistä, jotka laitetaan EU:n pakotelistalle. – Lista ei ole vielä valmis, mutta sille joutuu toteuttavan tason henkilöitä, esimerkiksi poliiseja ja vaalikomitean jäseniä. Maata vuodesta 1994 hallinnutta Lukashenkoa ei EU:n pakotelistalla nähdä. Lukashenko puhui marraskuussa pohjoismaisesta mallista Haavisto kävi viimeksi Valko-Venäjällä viime vuoden marraskuussa. Kyseessä oli yhteisvierailu Ruotsin ulkoministerin Ann Linden kanssa. Ministerit vetosivat tuolloin muun muassa kuolemanrangaistuksen poistamiseksi ja vapaiden vaalien järjestämisen puolesta. – Halusimme tuolloin vaikuttaa jo etukäteen tilanteeseen vaalien alla. Lukashenko sanoi viime marraskuussa keskustellessamme, että hän haluaisi kehittää Valko-Venäjää pohjoismaisen mallin suuntaan, Haavisto muistelee. Valko-Venäjällä elokuun toisena sunnuntaina pidettyjen presidentinvaalien jälkeiset tapahtumat ovat kuitenkin olleet kaukana pohjoismaisesta tavasta toimia ja demokratiakäsityksestä. Alkuviikosta on kaapattu kadulta vaaliprotestin johtohahmoja ja ahdisteltu naamiomiesten voimalla rauhanomaiseen protestiin kokoontuneita naisia.